Ketuttaa

Syyskuu on ollut tosi kiva, lämmin ja aurinkoinen. Kuivan kesän jälkeen oletin puiden pudottavan lehtensä jo syksyn alkaessa mutta vielä on monin paikoin täysin vihreää, tässä hieman keltaista. Syys ei siis ketuta mutta jos talvi on kylmä ja korkeat nietokset niin se tulee ketuttamaan.

Itse kettu esiintyy ompelemassani pussukassa. Kankaan ostin Tallinasta jo ehkä vuosi sitten. Pesinkin sen melko pian mutta ompelu vaan jäi ja jäi. Tässä se nyt on.

Vaihteeksi vetoketjullinen pussukka ja sisälläkin on vetoketjullinen pieni tasku. Jos en ihan, ihan väärässä ole niin nämä kaksi vetoketjua ovat vielä faijan kotelotehtaan peruja, ne viimeiset, jotka mulla oli jäljellä. Siis jo antiikkia;)

Jos *X* vielä muistaa puheet tästä  ja tunnistaa tämän omakseen niin voin luovuttaa vaikka iltapäiväteen merkeissä:)

Kettuja on myös puikoilla, ihan kohta valmiinakin. Vähän ketuttaa kun taitavat olla naftit, vähän väljemmät ois saanu olla.

Se ketuttaa aika lailla kun tämä neuleliina jäi antamatta ennenkuin porukat lähti takaisin Fijille. Ei vaan tavattu. Noh, kaiketi systeri laittaa tän postissa menemään, ainakin jouluksi. Malli on jo moneen kertaan tehty ja kuvattu Ditte II kirjasta Knitted Lace. Turkoosi on yksi Marcian lempiväri. 

Myrskyä ei tullutkaan, mä olin varoitukset kuunnellut ja toiminut sen mukaisesti: kukat pois roikkumasta ja muukin tavara pois sateesta. Turha vaiva.

Jos vielä kaupassai on kotimaista vesimelonia niin suosittelen. Oli tosi makoisaa ja mehukasta.

Nyt on oikeanlainen spåra! Vaikka en enää päivittäin Cocista juo - niinkuin joskus - niin kyllä tämmönen mainos lämmittää ja piristää ketutuspäivää.

Fillaristeja haukutaan jatkuvasti mutta on meille jotain hyvääkin annettu: fillarinhuoltotolppa!

Ai joo, yks neuleohje piti saamani syyskuun ekalla viikolla mutta ei sitä ole vieläkään tullut, siis ketuttaa, ja tosi-tosi paljon. Kun alunperin jo pääsiäisenä tätä odotin.

Mukavaa syyskuun viimeistä viikkoa! 
KS

Starvine Mitts -kämmekkäät

Pitkästä aikaa oli tosi kiva neuloa kirjoneuletta. Ja kun ohjekin oli hyvin kirjoitettu ja kaaviot selkeät niin nämähän valmistuivat nopsaan.

Lanka: Tukuwool Fingering, 45 grammaa!, Värit: 20 Lila ja 13 Lime
Puikot: 2.75 HiyaHiya sukkikset
Malli: Starvine Mitts by Susanna Winter, blogi Talvi knits

Narinkkatorilla ja Lasipalatsin aukiolla on tämän viikon ajan Kansainväliset markkinat. Kävin siellä jo, jotain herkkuja ostin ja tunnelmasta nautin. Ehkä menen vielä kerran ja syön Fish&Ships annoksen. Onhan se hintava (12e) mutta kerranhan se vain kirpaisee.

Metroa odottaessa kuvasin 'päivän asun', joissain blogeissahan on tällainenkin teema.

kengät: Alpine, farkut: Voglia

käsilaukku: Cath Kidstone, tupsu: Glitter

pusero: Hagiksen markkinat, paitapaino

teksti: Bug me with your own risk!

jakku: H&M

Toiset kirjoneulekämmekkäät on puikoilla ja nekin edistyvät, malli on kyll toinen mutta lanka edelleen Tukua.

KS

Unisukkia

Niin paljon kauniita kukkia on kaupan, että on ihan vaikea valita, sisälle ja ulos. Luonnosta hain kaisloja.

Muutamat unisukat oon neulonut.

Lanka: Bogerud 50 år Jubileumsgarn, 60& alkapkka 50% peruansk ull, 100 g. Super pehmoinen, kiva neuloa.
Puikot: 3.5 HiyaHiya sukkikset
Malli: Verso / Ulla 03/09

Lanka:Trysil Peru, 40% alpakka, 30% ull, 30% akryl, 75 g.  Ihan kiva lanka.
Puikot: 3.5 HiyaHiya sukkikset
Malli: Verso / 03/09

Tämä Ei ole herkkutatti vaa Taalintehtaalla nurmikolla joku mikälie metallipallero, siis kiinni maassa. Mä kyl niiiin haluaisin sienimetsään, oivoi.

KS

Raaseporin kautta Taalintehtaalle

Stadin keskustasta Kiasmalta pääsin kivaan kyytiin: Hyvinkään Liikenteen päiväretkelle. Ensimmäinen kohde oli Raaseporin rauniolinna. Hieno historiallinen paikka, paljon nähnyt ja kokenut. Oli taas kiva nähdä livenä paikka, josta oon niin paljon lukenut.

Tuon on oppaan seuralainen, sauvakoriste;) Ja tässä itse opas:

Dan Idman. Ihan huippu hyvä, kerrassaan mahtava opastus! Huikea esitys. KIITOS!

1370-luvulla rakennetun linnan historiaa en nyt ala tässä toistamaan, siitä voi lukea esim. kliks tästä  tai tästä. Sen verran kuitenkin tähän lainaan tekstiä, että maisema on siis muuttunut suuresti vuosisatojen kuluessa, ennen meri on nyt nurmikko.

"Linna pystytettiin sen päällikkönä yli 20 vuoden ajan olleen Tord Bonden johdolla helposti puolustettavalle paikalle, sisäsaariston saarelle korkeiden muurien, jyrkän kallion ja veden suojiin. Nykyisen nurmikentän paikalla lainehti merenlahti: merenpinta oli tuolloin kaksi metriä nykyistä korkeammalla."

Tämä on ikkuna . . .

 (kalterit tietysti sen takia nykyaikana, ettei kukaan pieni piltti mene siitä putoamaan)

ja tämä on . . . ovi suoraan ulos, eli alas veteen . . . eli tässä on ollut privetti  eli vessa ja tässä tapauksessa ihan vesiklosetti, menihän se tuotos veteen .. eikö . . .

( ja taas tuo lapsiportti;))

Linnan mailla on tehty tihutöitäkin, luvatonta kaivelua , alla pieni lainaus tuosta IS:n artikkelista:

"Melkein 300 kuoppaa on kaivettu. Metallinpaljastimella on haettu metalliesineitä. Kyseessä on ainutlaatuinen kohde. Valitettavasti iso osa Uudenmaan keskiajan historiaa on kadonnut, harmittelee Metsähallituksen puistonjohtaja Henrik Jansson."

Kukaan meistä ei eksynyt linnaan, kaikki takaisin bussissa ja matka jatkui. 

Taalintehtaalla oli September Expo, Sadonkorjuumarkkinat ja Keskiaikaiset Saaristolaismarkkinat. Tapahtumaa kerrakseen, jokaiselle jotakin ja kaikille esim. yhteislaulua. Helikopterilennätystä, poniratsastusta ym ym.

Ja tietysti niitä keskiaikaisia tuotteita myyviä ja ajanmukaisesti pukeutuneita kauppiaita ja ruokakojuja. Yllättävän moni myyjä oli virosta. Eikä täällä niin paljon ollut keskiaikaporukkaa kuin toisilla markkinoilla, joilla olen käynyt.  

Paikkana Taalintehdas oli mitä mainioin kehys tällaiselle tapahtumalle. Näitä kuona- eli slagitiilestä muurattuja hiiliuuneja oli useita ja niiden lomaan myyntikojut istuivat hyvin.

Olipa myös keppihevostyöpaja! 

Aeldwine Duo

Musketööri daaminsa kanssa

Pieni kesätori ja rantaelämää kuten esim. Ruukinkierros kilpapurjehdus.

Parasta elämystä oli tietysti Rohan tallien turnajaisesitys! Sellaisesta olen aiemmin kirjoittanut ja videotakin näyttänyt tässä kirjoituksessa Turusta (kannattaa katsoa, enemmän kuvia kuin tässä.)

Kahvia ja vohvelia, makkaran ja rosvopaistia söin päivän aikana. Namskis, kyllä markkinaruuat aina maistuvat.

Harrasteautoja oli myös esillä siellä sun täällä. Yllä olevassa kuvassakin yksi linja-auto ja alla oikea kaunotar. Ohjaamon kuva on häröinen mutta pakko se oli tähän muistoksi laittaa, muutaman kerran tuollaisella konekopallakin on tullut istuttua. 

 

Moderni retkeilytuote, puumajoite, Tentsile  oli kokeiltavana. 

Ostokseni, paikallista kaikki: Vänö Ull suomenlammaslankaa (kerä.fi), raparperihyytelöä, tervanarua ja hys-hys pienen pieni joululahja.

Oi oi, oli oikein kiva päivä ja antoisa retki. Kiitos matkaoppaalle Leena Virralle.

Kemiönsaari pääsi  uutisiinkin, lämpötila 25,4 astetta! Saattoi olla kesän viimeinen hellepäivä, hienoissa puitteissa vietetty.

KS