Kässäpussit ystäville

 Usko ihmettelee outoja tavaroita työpöydällä. Ihmeellisiä lankoja kun eivät ole pehmeitä palleroita. Kone, joka surisee, paljon pisteliäitä neuloja jotka pudotessaan lattialle rapsahtavat just hiirimäisesti mutta ei niitä kannata suuhun ottaa.

Sinellistä ostin narureput ja koristelin ne. Ristpipistokukat on leikattu äidin tekemästä pöytäliinasta, joka on paikoitellen likaantunut ja rispaantunut. Pitsit on kierrätykseen menevästä pussista, jonka sain kaverilta.

Pieniä liinoja olin neulonut paljon, jo edellisvuonna, pääsiäisenä kavereille annettavaksi. Vaan sinä pääsiäisenä kaikki olikin suljettu ja ihmiset omissa koloissaan. Näihin pussukoihin ompelin toiselle puolelle liinat koristeeksi ja kirjailin saajan nimikirjaimet. Loput liinat sain nyt alkuperäisen suunnitelman mukaan annettua vesijumppakavereille.

 

Pussukoihin sujaitin vielä väriin sopivat huivit; Erjalle Rukki ja Virpille Hercinia.

Kivasti tuli matkalaukkuun tilaa uusille langoille kun nämä Neuleleirillä annoin ystäville.

KS

Hyvää pääsiäistä

 

Vanhalla kuvalla toivotan kaikille lukijoilleni

oikein hyvää pääsiäisen aikaa.

 

KristiinaS & UskoTheCat

Pörkenäs Neuleiri

 

Tällä asemalla aika on pysähtynyt.

Joskus on ollut näin, nyt on toisin. Nykyisiä rakennuksia ja maisemia on paljon näytillä muiden leiripostauksissa, ois niitä mullakin mutta en nyt laita (esim. sticklägerpörkenäs).

Nyt Pörkenäsin leirikeskuksen päärakennus oli varattu Neuleleiriläisille, joita olikin paljon, nelisenkymmentä päivien aikana, osa koko ajan, joku vain pari päivää ja taisi olla päiväseltäänkin muutama.

Muuta järjestettyä ohjelmaa ei leireillä ole kuin ruokailu: aamiainen, lounas, päiväkahvi, illallinen ja iltapala!! Hyvä, että noiden välissä ehtii neulomaan muutaman kerroksen. Lankakauppiaat tietysti ovat tärkeä ohjelmanumero. Myyntipöytien äärellä pistäydytään vähän väliä ihailemassa lankoja, silittämässä silkinpehmeitä vyyhtejä ja pohtimassa värivaihtoehtoja. Ja tietysti pankkikortit vingahtelevat ja laskutusosoitteita kirjataan muistiin (ruotsalainen laite ei täällä toimi) ja onhan käteinenkin vielä käypää.

Pari päivää  (ke-to) odotettu Rva Silmusolmu saapuu perjantaina arvokkaan lastinsa kanssa. Pikkuhiljaa kauppa alkaa hahmottua ja myynti alkaa.

Aavan meren toiselta puolelta paikalle oli tullut Rät & Avig.

Ja ihan melkein kotikulmillaan oli The Knitting Barber.

sekä kauniita kortteja Ciika's creativelta ensimmäistä kertaa myynnissä. Ostin tietysti sen, missä on kissa ja 'minä' tekstillä Knit two together.

Neulomisen lomassa oli myös kiva tehdä palapeliä, jossa tietysti oli kissoja lankakerineen! Kiitos Majvor tästä kivasta tekemisestä!

Virpi, Erja, Tiina-Kaisa ja minä ei ehkä enää olla ihan Jungfru'ita mutta sellaisessa kamarissa me majoituimme. Kaunis ja tilava huone, jossa meille kaikille riitti alapetipaikka. Kiitos teille mukavasta seurasta.

Yläkerran oleskelutilassa on näin kaunis kruunu, alkujaan varmaankni kynttilöille, ehkä. Rakennushan on jo satavuotias.

Ostin langat kahteen puseroon, yhden sukkavyyhdin, kaksi herrrkullista minivyyhtiä ja ihan viime hetkellä vielä sukkalankakerän.

Pörkenäsin Kannatusyhdistyksen kaapista ostin matkamuistoksi kissapatalapun.

Junalla matka sujui mukavasti. Junalla saattaa myös tulla heitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.

KS

Jälleen Pohjoista viljaa -sukat

Kaverin kuntosaliohjaajalle neuloin kevätlahjaksi sukat. Malli on jälleen kerrat Tiina Kuun Pohjoista viljaa ilman kirjoneuletta. Saajalta on jo hyvissä ajoin kysytty koko ja mieliväri. Lanka on Opal ja väri Neonpinkki. Tämä päästi aika paljon väriä huuhtelussa, en suosittele neulottavaksi ainakaan valkoisen kanssa;)

Tämä kantapää istuu todella hyvin, on mielenkiintoinen tehdä eikä mitään poimittavia silmukoita.

Mä olen huono laskemaan kerroksia niin että neuloessa on aina vähän hutera olo koon suhteen. Nyt tuli varsista vähän eripituiset, ei se mittanauhakaan aina ihan kohdilleen osu. Sama juttu terä pituudessa.

x x x

Lopultakin sain vaihdettua mullat mun viherkasveille ja pari uutta pääsi oikeeseen multaan ja ruukkuun. Paitsi yksi uusi unohtui laittaa mutta en enää viitsi multahommaan ryhtyä. Kaiken mullan ja tarvikkeiden siivoaminen pois on ehkä suurempi työ kuin itse mullan vaihto.

Ikean kukkapöytä ei sitt näköjään kestä kosteutta. Siihen on tullut kupruja. Kosteuttahan väkisinkin pinnalle tulee kun kasveja suihkuttaa. 

x x x

Usko nauttii ja siirtyy aurinkolaikun mukana lekottelemaan lämpimään paikkaan.

Että voi olla söpö ja julmasta maailmasta tietämätön. Tai no, kyllä se tietää sen verran, että ruuan maku on vaihtunut, siis koko ruoka on vaihtunut! Vakioruuan toimituksessa on ollut paljon vaikeuksia ja on ollut pakko ostaa toista merkkiä.

KS

Rukki-huivi

Jonna Kapelan  suunittelema  Rukki-huivi on neulottu Tukuwool Fingeringistä värissä Taate puikolla 3.75 ja lankaa kului 135 grammaa. Ohje on super helppo mutta lopputulos on hieno. Suosittelen. Se saikin kuivua ulkona kun oli kaunis päivä. En mitannut huivia mutta ihan sopivan kokoinen se on.

Tulppaaneja jo ollut ihan riittävästi, huonosti ovat tänä vuonna avautuneet. Ostin siis vaihteeksi S-Marketin viikkokimpun. Viherkasvit pitäisi varmaan keväthuoltaa mutta oon vähän huono siinä hommassa, kait se on vaan ryhdyttävä toimeen.

KS

Keväinen ihme

Kauppamatkalla meni risteyksen yli siitä mistä en yleensä mene, toisella puolella oli sitten perhonen vastassa. Siinä se lämmitteli katukiveyksellä. Lähti kuitenkin kulkemaan suojatien yli. Ai ai, mitenkä sen kävisi?

 

Napsasin siitä pari kuvaa ja sitten otin sen kauppalapun päälle ja kuljetin sen toiselle puolelle. Pari kertaa se putosi lapulta mutta otin sen taas kuljetukseen. Autoilijat väistivät, ehkä ihmetellen mitä tuo nainen tuossa kykkii keskellä katua.

Laskin sen sitten aurinkoiselle nurmenkaistalleelle. Mitäs siinä vieressä kiilteli? Kas kas, kaunis kivi, jonka hämmästyneenä otin talteen.

Ihmeiden aika ei ole ohi. Ihmeen toteutuminen alkoi varmasti jo paljon aikaisemmin mutta omalta kohdaltani siitä, että lähdin ylittämään katua eri kohdasta kuin yleensä. Nyt minulla on tämä on kaunis pala ametistia. Perhonen antoi  hienon kiitoksensa.

x x x

Olen nyt kyllä sitä mieltä, että se määrä keinokuitua/muovia, joka käytetään villasukkalankoihin ei varmaankaan ole se pahin muovin lähde maissa ja merissä. Eli aion tästedeskin käyttää keinokuituvahvisteisia sukkalankoja. Kokeilin tätä kotimaista Tencel-vahvisteista ja tässä on tulos:

 

Toisessa on jo iso reikä ja toisessa reikä on aluillaan. Olen käyttänyt näitä tosi vähän. Ulkokengissä varmaankin alle 20 kertaa ja kotona sisällä ehkä kuukauden verran tänä talvena. Jo valmistuessaan näissä oli ongelmana se, että neulos ei vetäydy takaisin muotoonsa kuten ns tavallinen lanka. Jouduin neulomaan näihin uudet terät heti alkuunsa kun osoittautuivat liian isoiksi, pyörivät jalassa ja kengässä. Linkissä on muutamat muut kuluneet sukat sekä nokkosvahvisteiset, jotka myöskään eivät kestäneet käyttöä.

Ihan varmasti Tencel ja nokkonen ovat hyviä kuituja neulottaessa muita vaatteita kuin sukkia.

 Mulla on ohuista sukkalangoista tehtyjä sukkia, joita olen käyttänyt todella pal.jon. Joitakin jopa useita vuosia, ei siis samoja joka päivä vaan vaihdellen. Suurin osa on neulottu Lanitium ex Machinan langoilla ja olen siihen lankaan oikein, oikein tyytyväinen. Voin suositella, huom: tämä ei ole maksettu mainos, kaikki LEM langat olen ihan itse ostanut ja maksanut täyden hinnan. Mulla on myös Breathing Space pusero LEM-langoista ja se on edelleen hienossa kunnossa vaikka on paljon käytetty lempipusero.

x x x

Tarvitseeko joku tällaisia taottuja kynttilänjalkoja? Kaksi kappaletta niitä on nyt tarjolla.

 Ja tällainen Olli Simolan maalaama muotokuvataulu notkuu nurkassani, koko 77x62, :

Jos kiinnostaa niin laita e-meiliä, osoite profiilissa.

KS