Erikoinen lankatoimitus

Edellisen postauksen matkan kohokohta mun kohdalla tapahtui sitten kotimatkalla.


Keskiyön pimeimpänä hetkenä, joka kuitenkin oli lumenvalkea, taksi nakutti Marian pihalla. Viidennen kerroksen keittiön ikkunassa oli valo. Ikkuna aukesi ja sieltä tupsahti lentopostina valkea kirjekuori alas lumihankeen. Kohmettuinein sormin avasin kuoren. Siellä ne olivat!

Viikolla langanmetsästäjät olivat olleet liikkeellä. Minä ja moni muu. Nettikaupat koluttuna, stadin lankakaupat käytynä. Epätoivon jo tehdessä tuloaan Marialta tuli tekstari: saalista saatu!

Lanka- ja käsityöliike Anjalinista tärppäsi. Turhaan ei nettisivulla lue: Monipuolinen ja palveleva käsityötarvikkeiden erikoisliike. Maria sai nimenomaan palvelua ja erikoista sellaista. Kertokoon itse miten se oikein kävi, jos haluaa, mutta myymälän varastoissa lankaa ei ollut vaan se jäljitettiin Anjalinin asiakkaan lankajemmasta.

Nyt mun ei tarvitse tehdä neulesuunnitelma B:tä vaan voin huoletta jatkaa tunikan neulomista.

KIITOS Marialle vaivannäöstä.
KIITOS Susannalle hyvästä ja kekseliäästä palvelusta.
KIITOS tuntemattomalle neulojalle, jolta lankerät löytyivät.

Tämä on nykypäivän YYA:ta.

KS

Erilainen Tallinnan matka

Eckerö Line M/S Nordlandia, 29.1.2010

Maria ja minä odotimme matkaa koko viikon, torstai-iltana oli jo pikkuperhosia masussa: jee lankamatkalle!

Kukonlaulunaikaan oli treffit metron ensimmäisessä vaunussa Siilitiellä. Juuri kun metroni lähestyi asemaa, Maria soitti:

- Missä vaunussa sä olet?

- Ekassa.

- Niin mutta missä täällä?

- Tää metro on vasta tulossa Siilitielle!?!?

- Ai! Mä jään sitt Hertsikassa pois ja tuun seuraavaan metroon.

Siis edellinen vuoro oli sen verran myöhässä, että Maria luuli sen olevan sopimamme vuoro. Vaan eipäs ollutkaan.

Lopulta olimme samassa metrossa ja samassa vaunussa menossa Länsisatamaan. Oikein hyvissä ajoin saavuimme sinne, pääsimme laivaan ja saimme paikan vakionurkkauksesta (7. kansi TV-aula).

Laiva lähti ajallaan mutta ei siinä kovin kauaa ehditty kulkea kun laiva pysähtyi. Jaahas, sieltä tuli vastaan toinen laiva, ehkä meidän piti odottaa, että se pääsi ohitsemme? Kuljimme vähän matkaa ja taas pysähdyttiin? Mitäs tämä nyt on? Tästä tulikin päivän uutinen, televisiossa ja lehdissä IS,  HS

Mukava ääni kuulutti: Hyvät matkustajat. Olemme jääneet kiinni ahtojäihin ja jatkamme matkaa mahdollisuuksien mukaan.. ... .. . yms.

Jonkin ajan kuluttua "naapuriyhtiön" matkustajalaiva ajoi ohitse aivan läheltä, jotta Nordlandia pääsisi sen "avaamaan" rakoon. Herrasmies auttaa toista. Ja onnistuihan se noin 200 metrin matkan verran! Taas juutuimme kiinni.  Sama mukava miesääni antoi taas tilannekatsauksen: jäänmurtaja on tulossa, ehkä noin neljän tunnin kuluttua ..... yms.  Tarjoamme lounaan kello 13. alkaen. ....

Kaikki matkustajat tuntuivat ottavan asian tyynesti, eihän tälle mitään voi, odotellaan.... Meitä vähän huolestutti, riittääkö matkakäsitöidemme langat koko matkalle;) Riittihän ne just ja just.

Tilannekuulutus: Jäänmurtaja on tulossa mutta siihen menee vielä jokunen tunti. Ja jäänmurtajan kapteeni on Suomenlahden jumala, hän päättää avustusjärjestyksen.

Kun jäänmurtaja lopulta näkyi laivamme oli juuri päässyt irti ahdingosta toisten matkustajalaivojen avustuksella ja lopulta pääsimme illansuussa Tallinnan. Maissaoloaikaa oli noin 1.5 tuntia. Juuri ehdimme Sadamarkettiin ja villalankakauppaan. Monen monta lankavyyhtiä kasseihimme päätyikin.

Paluumatka sujui hyvin ilman pysähdyksiä. Jäänmurtaja oli tehnyt työtä ja näkyikin pariin otteeseen. Loppumatkassa oli sitten taas poikkeus normaalista: Laiva pysähtyi ja vieressä näkyi vihreitä ja punaisia valoja. Haa! Olimme Harmajalla ja luotsi tuli laivaan. Kiersimme Länsisatamaan ns. sisäkautta eikä Melkki-Pihlis-salmesta kuten yleensä.

Vihdoin kotilaituri oli ihan vieressä, niin lähellä mutta niiiin kaukana. Laivan ja laiturin välissä oli jäitä, joita oli siitä hätyyteltävä pois. Kaiketi siinä kesti melkein puoli tuntia kunnes tuubi saatiin paikoilleen ja väsyneet mutta tyytyväiset asiakkaat ulos laivasta.

Tämä oli tällainen opettavainen reissu. Nyt tiedämme miltä ahtojäät näyttävät, miten ne syntyvät, mitä ne vaikuttavat merenkulkuun. Tiedämme myös, että merellä liikkuu auttavaisia ammattilaisia, kaikki laivat yhtiöstä riippumatta yrittivät auttaa laivamme pois tukalasta paikassa.

Nordlandian henkilökunta teki parhaansa, lounas oli hyvää perusruokaa ja sitä riitti kaikille. Monelle tuli pitkä työpäivä. Tallinnassa Viru-hotelli antoi yöpymismahdollisuuden tarjoushintaan ja paluulipun sai vaihtaa lauantaille. Helsingissä oli mahdollisuus jäädä laivalle yöksi, moneltahan oli esim. junat jo viheltäneet mennessään.

Kaikesta huolimatta reissu oli mukava ja hyvässä seurassa aika kului nopsaan ja antoisasti = monia hyviä neulevinkkejä vaihdettiin ja kokemuksia jaettiin. Kiitos seurasta Maria ja mennään pian uudestaan ja toivottavasti päästään ihan ostoksille asti:)

KS

Sytomyssyjä

Seijasisko ja Matleena laittoivat pystyyn "Sytomyssy" -kampanjan. Kampanja on saanut hyvän suosion ja nyt myssyjä toimitetaan muihinkin kuin alkuperäiseen kohteeseen. Em.blogeista löytyy lisätietoja ja ohjeita, sekä linkkejä.

Tämä kampanja sytytti heti ja päätin osallistua. Nyt on kolme myssyä virkattuna.

Langat: vihreä Viola, n. 30 g/pipo ja punainen Madame Tricote Maxi n. 35g

Koukku: 3.0

Malli: tehdessä muokkautunut, kaikki kolme ovat "erilaisia". Kukkakoristetta en väkertänyt vaan vihreissä on i-cord nauhasta rusetti.

KS

Tuikku-varoitus

Kesällä sain Susielta kivoja punaisia tuikkuja ja muutama jäi kotiintuotavaksi, Nyt niitä sitten tuossa polttelin, neuloin ja kuuntelin äänikirjaa, Nora Roberts: Kaukainen unelma.

Sitt alko kuulua sellast pientä ratinaa. Noh, kait se on kissa. Ei, kun taas ritisi. Voi peeveli! Toinen niistä tuikuista oli palanut loppuun ja sen "kuppi" sulanut. Mitähän on mennyt pieleen?

Alusta on palamaton, kuten pitää. Se on jouluna saatu keraaminen lautanen. Samaan aikaan uusina nämä sytytin, mutta toisessa on kynttilänestettä vielä vaikka kuinka paljon, kuten kuvasta näkee. Sulaneessa kupissa "sydänjalan" lisäksi näkyvä tumma ylimääräinen möykky on kynttilänsammuttimesta siihen tipahtanut. Siinä siis ei ole ollut mitään ylimääräistä roskaa palamassa tms.

Se naksuminen tuli siitä alusesta, se oli ihan kuuma tämän sulaneen tuikun alta, toisen alla oli ihan normaalisti lämmintä. Ei ainakaan vielä ole haljennut tuo alunen mutta saa nähdä miten sen käy jatkossa.

KS

Miehen sukat

On näillä kokoa = 46! Ville halusi kotisukat ja väritoivomuskin toteutui: tumma lila, jossa on eriväriset kantapäät. Varpaatkin piti neuloa eri värillä kun lila loppui. Värien merkitys: Vihreä = V = Vasen, Oranssi = O = Oikea. Tällä koodilla sukat menevät aina samaan jalkaan! Jos sukkaa käyttää sekaisin oikeassa ja vasemmassa jalassa niin se epämuotoutuu ja on huono jalassa. Tämä on siis Villen selitys;)

Lanka: Gjestal Janne, 130 g

Puikko: 4.0

Malli: perussukka

Brandon saa jonkin aikaa kasvattaa jalkaansa miehen mittaan;)

KS

Junavaunu Niinisaarentiellä

Kuva: VR-Kuvapankki

Ensimmäinen kuljetus oli myöhään perjantaina ja epäilin, että pimeässä kuvaaminen ei onnistu niin en edes yrittänyt. Lauantain kuljetus meni sivu suun ja sunnuntaina se pääsi yllättämään niin, että kamera ei ollut valmiina. Salamaa en ehtinyt kytkeä pois päältä saatika, että olisin ehtinyt ajatella mihinkä kohtaa se osuu. Mutta koska tapaus on melkein ainutlaatuinen niin laitan kuvan esille.

KS

Pienille neulottua

Nämähän ovat valmistuneet jo viime vuoden puolella mutta olen unohtanut laittaa kuvan tänne. Nyt muistui mieleen kun Peppi on vihdoin saanut sukkansa. Tapasin Arjan eilen Ogelissa ja annoin sukat. Peppi oli sitten ihan itse ottanut ne (omin luvin) äidin kassista ja heti tiennyt, että ne on hänen sukat:)

Lapaset on Brandonille, lanka GB Jill Color. Sukissa on kaikenlaisia jämänöttösiä.

KS

Vauvan huopatossut

Onko ihminen vauva vaiko pikkulapsi vai mikä, kun on vielä alle vuodenikäinen? Vauvaksi Brandonia nyt sanon kuitenkin;)

Neuloin virolaisesta paksummasta hahtuvasta huopatossukat. Malli on Käspaikasta, mutta muuten silmukat ja koko on "mutu"-tuntumalla. Taisi tulla ehkä vähän pienet? Mittarilla nämä ovat kyllä pituudeltaan kokoa 22 mutta muutoin ovat vähän hassut, tai en tiedä.

Tarkoitus oli neuloa näihin joustinneulevarret sävyyn sopivalla langalla mutta en neulokaan, teen uudet tossut ja jos ne on paremman näköiset yms. niin niihin sitten ne varret. Ehkä näitä voi vaunuissa istuessa pitää, jos jalkaan menevät.

Hahtuvakiekko ja Jill-lilakirjavalanka

Aivan järkyttävän näköiset ennen huovutusta! Mutta huopuivat tosi nätisti ja pinta on kauniin karvainen ja pehmeä. Oikein hyvä kokemus siltä osin.

Kuvassa on kokovertauksena sukat, lankana Sisu ja sukkapuikot 15 cm  2.75 mm! Näitä välikokoja olen usein ihmetellyt, että tarvitaanko niitä ihan oikeasti vai ovatko ne vaan hienostelua ja välineneulontaa;) Mutta kyllä ne ihan käyttökelpoisilta vaikuttivat: 2.5 olis ollu aika pieni ja 3.0 taas ehkä hieman suuri puikkokoko näihin. Olen aiemmin neulonut Sisua 2.5 puikoilla ja ihan hyvää jälkeä on tullut niin että ei nyt Ihan Välttämättä välikokoa olis tarvinnut. Ostin viimeksi Karnassa käydessäni näitä joulupukinkonttiin ja muutamat itsellenikin.

Noiden sukkien kanssa on mennyt monta iltaa! Juu, on ne pienet ja ne neulois muutamassa tunnissa mutta kun halusin nyt tehdä tiimalasikantapään. En ole sellaista tehnyt kuin muistaakseni vuosi sitten ns. Säästösukkiin. Miten lie silloin olen nuo väkertänyt.

Etsin ohjeita netistä ja niitä löytyy niin monta kuin on tekijääkin. Kahta samanlaista ohjetta ei tainnut löytyä. Kirjoistani myös katselin. Ja Kipakoiden kalenterissakin on ohje lyhennetyin kerroksin tehtyyn kantapäähän. Käspaikan ohje alkaa innostuneesti selittäen mutta loppuun lyhyeen kuin kananlento: Pidennetyssä kerroksessa ei kerrota, kuinka jo kierretty silmukka neulotaan jne. Toisista ohjeista sen jujun löysin mutta jos vain tätä ohjetta yrittäisi noudattaa niin sormi menis ehkä suuhun.

Neuloin ja purin, otin toisen ohjeen ja neuloin ja purin, ja sama taas ja taas. Ei mikään onnistunut hyvin. Joku oli tosi hankala, toinen oli muuten outo ja kaikilla ohjeilla tuli joko reikiä tai muita möykkyjä. Lopulta kyllästyin kokeilemaan ja neuloin kantapäät miten neuloin ja reiälliset ne on. Olkoot. Meinaan kuitenkin kehdata antaa ne Brandonille.

KS

Käsityöarkisto

Ei täällä nyt mitään neuleita ehdi valmistumaan kun on niin paljon kaikkea muuta hommaa.

Alennusmyynnistä sain hankittua uuden albumin ja Fotonetistä paperikuvat viime vuoden käsitöistä. Ne on nyt laitettu järjestykseen ja albumiin jäi kivasti tilaa vielä tämän vuoden kuville. (Sweet Baby Capin vyöte on siinä jo valmiina odottamassa kuvaa.)

Albumeissa on siis kuva työstä ja neuleista vyöte sekä langanpätkä. Kirjoitettuna ei ole kaikkia speksejä, mutta esim. tieto mistä ohje on. 2009 näyttää usein olevan ohje ns. omasta päästä.  Arkistoa on vuodesta 2005 ja joistakin sitä vanhemmistakin on kuvat, tosin huonot. Vyötteitä langanpätkineen onkin sitten vuodelta nappi ja nahkakypärä. Niitä katsellessa hyvin muistuu mieleen mitä on tullut tehtyä.
Sukkalangoista on vähän isommat nöttöset tallessa mahdollista parsimista varten. Mallitilkut ovat laatikossa, ne on liian paksuja albumiin laitettavaksi.
Lahjaksi annettaviin neuleisiin laitan aina mukaan vyötteen jossa on myös pätkä lankaa. Lahjan saaja näkee siitä pesuohjeet yms. tietoa jos on tarvis. Ja langanpätkästä hän näkee mikä neule on kyseessä, ainakin väristä tunnistaa onko pusero vai pipo. Brandonille kun neuloin useamman neuleen kerralla, niin ne vyötteet niittasin pahville ja tiedot ovat tallessa neuleen nimen kera.

KS

Neuleolympialaiset

Kohta on taas talviolympialaiset ja perinteisesti niiden aikana myös neulojat pitävät Neuleolympialaiset. Neulojat eivät kilpaile toisiaan vastaan vaan yrittävät voittaa itsensä.

Ravelryssä on varmaankin enemmän tietoa asiasta mutta tässä yksi linkki, josta pääsee tiedon alkuun jos asia kiinnostaa.

Team Finland Neuleolympialaiset



KS

Lahjalaatikkoon virkattua

Joulu oli ja meni lahjoineen mutta lahjottavia varmasti tulee vastaan edelleenkin. Muutama virkattu työ pääsee odottamaan saajaansa:

Verkkokassillinen niitä on

Kaksi neulatyynyä ja viimeisimmältä Karnaluks-käynnilta ostetut nuppineulat. Neulatyynyn ohje "paprika/Neulomon ekstraohjeet". Toisessa on täytteenä syksyn aikana kertyneet villalangan pätkät - kuulemma villalanka pitää neulat terävinä -  ja toisessa on vanhanaikaisata lumpputäytettä.

Neulatyynyn alkuperäinen ohje on tässä, paprika on sen Neulomo-ohjeisiin suomentanut, luvan kanssa.

Kaksi tiskirättiä Blend Bamboosta sekä Tiimarin alelaarista Rättiturskat 1 euro/kpl!

Verkkokassi Almina-puuvillasta, ohje Moda 4/2008. Pohja on kyllä hassun mallinen, se virkattiin kaksinkertaisella langalla ja sitten ykskaks siirryttiin yksinkertaisella virkkaamaan tuo kassiosa. Selvähän se on, että vetää kurttuun.

KS

EDIT: Kommenteissa kysytään rättiturskasta:

Rättiturska on ripustuslaite: se voidaan ripustaa vaikka kuivaustelineen ritilään, siinä on sitä varten lovi. On myös reiät jos on vaikka naula seinässä. Sitten riepu vain tökätään vempaimeen: keskellä on "halkio" sitä varten. Tähän voi ripustaa tietysti myös esim. pyyhkeen jossa ei ole ripustuslenksua. Tämä on ihan kotimaista muotoilua ja sarjassa on muitakin hauskoja tavaroita. Oivallus-muotoilukilpailusta lisää tässä linkissä.

Talviaamun kauneutta

Yöllä sää alkoi lämmetä niin, että ilma oli huurteinen ja puut saivat kuorrutusta ihan silmissä. Aamulla näytti tällaiselta:

Ihan ok kuvia tälläkin Canonilla saa mutta olen alkanut harkitsemaan hieman paremman hankkimista. Tykkään kuvata ja katsella kuvia vaan tulisko toisenlaisella kameralla sen parempia kuvia?

KS

Terveisiä Espoon Soukasta

Täältä itäisestä "keski"-Helsingistä on pitkä matka Espoon rannikolle! Sain kuitenkin itseni liikkeelle pakkasesta ja matkasta huolimatta ja olinkin perillä juuri sopivasti kello 12 kun Menita Outletissa alkoi ensimmäinen neuletapaaminen!

Tästä se alkoi ja jatkuu joka toinen lauantai klo 12-16. Tapaamisten emäntänä toimii Sanna, ja kuten muissakin neuletapaamisissa niin täälläkin toiminta on vapaamuotoista; kukin tekee mitä tekeillä on ja neuvoja saadaan toinen toisiltamme, mitään teemaa tai opetusta ei ole. Tapaamista ei oltu kovin laajalti ehditty mainostaa mutta niin sinne vain tuli väkeä läheltä ja kauempaakin ja kaikki tuolit olivat käytössä. On muuten hyvät tuolit istua.

Varsinainen lankamyymälä on yläkerrassa ja täällä alakerrassa on kaikenlaista kutomiseen (kangaspuilla yms. laitteilla) tarvittavaa. Ja kevään aikana tänne avataan neulekahvila! Kyllä espoolaisten sitten kelpaa rehvastella kun tuo taitaa olla pk-seudun ainoa neulekahvila. Ikkunoissa on jo teipit: Menita Cafe! En ehtinyt tarkistaa miten on jatkossa mutta tällä kerralla talo tarjosi kahvia ja teetä sekä hyvää pullapitkoa.

Novitan uudet langat olivat esillä ja hipelöitävinä, jokunen mallineulekin taisi olla (en katsonut tarkemmin). Ensi kerralla on Rowanin lankoja näytillä (tämä tieto kannattaa vielä varmistaa ensin jos näiden takia sinne on menossa).

Oli kiva tutustua uusiin neulojiin ja tavata vanhoja tuttuja.

Myös Katju on kirjoittanut tästä.

KS

Joulukorttien uusiokäyttö

Kuten kaikesta muustakin postistani niin myös joulukorteista ja -kuorista leikkaan postimerkit talteen, tai laitan kortit ja kuoret kokonaisina, riippuuen laadusta. Aikani niitä kerään isoon kuoreen ja lähetän sen sitten Suomen Lähetysseuralle postimerkkilahjoituksena.

Sitten leikkaan korteista pakettikortteja ensi joulun paketteihin laitettavaksi.

Tietysti säilytänkin kortteja! Mielestäni erityisen kauniit tai muuten sävähdyttävät sekä itsetehdyt kortit pääsevät korttikansioon. Tai jos kortissa on jokin kiva tavara niin irrotan sen. Esim. pienet pyykkipoikakoristeet ovat milloin missäkin pitämässä pieniä muistilappuja järjestyksessä, neulotut sukat yms. ovat esim. kassikoristeena tai koruna.

KS

Kesämuisto

Näin tammikuun kipakalla pakkasella ja lumen keskellä on mukava muistella kesää.

Aamiainen - ei Tiffanylla - vaan rannalla. Porvoolaisen superhyvän polakan päällä appelsiinimarmeladia ja riittävästi kahvia, nami nam. Aamiaispöytä on aamuauringon jo lämmittämä kallio, maisemana tyyni meri: voiko parempaa aamiaispaikkaa olla?

KS