lauantai 27. marraskuuta 2010

ELMA-messut



ELMA-messut on nyt käyty. Koko päivä siellä meni ihan huomaamatta. Katsottavaa oli tosi paljon: Kädentaito, Elma, Metsä, Tee se Itse ja Lemmikit. Kaikki messuosiot katsoin, ehkä tylsin oli Lemmikki-messut. Siellä oli niin paljon kaneja ja pieniä jyrsijöitä, ne vaan ei jaksa kiinnostaa. Kissoja oli vähän ja ne nukkuivat. Kaksi tosi komeaa koiraa tapasin ja hetken juttelin omistajiensa kanssa, rodultaan olivat:  Mustaterrieri. Toinen koirista vähän nojaili jalkaani ja siinä olikin sitten kotiintullessa kissoilla ihmettelemistä, että "mille se Mams oikein tuoksuu?"

Ja olihan siellä tämä TV:stä tuttu komea sonnikin. Ai että se on ISO, mutta niin söpö kuitenkin.




Siellä oli paljon kauniita tavaroita ja herrrkullista syötävää mutta mitään tavaraa en ostanut! Niin paitsi pari karjalanpiirakkaa ja sultsinaa huikopalaksi. Taito-lehden tilasin messutarjouksena ja sain 2 aiempaa lehteä kylkiäisenä. Pikavilkaisulla niissä on taas paljon mielenkiintoista luettavaa.

Tavaran sijasta ostin Palan ikimetsää! 20 m2 suomalaista luonnontilaista metsää, Limberg, Lohja. Hinta 10 euroa. Luonnonperintösäätiön sivulta löydät tiedot kuinka voit "ostaa palan ikimetsää" eli lahjoittaa metsänsuojeluun. Suosittelen!

Kaikki ukit ja mummit sekä kummit ja kumminkaimat voisivat nyt  Antaa lahjaksi palan ikimetsää pikkulapsille, lelujen ja muun turhuuden sijasta. Pienelläkin lahjoituksella edesautamme ikimetsiemme säilymistä!




Ulkona sepät takoivat rautaa!


KS

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Postin tuomaa


HipHei! Postilaatikossa oli pehmeä paketti!


Olen tämmöisiä netissä nähnyt mutta ne ovat olleet eri rotuisia, esim. Saunatonttuja ja Punalakkisia. Näiden kortissa luki, tai siis luin: Vaaritonttuja. Kiitos-sähköpostini sai OutiM:ltä jatkoa, ja hän kertoi näiden olevan Saaritonttuja. Ja niinhän siinä kortissa ihan selvästi lukee! Aivoni ilmeiseti oletti Vaaritontuksi, sehän on jotenkin tavallisempi kuin Saaritonttu, vai mitä?

No mutta Saaritontuthan on ihan oikeassa osoitteessa täällä mun luona. Ne pääsevät ensi kesänä Saareen ja todennäköisesti joutuvat olemaan mannekiineina useassa valokuvassa (2009 kesällä Huopaenkeli seikkaili kuvauksissa). Kyllä ne Vaaritontutkin olisivat päässeet, suunnitelma oli jo valmis ennenkuin tämä nimisekaannus selvisi.

Mukana tuli myös saippuapala. Se on niin kauniin värinen ja tuoksuu herrrrrkulliselle, että teki mieli haukata. Se on Suklaasaippua! Ei ihme, että olin sitä jo suuhun tunkemassa;)

KIITOS, OutiM!

SAARIVAARIT:


KS

PS Edellisen kirjoituksen Nuuksion reissu oli myös kielikurssi, opimme uuden sanan: ACCELERATIONSFÄLT.


maanantai 22. marraskuuta 2010

Ah Elämää!


Kyllä tänään on ollut semmoinen elämästä nauttimisen päivä että ... ah.

Aamusella pakkasin eväät reppuun, laina-autolla hain Marian kyytiini ja auton nokka kohti Nuuksiota. Sää oli just sitä mitä ennustettiin: pakkasta -6, pilvipoutaa. Nuuksiossa oli jo talvista verrattuna tänne rannikon lämpöön. Muutamalla korkealla aukealla paikalla tuuli teki ilman tosi kylmäksi mutta pääasiassa polku kulki metsän siimeksessä.

Kiersimme Haukankierroksen vastapäivään, näin saimme nuotiopaikan loppupäähän, eihän sitä heti nälkä ollut. Koska retken tarkoitus oli nautinto eikä suoritus niin valitsimme tämän lyhyemmän reitin. Kivasti oli aikaa pysähtyä kuvaamaan, ihailemaan maisemia ja puroja. Monen monta elävää siimassaan roikkuvaa hämähäkkiäkin nähtiin. Miten ihmeessä ne vielä olivat liikkeellä?

Kuvapläjäys:



Voi eiii! Hurrrjan pitkät portaat kiivettävänä!





Purot solisivat siellä ja täällä, ihana ääni.





Metsänvartija oli hoitanut homman näin hienosti:

nuotiopaikka oli siivottu viikonlopun jäljiltä ja puut valmiina sytytettäviksi!




Nami nam, kyllä kahvi ja voikku maistuivat. Koska en osannut päättää kumpi makkara olisi parempaa niin ostin molemmat: Wotkinin lammasgrillimakkaraa ja pekonilenkin.

Lammasmakkara oli molempien makuun, tosi herkullista. Paistoimme vielä pienet maistiaispalat pekonimakkarasta, joka sekin oli hyvää mutta herkun jälkeen ehkä hieman laimean makuinen.

Varavillasukka toimii termarin lämmittäjänä.




Retki oli oikein, oikein mukava ja kaikinpuolin onnistunut. KIITOS MARIA mukavasta seurastasi.

HuHuu, MAIJA siellä etelässä: Maria lähettää kiitokset, ja minä kanss, autolla pääsi niiiin mukavasti retkelle, ei me muuten oltais menty;)



Illansuussa kävin saunassa, jalat on hoidettu ja rasvattu. Olo on kerrassaan mainio. Eväsherkkuja oli vielä iltapalaksikin. Teemuki on tuore ostos Tallinnasta, Nordecentrum Novalux-kauppa.




Ja tässä lukijoillekin pieni herkkuhetki: Puron solinaa, olkaa hyvä!










sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Siellä sun täällä


Kiirettä on pitänyt, ei tule aika pitkäksi, ei.

Maanantaina olin Myyrmäen neuletapaamisessa. Oli kiva tavata Virpi pitkästä aikaa ja muita neulojia ekan kerran ihan livenä. Teppanan kanssa muisteltiin Hiitolan sukkien ongelman ratkaisua;)

Keskiviikkona oli Vuosaaren lähiöaseman kässäkerho ja sitt torstaina sen porukan kanssa käytiin Tallinnassa. Kolmelle rouvalle oli ensi kerta Karnaluksissa ja reaktiot sen mukaiset.

Pronksi Lõngapood




Lauantaina vuorossa oli Ogelin neuletapaaminen. Siellä oli pöytä koreana kun oli myymälän 2-vuotis synttärit. Kuvia myös Anittan blogissa.


Sain Rankalta Apinalta hyviä neuvoja käpyilyyn (PDF), jota olen nyt opettelemassa. Uutta, uutta pitää oppia ja keksiä vaihtelua käsitöihin. Jotenkin vaan mun aivot ei nyt suostu lähettämään oikeita koordinaatteja sormille miten niiden pitäisi niitä solmuja tehdä. Noh, kyllä se siitä. Kirjastosta lainasin kirjan Kauneimmat käsityöt, osa 2, siinä on kuvin näytetty ja kirjoituksin kerrottu tämän tekniikan salat. Eihän se vaikeata ole, eihän.

Martin markkinat jäi käymättä mutta huomenna, maanantaina, menen metsäretkelle Nuuksioon. Ah, ihana päästä metsään pitkästä aikaa. Nuotiomakkaraa on mukaan varattuna, ja tietysti kaikkea muutakin hyvää evästä.

Kunhan kaikelta menemiseltä kerkiän, niin laitan Tallinnan lankakaupat järjestykseen. Olen aloittanut jo mutta nyt on sitten ihan kaaoksessa koko kategoria. Jos jotain kysyttävää nyt on, epäselvyydestä johtuen, niin laita e-meiliä.

KS

PS EDIT: Jos jollain on vapareita/tarjouskuponkeja Tallinnan matkaan ja uhkaavat jäädä käyttämättä, niin mielelläni vastaanotan sellaisen: ainakin yksi matka on suunnitteilla joulukuun alkupuolella Lilan kanssa.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Pientä neulottua


Lapsille olen vähän neulonut, kaulaliinat Knopp-langan jäämiä viime joulun villapuserosta. Sukat ja lapaset sekalaisia jämiä (lapasista on ollut jo kuva keskeneräisenä).




 


Muistattehan, että tulevana viikonloppuna on Martin markkinat ja Ogelin neuletapaaminen. Ja ne Kädentaito-messut Tampereella. Seuraavana viikonloppuna Helsingin ELMA-messuilla on myös kädentaitajat paikalla ja uutuutena lemmikkieläimet.


KS


 

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Pientä virkattua





Systeri sai jo neulatyynyn 75-vuotis lahjaksi mutta ruinas vielä toisen. Tein mustavalkoisen Kotiväki-langasta, napit löytyi nappilaatikosta.





Kirjanmerkkejähän olen virkannut keväällä jo ison kasan, kesälläkin niitä tein ja annoin saarikavereille. Taas on monta syntynyt kaupunkimatkoilla = 1 merkki/edestakainen metromatka. Joulukorttin mukana joku tämmöisen saa, pieni muistaminen.


EDIT: Kirjanmerkkien ohje on tässä.  Näin sen suomennettunakin jossain blogissa mutta en nyt löydä missä se oli.

KS

perjantai 12. marraskuuta 2010

Kupillinen kuumaa teetä,


olkaa hyvä!


Tässä eräänä päivänä tutkin netistä Helsingin teepaikkoja. Ei niitä montaa houkuttelevaa ole. Valitsin Demmers Teehausín ja pyysin Marian teelle. Pikkuisen hän ihmetteli kun sanoin, että mennään Annankadulle, yllärinä vein hänet ihan oikeaan teepaikkaan;)

Kirpeästä syysilmasta oli mukava astua sisään teehuoneeseen. Ah, kymmenittäin teepurkkeja joista valita.




Päädyimme Vietnamilaiseen villinä kasvaneeseen mustaan teehen. Ja hyvää se olikin. Lisukkeina oli tarjolla hunajaa, tummaa ja vaaleata sokeria, sellaisia rouheita palasia, sekä teekarkkeja. Karkkit maistuvat teelle, onhan niiden makuaromina nimenomaan teeuute. Kuvassa näkyy hauska tiimalasikolmikko = kolme eri haudutusaikaa!


Palvelu oli oikein ystävällistä ja saimme hyvän teen lisäksi paljon tietoa teestä. Kannullisesta tuli useampi kupillinen ja hinta oli pöyristyttävän edullinen, en kehtaa edes kirjoittaa.






Maria osti juomaamme teetä kotiinviemiseksi. Kaupassa on myytävänä teetarvikkeita ja herkkuja teen kanssa nautittavaksi. Mutta paikanpäällä saa vain teetä, mitään leivonnaisia tms. ei ole tarjolla johtuen tämän maan tarkoista määräyksistä ja säännöksistä mitä ihmisille saa syöttää, missä ja miten ja taatusti superhygieenisesti. Noh, meille tee oli ihan riittävä virkistys emmekä mitään haukattavaa kaivanneetkaan.




Tämä on kiva paikka piipahtaa kupposelle ystävän kanssa, mitään isompaa porukkaa ei kerralla mahdu, ja hyvä niin.

Herkkumaailma blogin  tässä kirjoituksessa  on myös kerrottu tästä kaupasta.

KS

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Lankakauppa kimmelvilla


Ajeltiin Lilan kanssa Kauniaisiin katsastamaan neuletuttumme Netan lankakauppa: kimmelvilla.

Netta ei itse ollut paikalla mutta Inari Shopin myyjä palveli meitä hyvin, kertomalla oman kauppansa tuotteista sekä lankakaupasta. Nämä toimivat samassa liikehuoneistossa, joka onkin varsin hyvä ratkaisu kahdelle pienelle yrittäjälle.

Lankakaupassa on rintarinnan silkkiä ja hamppua kauniissa väreissä



superpehmoista angoraa ja alpakkaa



Noroa ja Debbie Blissiä sekä tietysti Netan luonnonväreillä värjäämiä lankoja, niistä on hyvä kuva Lilan raportissa.



Inari Shopin tuotteista useat ovat lähiseudun käsityöläisten tuotteita, tuotavalikoima painottuu luonnomateriaaleista valmistettuihin tuotteisiin. Myös luomutuotteita on myytävänä, esim. jauhoja näin, tuotteita voi myös ostaa tilaamalla.





Tämä se vasta hieno myyntitiski on: lasilevyn alla on sammalta ja jäkälää! Wau! Päivän paras elämys.




Kiitos Lilalle kivasta seurasta ja kartturina toimimisesta. Miten ne kaikki ryhmittymiskyltit ynnä muut sellaiset ovat niin myöhäisessä kohdassa, että just just ehtii vaihtaa kaistaa tms., tai sitten ei ehdi niinkuin mulle kävi pari päivää sitten.

torstai 4. marraskuuta 2010

Lankalaatikkoon hifistelyä


Lankalaatikkoni sai tänään korkealaatuisen lisäyksen, hifi lankaa:




"Anna hyvän kiertää" toteutui jälleen kerran; sain "ritvikseltä"  lankavyyhdin.

KIITOS <3 data-blogger-escaped-b="">





Nyt sain ekan kerran tätä ihan kädessä kokeilla. Paljon olen lukenut ja kuvia nähnyt, ihmetellyt langan saamaa suosiota - suorastaan hurmosta - mutta kyllähän tämä on oikein erinomaisen tuntuista. Kierre on tosi hyvän oloinen.

Vyyhdissä on niin paljon lankaa (574yd/150g), että saan tästä polvisukat, niin oli Maaritkin ajatellut. Ensin tuli mieleeni Kalajoki-sukat mutta taidankin tehdä "Nine to Five socks". Valkoisessa sen kuvio saattaa tulla kivasti esille. Mieli tekisi aloittaa heti just nyt, mutta teen kuitenkin pari kaulaliinaa ensin pois alta.


KS

tiistai 2. marraskuuta 2010

Julkkispäivä


Tietysti, tottakai mä menin katsomaan prinsessaa ja prinssiä! Mun Ville on viikon vanhempi kuin Victoria, niin on tullut hänen elämää seurattua. Ja muutenkin Ruotsin kuninkaalliset on lähellä, maantieteellisesti ja historiallisesti.

Poliiseja oli paikalla runsaasti, tarviiko niitä? Eihän kansa tämmösissä tapaamisissa rettelöimään rupea, eihän?


Kaupungintalon huiskutusterassi


Lehdistökatos


Paljon oli väkeä kertynyt torille ja kaduille


Liput liehuivat viileässä tuulessa


Tarkemmin katsottuna siellähän oli mies mukana jo edellisessä kuvassakin


Siellä he nyt huiskuttavat! Ja kansa hurrasi ja taputti!


He asuvat torin vieressä hotelli Havenissa.




Mulla jäi odotteluaikaa kun oli treffit Veen kanssa. Istuin Sypressin ihanassa tuolissa pipoa neuloen. Useampikin ihminen kaupassa piipahti "huiskutusmatkallaan" ja jutuista päätellen muutama taisi olla enemmänkin tuttuja kauppiaalle.

Yksi miesasiakas oli myös ollut Kauppatorilla ja koska mä en ollut kuullut Vickanin puhetta selvästi niin pyysin miestä kertomaan mitä oli puheesta kuullut. Jeps, asia selvis ja hän siitä sitten lähti työhuoneelleen Suomenlinnaan. Siinä kohdassa mulla alkoi kellot kilistä = työhuone Suokissa, soitinkotelo selässä, tutun oloinen ääni . . .!? Kysyinpä Tuulialta kuka se äskeinen mies oli? Voi jysäys: J. Karjalainen! Yks mun lemppareista! Varsinkin Lännen Jukan laulut. Ja missä se Väinö on, jaksaa aina nostaa hymyn huulille. Mä sujuvasti kuuntelen radiosta ja tunnistan kuka milloinkin laulaa mutta en mä mitään kuvalehtiä selaile niin, että taiteilijoiden naamat olis muistissa.

Tämmönen päivä tänään;)

KS