tiistai 4. lokakuuta 2011

Silakkamarkkinat ynnä muuta kivaa

Käväisin Stadin Silakkamarkkinoilla. Joka vuosi se on kyllä pettymys. Ei siellä ole oikein markkinatunnelmaa ja samanlaiset purnukat jokaisessa kojussa, ja leivät. Puuastiat ja -tynnyrit kun kiellettiin joitakin vuosia sitten niin silmänilo hävisi. Oli ne vaan taidokkaita astioita. Mikä tunnelman on latistanut, siihen en osaa vastata.






* * *

Blogiarvonnan palkinnotkin alkavat olla perillä niin voin ne nyt näyttää:

Quickstep halusi kerroslaskurin




Kata toivoi viimeistelytarvikkeita




Miska toivoi lehteä, jota en löytänyt, palmikkopuikko oli toivelistalla ja ehkä villalankaa ja/tai nappeja yms.


(Paperipusseissa on puunappeja ja nuo oudon näköiset vaaleat on päällystettäviä nappeja)



Jokaiselle tein lisäksi tällaisen "ranneroikotin" kässypussin.




* * *

Tallinnasta en löytänyt yksiväristä sukklankaa toivotuissa väreissä joten kävin Ogelin Lankamaailmasta ostamassa sekä Maijaa että Jannea. Näistä tulee sukkia Vihdin villikoille. Keltainen ei kyllä ole ihan Jokerin keltainen mutta eiköhän sukissa kelpaa tämäkin väri. Ja juu, yksi pojista toivoi oranssin värisiä sukkia, hienoa kun värit kelpaa.




Eräät neulojat  (12, joten linkki vain Lilalle ja Mallavirille) kävivät Aaden lankatehtaalla ja pyysin Outi-M:ää tuomaan mulle paksua (8/3) lankaa torkkupeittoa varten. Hän toi ja ihana Outi antoi nämä mulle lahjaksi! KIITOS kiitos!




Näissä riittää talveksi puhdetyötä, peitto tulee somistaan Kristiinan Suvikoijaa!

KS


lauantai 1. lokakuuta 2011

Perhosorkidean keiki


Mun perhosorkidea oli kesän aikana tehnyt poikasen, keikin. Mä sitt vaihdoin sille emolle "mullan" ja istutin poikasen 1.5 litran Cocis-pullosta tekemääni ruukkuun. Saas nähdä kuin nään nyt menestyy. Toi kukkiva on siis se poikanen! Nätti kuin mikä. Emossa ei nyt ole edes nuppuja.



"Hekohekolla" on kivoja orkideakuvia.

KS

perjantai 30. syyskuuta 2011

Syyspäivä Tallinnassa


Syksyn eka reissu Tallinnaan on nyt sitten tehty. Mulla olikin matkaseurana ihan uusi tuttavuus!

Eeva laittoi rohkeasti sähköpostilla kysymyksen: pääsiskös mukaan? Ja tottahan toki mun kanssa Tallinnaan saa lähteä, kivampihan se on seurassa reissata. Ja miellä olikin oikein mukava ja onnistunut matka. Eeva ei ole Tallinnan kässäkaupoissa käynyt niin kaikki oli hänelle uutta. Karnaluksissa pää meni sekaisin kuten kaikilla ekakertalaisilla. Ihan kaikkea hänen tarvitsemaansa ei sieltäkään löytynyt tällä kerralla mutta ensi kerralla on sitten jo viisaampi tekemään ostoslistaa. Eiköhän lauantaina hänen blogiinsa ilmesty matkakertomus;)

Abakhan kangaskauppa on muuttanut samaan Valge Maja -taloon kuin Karnaluks, siihen alakerran kulmaan. Uutta kivijalkalankakauppaa en huomannut vaikka sellainen kuulemma Karnan tienoilla on. Ellei se sitten ole tämän kuvan reunalla näkyvä puoti? (edit: on se se!) Se oli jotenkin pimeän ja epämääräisen näköinen ikkuna kadun toiselta puolelta katsottuna, että en sitten mennyt tutkimaan tarkemmin. Vaan eiköhän tuostakin tule parempaa tietoa kun tiedän, että porukkaa on tänään liikkeellä tuollapäin;)

EDIT 30.0.9. klo 15.00: Komenttilootaan on jo tullut tieto, että se uusi lankakauppa on just tuo mitä en mennyt katsomaan lähemmin, eli vasemmalla oleva pieni puoti. Kiitos tiedosta,  Lellu!

"Se uusi lankakauppa on ton entisen kangaskaupan vasemmalla puolella, kun siis kuvaa katsoo.

Mutta se on tosi-tosi pieni kauppa. Kävimme kesälomalla siinä."  Lellu


Abakhanin entinen liiketilla, ja alla uusi sisäänkäynti Valge Majan aukiolla.




Käytiin siis Karnaluksissa, Liann Löngadissa, Pronksi Löngapoodissa, Puu ja Putuka Poodissa, Maiasmokassa, Teepuodissa, Norde Centrumissa, Sadamarketissa ja Sadama Turgilla.

Maiasmokassa söin oikein hyvän marsipaanileivoksen ja molemmille maistui ensin suolapalaksi sieni-poropiirakka.

Sadamarketin villalankapuoti on paikoillaan mutta tila on pienentynyt puolella, ei kannata maksaa vuokraa turhan isosta tilasta.

Sadamaturg´iin ei kannata mennä enää klo 16 jälkeen. Nytkin siellä oli jo moni myyjä laittanaut tiskinsä tyhjäksi. Muutenkin vaikutti siltä, että tämä tori ei enää ole kunnolla toiminnassa. Punainen käsityöläisten sali oli nyt jokin näyttely- tms. tila. Jollerii-kauppaa ei enää ole, eikä ollut sitäkään kauppiasta jolta olisin ostanut sienikorin. Keväällä kauppias vielä oli paikalla. Se ihana konditoriakauppakin mistä Lila osti keväällä kakun ja jossa oli oikein mukava myyjä,  on nyt viinipuoti.

Paluumatka laivalla sujuikin sitten "tuntemattomien" neulojien kanssa. Hah, toinen olikin ns. vanha asiakkaani lankakauppapuotipuksu-ajaltani. Tunnistin hänet ostamastaan harvinaisesta DMC-3 langasta! Hänellä ja Eevallakin sitten oli jotain yhtyksiä menneisyydessä. Ja vielä tapasin monen vuoden takaisen seurakuntatutun. Näin siis maailma on pieni.

Kaikille heille ja erityisesti Eevalle KIITOS seurasta!

Karnasta ostin vähän sitä ja tätä, niitä blogiarvonta palkintoja lähinnä. Ylitin kyllä itse asettamani palkintobudjetin mutta kun oli kivoja asioita ostettavana. Quickstep voi nyt vielä haluta jotain Kacha-Kacha kerroslaskurinsa lisäksi, että ero toiseen kakkoseksi tulleeseen vähän tasoittuisi. Palkintokuvat laitan vasta kun ovat perillä saajillaan, pidetään jännitystä vähän aikaa vielä.


Eila, Vyyhdin viemää, oli sähköpostilla laittanut muliinilankatilauksensa etukäteen Karnaan ja siellä ne sitten oli mulle valmiina maksettaviksi! Hyvä palvelu. Siellä tapasin myös Annan, terveisiä kaikille tutuille.




Kiva on reissata ja Tallinna on mukava kaupunki. Eikä mua siellä yhtään pelota, ihan normaali kaupunkihan se on. Täällä Stadin metroportaissa sitten olinkin jo hieman varuillani kun romanialaisia tuli ihan kantapäihin kiinni ja rullaportaissa en voinut väistyä minnekään. Pidin sitt kyllä kaulakellostani kiinni. Täällä kun on kaulakoruja varastettu ihan härskisti suoraan kaulasta. Ja sitten metrossa on nuoria ilmeisesti vähän maistissa, puhe oli huutamista ja v-sanaa ihan riittämiin.

Kunhan seuraava tarjoushinta taas ilmestyy niin matkaan . . . .

KS

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Joulukoristeita


Juu, ihan oikein olen otsikon kirjoittanut;) Kesällä niiden tekeminen on aloitettava jos meinaan jouluksi valmiiksi saada.

Edellisiä saarikässäkirjoituksia olette jo kommentoineet, että olen paljon saanut aikaan saaressa. Tässä tulee kuitenkin vielä pläjäys valmista ja kuvasta puuttuu n. 20 perhoskirjanmerkkiä.  Kirjanmerkkejä annoin saaressa kavereille eikä nyt ole yhtään valmista kuvattavaksi. Ne oli sellaisia perhosia, joista on aiemmin kuva mutta virkkasin niihin pitkän ns. hännän ja sen päähän jonkinlaisen pyörylän. Sen voi sitt vaikka kirjan sivun yli laittaa merkiksi, tai miten nyt kukin merkkiään haluaa käyttää.

tämmöseen häntä.



Näitä joulukoristeita on tarkoitus laittaa joulukortin mukana (vain1/kortti), kaikki ei kyllä saa, en mä ehdi niin paljoa näitä tekemään;) Vähän ovat kuvassa ruttuisia, mä vielä silitän, ehkä tärkkään, niin ovat sitten siistejä. Nämä on siis tehty käpyilyneulalla. Se on tosi koukuttavaa. Metrossa heti kanssamatkustaja kysyi mitä mä teen. Tämä on helppo ja pieni työ pitää mukana.




Näihin punaisiin ja vihreisiin tulee ehkä vielä koristenauha.




Tää esittää lumihiutaletta.




Käpyily- eli frivoliteneuloja on tulossa Menita Outlet Soukkaan, mutta milloin ne tulee siitä ei ole vielä tarkempaa tietoa, Tomppa on kyllä tilannut niitä.

KS

Saarineuleita (4)


Muutaman neuleliinankin sain aikaiseksi. Yhdestä ei näköjään ole kuvaa (enkä viitsi nyt kaivaa sitä kuvattavaksi) mutta se on aika lailla tämän liinan näköinen.


Pingotukseen sopi mainiosti istuinalusta, eli ei tämä suuri ole. Lanka Novitan virkkauslanka. Puikko 2.5

Samat tiedot pätevät myös tälle liinalle. Malli on oikeasti pyöreä mutta kokeilin siitä neliskanttisen pingottaa. Onnistuihan se. Ajatukseni oli tehdä näitä enemmänkin ystäville, onhan siinä kuviossa ikäänkuin sydän. Mutta: viisi oikein yhteen on aika hidasta tehdä, niin tämä jäi ainokaiseksi! Tämän liina sai Susi vierailullaan luonani.


Pellavalankaa olen Tallinasta ostanut, pariakin laatua ja väriä. Nyt 3-säikeinen pääsi puikoille. Ja pääsi poiskin ihan liinan alkuvaiheessa! Tämä on siis vain osa mallista. Lanka on aika jäykkää eikä istu nätisti neulottuna. Ehkä kokeilen suuremmalla puikolla, luulen että se auttaa ja voi tulla nättikin, tai ainakin ok. Tallinnassahan myydään valmiita liinoja, jotka on neulottu ns. ylisuurilla puikoilla lankaan nähden.


KS


tiistai 27. syyskuuta 2011

Saarivirkkausta, (3)


Lakupekka-patalappuja virkkasin kolme, mutta niistä ei ole kuvaa. Ne ja pari muuta virkkausta olen jo näyttänyt tässä juhannus ja virkkauskirjoituksessa.

Tämmösen Swirling Bagin tein taas. Viime kesänä tein muutaman, tämä on kiva malli ja tykkään tehdä sitä. Sitä on myös kiva käyttää. Aina ei ole taskuja enkä iso pussia viitsi ympäri saarta mukanani kuljettaa.


Langat on sekalaisia virkkauslankojen jämiä, koukku 3.0. Malli on Knitting Daily´sta saatu ilmaismalli.

KS

maanantai 26. syyskuuta 2011

Saarineuleita, 2

Osan saaressa neulotusta olenkin jo esitellyt tässä kirjoituksessa, valmiita ja keskeneräisiä.
Yritän nyt saada loput laitettua esille, eli itselleni arkistoiduiksi;)
BINGO-TOPPI
Sen alussahan oli pienen pieni ongelma: neule oli mennyt kierteelle mutta korjasin vian leikkaamalla neuleen. Hyvä tuli, saumaa ei näykään ja on tuo ainakin toistaiseksi pitänyt hyvin. Neulo on mieluisa ja paljon sitä saaressa kehuttiinkin, väri oli monen mielestä tosi hyvä. Monta kuvaa saatte kiusaksenne, "hovikuvaajan" ottamat on kaikki niin kivoja. Kiitos P!

Lanka: ONline Linie 163 Bingo, 100 % puuvilla. Lankaa kului 250 grammaa, päättelykerrokseen jouduin jo solmimaan pätkiä viimeisille senteille.
Puikot: Addi-pyöröt, yläosassa 3.5 ja helmaosa 4.5. Isommalla puikolla sain alaosasta löysemmän, laskeutuvamman.
Ohje: ihan omasta päästä. Aloitettu hieman rinnanalta ylöspäin ja kun se oli valmis jatkoin alaspäin niin pitkään kuin lankaa tosiaankin riitti. Aloitus oli virkkausaloitus, ohje esim. Ullassa, josta sai hienosti silmukat otettua.








* * *
MIEHEN VILLAPUSERO
Jo muutaman vuoden on ollut puhe, että Ripelle pitäisi tehdä villapusero, yllätyksenä. Tänä kesänä Seija sitten sai mut ylipuhuttua, hän osti langat Marsulta Lankamaailmasta ja minä neuloin. Neuloin koko helteisen heinäkuun, siinä ja monta suunniteltua työtä tekemättä. Väri on harmaa, musta olis pitänyt olla - tai ehkä punainen. Koko on just nippanappa sopiva eli saaja totesi: 'väärä väri ja väärän kokoinen'. Kyllä se päällä sitt venyy sopivaksi, kalliolle kun en saanut silleen pingotettua, että olis neule avautunut. Noh, oli se ihan tyytyväinen ja ehkä otettukkin. Vahinko vaan että rupes ottamaan tän jälkeen, olis jäänyt multa pusero neulomatta jos oisin osannu tuon ennustaa.

Lanka: Viking Ville, n. 900 grammaa
Puikko: Addi-pyörö 3.5 resorit, 4.0 vartalo
Malli: Novita Kalastajaneule. Kaulusta en tehnyt ohjeen mukaan vaan pituudeltaan yksinkertaiseksi ja italialainen päättely. Se on kiva, joustava ja siisti.



* * *
POLVISUKAT itselle
Alkukesästä kun kävin Stadissa niin ostin Tikatasta paksumpaa sukkalankaa kun viileinä iltoina totesin, ettei mulla ole paksuja polvareita.

Lanka: Regia 8-fädig, 200 grammaa (eli kaikki mitä ostin)
Puikko: Addi-pyörö 3.5
Malli: perussukka mutta neulottuna ihan erilailla: virkkausaloituksella nilkasta kärkeen normaalisti, sen jälkeen nilkoista yhtäaikaa ylös niin pitkään ku lankaa riitti. Ai miks näin monimutkaisesti? No kun mä en osannu laskea silmukoita tälle paksummalle langalle kärjestä aloittaen! Mulla on hyvä ohje ohuemmalle langalle mutta . . .  seli-seli.
* * *
UNISUKAT itselle
Saareen teki mieli saada mukavat lämpöiset unisukat. Marja kävi Tallinnassa ja tilasin langan tuomisina.
Lanka: Fortissima Alpaka 50% merino, 25 % alpaka, 25 % polyamid. Kulutus 65 gtammaa
Puikko: Addi-pyörö 2.5
Malli: perussukka varpaista alkaen, kaks yhtäaikaa.

* * *
Sitten tuli tehtyä kaksi mörvelöä: Liian pienen kynsikkään ja sormikkaat, jossa on liian lyhyet sormet. Uudet on jo tekeillä.

Täss oli neuleet, laitan vielä yhden virkkauksen ja pari neuleliinaa omina posteinaan.

KS

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Kuva-arvoituksen arvonta on suoritettu


Kivoja vastauksia kirjoititte kuva-arvoitukseen: home, jää/ rakeita, vuorikristallia, kaatunut helmirasia, sekoittamaton ruistaikina, sammakonkutu, litistyneen sammakon jämät, keijukaisten kyyneleitä, sokeria letun päällä, fossiili, jokin äksidentti keittiössä, muffinsi, haljennut kivi, kiteytymiä kiven sisällä, hajonnut lasi, leivonnaisen päällinen, yms. KIITOS , näitä oli ilo lukea ja hauskuutta päivään toivat.

Ne ovat oikeasti suolakiteitä! Koko alkukesän oli tuullut etelän ja lounaan suunnalta ja juhannusviikolla oli oikein tosi myräkkä sieltäpäin. Olisiko nuo tuulet tuoneet eteläiseltä Itämereltä suolaisempaa vettä näillekin rannoille. Helteen tultua lätäköt kuivuivat tyystin enkä ole koskaan nähnyt näin paljon suolaa rannalla ja kallionkoloissa, vieläpä näin suuria kiteitä.  Wikipedia kertoo suolasta paljon, ja sellaista tekstiä etten ymmärrä puoliakaan, mutta kide-muodolle on syy:

Lainaus Wikipedian artikkelista Suola

"Suolalla on säännöllinen ionisidosten muodostama kiderakenne, ionihila. Ionihila on kova, mutta ilmenevien hylkimisvoimien vuoksi myös hauras rakenne. Kide pirstoutuu helposti iskun vaikutuksesta, kun positiiviset ionit osuvat kohdakkain positiivisten ja negatiiviset negatiivisten ionien kanssa. Suolan kiteisyys on seurausta ionihilasta."

Em. artikkelin kohdassa Merisuola on kuvassa samannäköisiä kiteitä kuin näissä mun kuvissakin.





Kuvagalleriassa saat kuvat suuremmiksi klikkaamalla kuvia.

ARVONNAN TULOS:

28 36 19



Random numbers generated Sep 25 2011 at 20:58:8 by www.psychicscience.org

Free educational resources for parapsychology, psychical research & mind magic.

28 = MISKA

36 = QUICKSTEP

19 = KATA

ONNITTELUT VOITTAJILLE!

ja

KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE!



MISKA ja KATA: ottakaas yhteyttä palkintoasiassa! Kaikkiin voittajiin on saatu yhteys.

"Mutta: palkintoa en ole vielä keksinyt. Jospa tekisin niin, että voittaja saa valita jotain käsitöihin liittyvää noin kymmenen euron edestä. Esim. jokin kässälehti mitä ei kotikioskista saa, puikkoja, lankaa tai muuta tarviketta Karnaluksista (piakkoin aion sinne mennä). Ja kuten aina, niin kolme voittajaa arvon, eli kakkonen ja kolmonen sais sitt jotain vähän vähemmällä rahasummalla. Eiköhän tämä tälleen järjesty hyvin."

KS 

lauantai 24. syyskuuta 2011

Kesävieraita


Kiitos kaikille, jotka kävitte visiitillä saaressa. Se on kiva kun joku tulla tupsahtaa, yllärivierailut on kaikista kivoimpia. Ja tuliaisetkin on aina maistuneet mutta ilman niitäkin voi toki tulla - ihmiset on tärkeitä, ei tuomiset.

13.-15.5. oli tietysti ihan ekana Maria pystyttämässä telttaa ja leiriä. Kaikki meni hienosti ja ehdittiin vähän pitää vapaa-aikaakin ja grillata herkkuja. Ja mä tietysti ihmettelin saamaani upeata selviytymispakkausta. Siitä riittikin herkkuja pitkään ja napostelvat olikin tarpeen ekan kuukauden aikana ennenkuin kauppavene alkoi kulkemaan. Tässä linkki aiempaan kirjoitukseen aiheesta.




4.6. Ville tuli päiväksi saareen ja toi tullessaan Taito-lehden, josta riitti taas lukemista pitkäksi aikaa. Pojalla oli heti lounasnälkä niin poikettiin  Kaunissaaren Kesäravintolaan, jossa on nyt uusi ravintoloitsija. Salaattiannosta ei varsinaisesti ollut listalla mutta Kirsi kertoi mitä aineksia on saatavilla, Ville valitsi niistä mieluiset ja saikin todella hyvän salaatin. Ensi kokemus oli siis hyvä eikä koko kesänä tarvinnut pettyä - aina oli maistuvaa ruokaa ja hinta-laatusuhde just kohdallaan. Nopsaan päivä hurahti valokuvatessa ja polttipa tuo nahkansakin keitetyn ravun väriseksi.

11.6. saaressa vietettiin KIP-päivää. Lila perheineen tuli puolenpäivän jälkeen omalla veneellään rohkeasti taas kallion kupeeseen, kuten viime kesänäkin. Lilan kertomus päivästä on tässä ja minä olen kirjoittanut siitä  tässä kirjoituksessa.




30.6. Vilijaana tulla tupsahti saareen. Ei vieraakseni vaan ihan saaressa olemaan. Hän pystytti telttansa Länsipäähän ja pitikin sitä siellä koko kesän. Silloin tällöin tavattiin mutta saari on suuri niin saattoi Jaana olla saaressa montakin päivää ilman että törmättiin. Vilijaanan villaklinikka.




2.7. Kauppaveneelle tullessani yks kaks edessäni olikin tuttu: Virpi! Kolmella kajakilla olivat liikkeellä ja just olivat lounasta syöneet saaren retkipöydän ääressä. Miehet lähtivät naapurisaareen Tallholmeniin viemään leirivarusteita ja palasivat sieltä iltapäivällä hakemaan Virpin ja Miikkan. Virpi virkkasi epätoivoista palajakkuaan ja Miikka rakensi kaarnalaivoja, omalla puukollaan veisteli. Kuten aina niin aika oli taas saanut siivet ja liian pian oli erottava. Kiva päivä oli ja siitä Virpi on kertonut tässä kirjoituksessa.






8.7. Jaanan mukana saareen tuli ensimmäistä kertaa Jonna - neuletapaamisista mullekin tuttu. Jonna ihastui saareen niin, että päätti jäädä yöksi vaikka ei ollut sitä suunnitellut. Multa löytyi makuupussi lainaksi ja vähän ilta- ja aamupalaa. Myöhemmin kesällä Jonna kävi vielä toisenkin kerran. Niin se vaan on, että moni menettää sydämensä tälle paikalle ja tulee uudestaankin. Meri ja kalliot ovat niiiiin ihania!

20.7. Keskiviikkosaunan jälkeen terassilla istuessani kuulin, että vuoroveneellä oli tullut perhe joka oli kysellyt "missähän se Kristiinan telttä mahtaa olla" ! Ja oli niillä koirakin. Häh mitä? Tietysti lähdin heti teltalle, kyselin matkalla onko mua etsitty yms. No tulihan se perhe sitten vastaan: veljen tytär Nina! Jopas oli yllätys ja kiva sellainen. Nina ja kolme poikaansa olivat tulleet vuoroveneellä mutta mies tuli omalla veneellä, koska ajatus oli kalastella mutta eihän siihen aika riittänyt;)  Opastettiin hänet siihen kallionkupeeseen mihin Lilakin veneellään tulee. Tavarat maihin ja veneelle parempi parkkipaikka, ja sitten telttapaikan etsintään. Läheltä löytyikin sopiva ja siinä he majailivat pari päivää. Helle oli lämmittänyt meriveden linnunmaidon lämpöiseksi ja kaikki nauttivat uimisesta. Letutkin maistuivat ja eiköhän tämäkin perhe tule ensi kesänä uudestaan. Kuvassa koiransa, jonka nimi on Milou ja on aivan sen sarjakuvakoiran näköinen ja oloinen, vaikka ei olekaan kettuterrieri vaan monirotuinen. Kiva ja hauska koira, taisi olla niin paljon tuoksuja ja muuta tutkittavaa, että nokoset oli välillä otettava.




21.7. Maria perheineen tuli päivävisiitille. Lapset touhusivat kallion lätäköissä, uittelivat kaarnaveneitä ja tietysti kastoivat vaatteensa, ainankin pienimmäinen Veera. Eväitä syödessä aika lensi, lapset piti vielä viedä leikkipaikalle ja jättinappuloilla shakkia pelaamaan. Ravintolasta ostettiin jätski-mehujäät, jotka olikin tosi maukkaat.

3.8. Yks kaks yllättäen telttapolulla rapisi; sieltä tulivat Lea ja Anitta! Jee, nää on hauskoja tämmöset tulemiset. Tuomisia oli vaikka mitä, kynttilät tulikin jo kaikki poltettua: Kiitos! Anittalla on hyvä kertomus ja kuvia päivästä tässä linkissä.




14.8. Olin ollut kaksi yötä stadissa ja sunnuntaina saareen palatessa samalla paatilla tuli Vee perheineen kesäpäivän viettoon. Hyvä kun tulivat, sain valtavalle tavarakuormalleni kyydin loppumatkalle satamaan. Veen mies veti ja työnsi tavarakärryt saareessa = pääsin kerrankin helpolla. Kiitos avusta miäs! Eväät grillattiin, mies ja Robinson Crusoe kävivät kävelyllä ja me naiset höpöteltiin niitä näitä. Taas oli yksi kiva päivä ja seura menneet.

Varustusta viimeistä kuukautta varten.

26.-28.8. 63 koululaista valloitti etelän telttapaikat. Tämä on jo monivuotinen perinne, että lukuvuosi aloitetaan Kaunissaari-viikonlopulla. (Muistaakseni kyseessä on Helsingin luonnontiedelukio, mutta nyt en olekaan varma koska koulun sivuilta/kuvagalleriasta eikä mistään löytynyt mainintaa tästä.)  Nuoret ovat aina käyttäytyneet hyvin eikä näistä isoista ryhmistä ole ollut harmia. Muutaman kerran on ollut tosi sateinen ja huono sää, silloin on kyllä käynyt sääliksi nuoria joiden varusteet eivät ole olleet sateenpitäviä.

2.-4.9. olikin viimeinen mahdollinen viikonloppu vierailua ajatellen ja sen käytti hyväkseen Susi. Lettusia paistettiin, ne on niin hyviä, myöhään höpöteltiin ja neulottiin. Sienessäkin ehdittiin käydä ja Susi saikin hyvän torvisieni saaliin. Niin, siihen samaan paikkaan oli vielä tulossa vaikka kuinka paljon torvia mutta sinne ne sitten jäi :(  . Tässä linkissä on Susin kertomus saariviikonlopustaan.

9.-11.9. leiriä purkamaan tuli uskollinen Maria! Kiitos!  Meillä alkaa jo olla rutiinia tähän hommaan, niin kaikki sujuu helposti ja ilman turhia kommelluksia.



Veljen tytär on piiiitkästä aikaa sukulainen, joka on saaressa käynyt - siis onhan Ville mutta . . .. Viimeks tätä ennen on käyny äitini joskus 80-luvun puolessa välissä ja sitä ennen pikkuserkku 70-luvun alussa. Ihan itsekseni saisin siis kesäpaikassani olla jos en olis tutustunut kaikkiin näihin kivoihin ihmisiin neuleblogien ja neuletapaamisten kautta!

Toivottavasti kukaan ei ole unohtunut, se kyllä saattaa olla mahdollista kun en näköjään ole edes kuvia ottanut. Kuvista puheenollen: onko kenelläkään kuvaa siitä mun suvi "nimikyltistä"? Jos on, paas tulemaan meilillä niin saan senkin näytille, kiitos.  Mä kyllä olen ottanut mutta ei sitä mistään löydy, luultavasti kamerassa on ollut joku vika, koska samoilta ajoilta puuttuu muitakin kuvia.

Loppuun vielä kuva lemppari koirasta. Naapuriteltalla asustavat Erja ja Chico. Tämä on saaren kivoin ja kiltein koira, Suomenlapinkoira. Kuvassa "kukkulan kuningas" metsäretken lepotauolla.

Kiitos Erja Chico kivasta kesäseurasta!


KS

torstai 22. syyskuuta 2011

Evan myssy / Evas mössa

Tiistaina sain käsiini nämä tilaustyön langat ja nyt ne on neulottu. Tämä oli tällainen kiva ja nopea välipalatyö ennenkuin aloitan alpakkapuseroni. Eva halusi myssyn, jossa on reikä poninhäntää varten sekä kaulaliinan.
På tisdag jag fick garnet till en bestäld projekt och ny är den färdig. Den här var en "piece of cake" före jag börjar sticka mitt alpakatröja. Eva ville ha en mössä med hål på baksidan for att kunna dra ut hästsvansen och en halsduk.

Lanka / Garn: Coats (Schachenmayr Nomotta) Silenzio, 100 g myssy /mössan ja 100 g kaulaliina /halsduk
Addin pyöröpuikot /Addis rundstickor: myssy /mössa  nr. 6.0, kaulaliina /halsduk nr. 8.0
Malli /Mönster: peruspipo 2o-2n, kaulaliina 1o-1n, reunassa muutama kerros helmineuletta, pituus n. 125 cm. / Basmössa 2 rm-2 am, halsduk 1 rm-1 am,  två-tre varv med moss-sticking på kanterna,  längd ca. 125 cm.


Toivottavasti näistä tuli sellaiset kuin oli tarkoitus.
Jag hoppas att de blev sådana som Eva hade tänkt.

* * * 
Ja sitten vielä tämä huivilanka: sehän ei ollut kerällä vaan vyyhdillä ja sotku oli valmis. Eikä tämä todellakaan ole mun alaa tämmöset langat. Siinä TV:n uutispätkässä puhuttiin, että tämmöset on "puolivalmisteita", siis nää langat. Kunhan Kuva-arvoituksen voittajat selviävät niin jospa tämä kelpaisi jollekin palkinnoksi;)


KS