lauantai 17. elokuuta 2019

Bronze Age -huivi


Tällä viikolla Helsingissä illallista voi nauttia 50 metrin korkeudella! Dinner In The Sky.

Jyväskylän neulefestareilta ostettu lanka on nyt neulottu.


Lanka: Malabrigo Susurro, 50% Mulbery Silk/ 25% Merino Wool/ 25% Linen. Koko 100 gramman vyyhti meni ja viimeiset silmukat piti päätellä toisella langalla. Mallista jäi puuttumaan puolitoista 3. kaaviosta.
Puikko: 3.5 HiyaHiya 80 cm pyöröpuikko
Malli: Susanna Winter Bronze Age


Ihana lanka! Kiva neuloa ja mahtava pinta, varsinkin alkuosan sielä neule on just hieno. Siksipä tämän mallin valitsinkin, tai siis ensin oli malli ja festareilta tämä lanka valikoitui just tälle mallille. Siksi, että tämä ei ole niin pitsinen kuin moni muu huivi. Halusin välillä tällaisen sileämmän. 


Koska lanka oli paksumpaa, eli vähemmän kuin ohjeen suositus, niin koko jäi pienemmäksi mutta mulle se sopi oikein hyvin tämän huivin kohdalla. Just sopiva siihen käyttöön mihin olen ajatellut.
KS

perjantai 16. elokuuta 2019

Nimistö/puistokävely Ullanlinna-Eira



Tuossa on Helsingin ja Pohjoismaiden vanhin lastentarha Onnela, päivähoito ei alkanut just tässä talossa mutta . . . Siellä mäkin olen muutaman vuoden käynyt päivähoidossa.

Merikadun varteen on vuosien saatossa tehty hieno puistoalue, jota voi käyttää monenlaiseen toimintaan. Ennen tässä kulki satamarata, oli risukkoa ja puskaa. Yksi hiekkalaatikko oli silloin kun mä olin pieni ja täällä leikin. Noh, olihan Kaivarissa sitten monta hiekkistä ja keinuja ynnä muuta.


Tämä on mun eka kotitalo. Nyt sinne on rakennettu ullakkoasuntoja. Tuosta pyöreästä tornista Pekka ja Pätkä aikoinaan SuomiFilmissä laskeutuivat:)


Skeittipuisto asukkaiden toivomuksesta.


Merenkulkijoiden muistomerkki. Siinä oli aluksi 'ikuinen tuli' palamassa mutta koska liekki sammui usein ja sen sytyttämiseksi tarvittiin kaasuyhtiön miehet nostolava-autolla, ja kohta liekki taas sammui. Syntyi päätös, että tuli sytyteään vain erikoistilaisuuksia varten.



Pyhiinvaeltajan puiston vesiallas, joka Ei ole kahluuallas vaan ihan koristeeksi tehty taideteos. Tästä suoraan etelään mentäessä vastaan tulee Viro ja siellä Piritta. Pyhä Birgitta ja luostari. Sieltä tuli tänne munkkeja - Munkkisaari - ja niinpä täällä Eirassa on nyt nimistöä muistuttamassa menneistä ajoista.

 
Maata myöten kasvanut puu ja toinen on ilmeisesti jo pienenä kierretty, tai onko kierrerunko jokin ominaisuus?
 


Juhani Ahon puistossa kukkii valkoiset ruusut. Hän on asunut tuossa talossa.


Tuosta hieman vielä ylöspäin on Engelin aukio. Sen ympärillä on kauniita taloja, paitsi yksi poikkeus, Norjan suurlähetystön moderni laatikko! Taustalla Agricolan kirkon torni, josta Wikipediasta lainaus:
"Mikael Agricolan kirkon torni, jonka seinät kaartuvat alaosastaan hiukan ulospäin, kohoaa 97 metrin korkeuteen, 103 metriin merenpinnasta. Tornin 30-metrisen piikin voi tarpeen vaatiessa laskea alas, sillä se mahtuu tornin sisälle. Näin tehtiin talvi- ja jatkosodassa, ettei kirkko olisi toiminut selvänä maamerkkinä vihollispommittajille."


Tämä talo oli vuosikauden ns. kummitustalo, hylätty ja rapistunut. Nyt se on kunnostettu hienoksi ja arvoisekseen.


Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä tultiin Eiranpuistoon
Tässä kuvattuna filosofi Georg Henrik von Wrightin terassilta alaspäin. Hän asui muurin takana olevassa talossa. Tälle terassille olisi tarkoitus jotain kivaa laittaa hänen muistoa kunnioittamaan, tuo laatta on aika vähäinen suhteessa hänen maineeseen.



Muotoonleikattuja hopeapajuja.


Tuolla vois ihan vaan istuksia, rentoutua, mietiskellä ja katsella silmiä hivelevän kauniita istutuksia. Nyt oli laitettu jo vähän syksyisimpiä hopeakasveja kesän kirkkaiden perennojen tilalle.

KS

Arabiakeskuksessa


Portinpylväällä lepäilevä kissa kuuluu Bokvillan asukastalolle. Se on vähän ennen Arabian tehdasta, pikaisella katsomisella oikein  viehättävä kahvila ja tapahtumapaikka.

Maanantai, niinpä tietysti, myös Arabian museo oli suljettu, pöh. Se just olis ollu Anna-Liisan mieleen, ja itsekin tottakai olisin sen halunnut nähdä. Siitäpä saatiin hyvä syy mennä toistekin ja syödä edullinen ja maukas lounas Ravintola Arabianrannassa.

Katsottiin myymälät ja ihasteltiin kauniita astioita, olishan kaikki nättejä kotonakin mutta ei riittäis aika niitä käyttämään.

Fiskars on vanhin yhä toimiva yritys Suomessa . Kiva näyttely oli tehty. En kirjoittanut muistiin näiden nimiä, niinpä ihan itse nyt keksin: Kirvesaalto, Lapiokierre, Lasikuplaputous, Lautasmetsä, Lusikkalamppu, Käpy a'la Monitoimityökalu, Paistinpannupylväs, Saksikruunu, Tuikkuseinä.





Tehtaan esittelyseinässä on hauskoja maalauksia.

KS
PS. Nyt on julkaistu Murreskabasta video, se on katsottavissa tästä KLIKS. Mun osuus alkaa noin kohdasta 53:10 ja mainio voittajan puhe noin kohdasta 1:10. Mutta koko filmi on ihan kivaa katsottavaa.