maanantai 22. huhtikuuta 2019

Linlossa kevätretkellä


LINLO on Kirkkonummen ulkoilualue, siis vapaasti jokamiehen oikeuksilla käytettävissä. Olipas kiva paikka. Ei iso mutta riittävän suuri, että porukkaa mahtui siellä retkeilemään ilman ruuhkan tuntua.
Maria ja mä mentiin sinne perjantaina iltapäivällä, yövyttiin ihan omassa rauhassa ja lauantaina ip lähdettiin kotiin.
Luonto oli vielä keväisen karua ja väritöntä, vain vähän viherrystä aluskasvillisuudessa mutta ei kukkia eikä hiirenkorvia puissa.


Tämä kalliolippa taitaa olla alueen suosituin kuvauskohde:)


Tulipaikkoja on useita, virallisia ja epävirallisia. Muutamassa on isompi 'mökki' joka ei siis ole mökki vaan siellä on tulisija ja penkit seinustoilla. Ei mikään viihtyisä paikka mutta huonolla säällä erinomainen illanistumiseen ja makkaranpaistoon.


Löydettiin tosi kiva leiriytymispaikka, mulle sopivat puut riipparia varten, Marialle pieni tasainen pesä männynkärrärän juurella, ja sileätä kalliota istuskeluun ja maiseman ihailuun. Hyttysiä oli muutama, joten viritin hyttysverkon yöksi.




Marian pieni bivy-majoite!


Muutama kurkiaura meni ohi. Yksi aura meni sekaisin, sitten pyörivät siinä aikansa kunnes ilmeisesti nosteen mukana nousivat korkeuksiin ja hävisivät.



Ilta-auringon aikaan tuli vähän pilviä.



Iltayöstä oli kivan näköistä kun vastarannan mökkeihin syttyi valoja, ei sähkö vaan kynttilä- tai myrskylyhtyjä yms. luonnollista valoa.
Yöllä ei joutsenetkaan nukkuneet vaan välillä pitivät meluaan, uhittelivat tunkeutujille yms. kosiomenoja.

Aamuyöstä heräsin unen läpi tulevaan tuttuun merelliseen ääneen: haahkojen ouvausta! Parinkymmenen haahkan parvi lipui mereltä tähän suojaisaan lahteen, ilmeisesti kalaparven mukana koska sukeltelua. Kääntyivät ja lipuivat taas takaisin merelle päin. Tämä näky ja ennenkaikkea äänimaisema oli mulle retken paras anti!

Muitakin lintuja näin paljon ja niitä yritin lintukirjasta tunnistaa. Vaikka monet vuodet olen samat linnut katsonut niin en vaan osaa niitä muistaa mikä on mikin.
Tämä kelo tuli moneen kuvaan jo illalla niin laitetaan se nyt vielä aamuvalossakin kuvattuna;)


Aamulla meri oli peilityyni, upea. Hiljaisuus oli melkein kosteteltavaa, hetkeen ei linnutkaan melunneet. Kesällä tähän aikaan on jo moottoriveneet liikkeellä rikkomassa rauhan hetken.


Täällä oli maisema ja metsä todella vaihtelevaa, siitä kirjoitettu esim. Retkipaikassa. Kävely rinkka selässä on mulle sen verran haastavaa että en kuvannut kaikkea kaunista ja kivaa. Puolitoista tuntia meni ehkä reilun kilometrin matkaan, puhisten ja hikeä pyyhkien mutta mä tein sen! Marian kiltisti odotti ja auttoi pahimman paikan yli.  KIITOS kärsivällisyydestä, kyydistä ja ennenkaikkea siitä, että mentiin retkelle.

PS. Tällainen uusi kässätapahtuma on tulossa: Kässäfestarit Kaapelitehtaalla.

Tämä kaunis kukkamatto on ihan tästä kodin läheisestä puistosta.

KS

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Väriä kevääseen!



Terassin oon luutunu ja koristellu.

 
Oikea


 
ja vasen


Kädet voin laittaa joko vihreisiin tai keltaisiin kynsikkäisiin.


Harteille keltainen takki ja 'Rypsipelto' -huivi (Aavikkoruusun ohje). Väri on kuvissa mitä ovat, en viitsi ruveta taituroimaan.


Ja kruunuksi hiukset uudessa värissä!



HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!
KS

maanantai 15. huhtikuuta 2019

Kässäkammari


Heh, kuvaan tuli sekä kuvaaja että vastapäinen talo mutta ei se itse asia, eli Kässäkammarin näyteikkuna.


Kässäkammarihan oli ennen Itiksessä mutta muutti huhtikuun alussa Hämeentien alkuun, Kauppahallista seuraava kortteli.
Kiva tilat nyt on. Katutasossa on langat, nippelit ja nappelit, puikot ja muut tarvikkeet sekä ompelukoneet. Tiskin takana on valoisa keittiö.


Kässäkammarilla on nyt myynnissä, monien muiden hyvien lankojen lisäksi, Etelä-Afrikkalainen Adeles Mohair. Onpas ylellisen pehmeätä. Tässä tulossa huivi. FB


Upea lahjapakkaus, josta saa neulottua esimerkiksi tällaisen ponchon.



Värikartta on huikea, mutta luonnollisesti ihan kaikkia värejä ei ole täällä saatavilla.


Ja entäs alakerta? Suureen huoneeseen sopiii mainiosti kaksi suurta työpöytää tuoleineen. Hyvin mahtuu pitämään kursseja ja muuta tapahtumaa. Perällä näkyvän oven takana on vielä yksi huone, jonne tulee . . . . paljastuu myöhemmin.


Langoista tunnetulla espanjalaisella  Katialla on  myös kankaita. Niitä on täällä myytävänä kuin myös Katian kaavoja ja valmiita pakkauksia, joissa on kaava ja kankaat.


Hämeentie on myllerryksen kourissa mutta ehkä se ei vaikuta tähän kauppaan koska sijainti on kuitenkin aika hyvässä paikassa kadun alkupäässä ja avaran risteyksen tuntumassa, ja hallin kupeessa.
KS
"taidekuva" Uskosta ;)

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Kuvia sieltä ja täältä


Sunnuntaina, vaalipäivänä 14.4., kävin Kaupunginmuseossa Signe Branderin syntymäpäivän kakkukahveilla.


Museon postikorttitelineestä löytyi kuva toisesta Stadin friidusta: mun Hilkka-täti! Taitaa olla samalta matonpesukerralta mistä oon aiemmin löytänyt kuvan Fiina-mummosta.

 
Sieltä sitten kaupunkikävelylle Signen jalanjäljissä. Vetäjänä oli Stadin Slagiyhdistyksen tarinaniskijämestai Esko Vepsä.


Taas kuulin monta uutta asiaa Stadin historiasta. Muutama kuva matkan varrelta.
Ikivanha roskis, ajatelkaa, että joskus on tuollaiset pienet avoastiat riittäneet kulkijoiden roskille! Ja eka krookus! Västäräkkikin liittyi jengimme ja pitkään sipsutteli edessämme (ei kuvaa:( ).
 

Lauantaina 13.4. oli Kallion kirjastossa Soturikissat-päivä. Mä oon lukenu ne kaikki niin pitihän tuonne mennä katsomaan mitä oli tarjolla. Noh, ymmärrettävästi se oli lapsille ja nuorille suunnattu tapahtuma niin ei siellä mulle paljoa ollut. Kissamainen tunnelma tietysti. Ja sain Myrskyklaanin tunnuksella pienen kassin! Jee, siitä tulee just kirjakassi. Arpomalla sain itselleni oppilasnimen: Tuiskutassu! Aika kiva nimi.



Torstaina 11.4. Aleksanterin teatterissa katsomassa Iloisten sielujen hotelli, murhamusikaali. Virpi Hämeen-Anttilan dekkareiden pohjalta tehty. Olipas kiva pitkästä aikaa kuunnella ja katsoa musikaali. Oli hyvä. Edellisviikolla Virpi H-A oli meillä Slangin lukupiirissä vieraana ja oli kiva kuulla tarinoiden synnystä sekä musikaalin tekemisen saloja.



Ei pääsiäistä ilmeisesti tule ilman että mä virkkaan tipuja. Niitä on taas parikymmentä valmistunut, ja yksi hempeän vihreä liina kavereille annettavaksi.



Aprillipäivänä The Kettu oli Stadilla kuvauskeikalla. Sänky on 1940-luvulta! Piko-systeri on jo kolkytluvun puolesta välistä;)




Tanakele ku tää tietiska temppuilee! On jo tän kirjotuksen aikana 4 kertaa sammuttanut itse itsensä kesken kaiken. Kerran tuli ilmoitus 'Hardware error', eli varmasti jotain vakavaa.

Mä kävin tutustumassa myös Kässäkammarin uuteen myymälään Hämentie 1:ssä. On kivat tilat, kuvia ja juttua laitan toiseen postaukseen
KS