Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neuletapaaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neuletapaaminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. heinäkuuta 2024

Raumalla neulomassa

Olipas oikein kiva torstaipäivä Raumalla kaltaistensa seurassa! Kiitos Hanna kun vinkkasit Neulepiknikistä! En ole koskaan Raumalla käynyt, nyt näin Vanhan Rauman ja kirkon. Sekä tietysti Mantin Maailman, josta niin paljon olen kuullut.


Mantin pihalla oli Pop-Up kauppiaita, mm. Undreamt, jolle vakuutin, että en häntä stalkkaa vaikka usein satun samaan paikkaan missä hän on myymässä;)


Pihaterassikahvilassa Kontion Leipomo söin Parhaan Mansikkaleivoksen ikinä, tätä ei voi voittaa mikään! Oli niin suussa sulava, että en ehtinyt edes analysoida mitä kaikkea siinä oli. Suosittelen.


NeulePikNik oli kirkon vieressä 'joen rannassa', joki on puropahainen tässä kohdin. Hanna toi paikalle monta retkituolia, sain minäkin peppuni istuimelle, olin varautunut filtillä ja istuinalustalla. Parhaimmillaan paikalla olin noin 30 neulojaa. Ihanaa puheensorinaa, kauniita neuleita päällä ja puikoilla. Nautin! Marttojen kahvilasta sai ostaa suuhun pantavaa. Seurakuntakodissa oli käsityönäyttely.



Kirkko edestä ja takaa. Kuuntelin Raumalaisii jaarituksiin esityksen ja ihme kyllä ymmärsin mitä kerrottiin. Paikalla vilahti myös Virolaisia kansallispuvussa.






Tuosta portista pääsi suoraan Vanhaan Raumaan ja torille. Sieltä ostin erinomaisen herkullisia Euranrinkeleitä, namskis. Tori on osittain jotenkin katettu, en oikein päässy selville miten tämä tori toimii, oli sitä sun tätä sekalaista tarjolla.




Kuninkaankadulla oli paljon väkeä, muut kadut huusivat tyhjyyttään. Nyt on meneillään Rauman Pitsiviikko, siitä en nähyt vilaustakaan, en edes opaskylttiä miten olisi päässyt pitsien äärelle? Myös Kansainväliset Suurmarkkinat ovat meneillään, niistähän en nyt välitä lainkaan, liekö siellä sitten olleet ne jotka eivät vanhoja katukiviä kuluttaneet.




Yhdellä pihalla oli hauskaa taidetta.



Kauniita vanhoja taloja, jotkut vähän räytyneet. Mun mielestä tämä 'Everest Himal' teksti (ravintolan nimi) ei sovi ympäristöön lainkaan.



Mennen-tullen Onnibussilla, kotimatkalla satoi kaatamalla, näkyi oikein kaunis ja selkeä sateenkaarikin. 


KS

sunnuntai 17. syyskuuta 2023

Päivä Paimiossa

 

Lauantaina 16.9. oli Paimiossa Villan Voima tapahtuma Vuonueen järjestämänä. Paikkana oli upea Paimion Parantola. Oli todellakin korkea aika nähdä tämän historiallinen rakennus. Olin opastetulla kierroksella, opas oli todella hyvä ja opin monen monta asiaa sekä tuberkuloosista että tämän nimenoamisen rakennuksen suunnittelusta. En siitä sen enempää ala tässä satuilemaan, varmasti atk-netin syövereistä löytyy asiallista ja oikeata tietoa.

Rakennuksen muoto ja värit

Eri kerrokset eri värisiä. Piiiiitkiä käytäviä.


Mieleen jäivät värit, esim. Paimion sininen (Aino Aallon tarkkudella sekoittama väri) ja punainen, sekä muutkin värit, joita aikanaan käytettiin paikkojen tunnistamiseen ja opastamiseen yms. Keltaiset portaat ovat niin hienot että . . . ja niitä oli ilo minunkin askeltaa kun askelman korkeus oli matala ja syvyys riittävä. Potilaille oli tärkeää etteivät hengästyneet portaissa. Huomaa:  kaiteen alla seinän väri on harmaa! Siksi, että harmaassa lika näkyy hyvin. Puhtaus oli täällä ensiarvoisen tärkeää.




Tasanteella Aallon Paimio-tuoli ja lepäilyheteka, joita käytettiin kattoparvekkeella ulkoiltaessa.





Viileällä säällä käytettävissä oli Friitalan makuupussi! Ai että olisikin hyvä varuste riippumattoillessa. Tosin tämä ei ollut täyspitkäpussi vaan jaloille tarkoitteu mitta.


Suomen ensimmäinen maisemahissi! Se toimii kyllä mutta on museoitu eikä ole käytössä. Kauniit mäntymetsämaisemat siitä avautuvatkin, kuten hulppealta kattoterassiltakin. Mäntykangas ja siellä kävely edistivät terveyttä.




Älä sylje lattialle! Spåtta ej på golvet! Menneiden aikojen kulkuneuvoissa yms oli tuollaisia sylkemisen kieltäviä kylttejä (saisi olla nykyäänkin) mutta täällä parantolassa näitä kylttejä näkynyt. Täällä oli sitä varten sylkymukit. Kun siihen oli sylkenyt ysköksensä se piti laittaa ylös-alas kulkevaan mukihissiin, joka kuljetti mukit alakertaan desinfioitaviksi. Huoneissa oli erillinen sylkyallas.


Huoneissa oli tavallinen lavuaari mutta myös Hiljainen lavuaari! Se oli suunniteltu siten että siihen laskettu vesi ei lorissut eikä näin herättänyt huoneessa mahdollisesti nukkuvia muita henkilöitä. Nerokasta! Olispa nykyään lorinan vaimentavia wc-pönttöjä ;) En tullut ottaneeksi kuvaa vierekkäin olevistä lavuaareista ja sylkyaltaasta mutta tällainen sympaattisen näköinen vekotin oli myös.


Useat pinnat täällä olivat muodoltaan pyöreitä, koska ne on helppo pitää puhtaana, pölyttöminä, esim. vaatekaappien ovet, kaikki pilarit, lamput  yms. Paljon kaikenlaista tekniikkaa jätettiin näkyville, olihan täällä monia siihen aikaan moderneja ja uusia keksintöjä. Tässä jokin ikkunan aukaisuun liittyvä systeemi.

Ikkunoita pidettiin auki paljon, koko rakennus on suunniteltu niin, että mahdollisimman paljon päivänvaloa pääsee sisään. Valo parantaa ja auringon säteet tappavat kuolettavat bakteerit - kunnes vihdoin keksittiin antibiootit.



Ja 'mikälie vaijeri' seinässä alhaalta ylös katolle saakka.

WC:n ovi



Parantola oli omavarainen. Oli metsää, viljelmät ja karja sekä oma vesi! Vesisäiliö - Arvelluttava Asia - on lämpökeskuksen piipussa. Kyllä se on siellä pysynyt ja toiminut vaikka sitä aikalaiset epäilivät.


1940 pidettäviin Helsingin Olympialaisiin oli valmistauduttu monella tavalla, mm. tällaisia villafilttejä oli tehty. Sodan takia ne jäivät käyttämättä mutta täällä parantolassa - sotasairaalassa - ne saivat hyvän ja tarpeellisen paikan.


Parantolassa oli lauantaina ennätysmäärä kävijöitä! Kaikenlaisia vierailijoita, yksityisjuhlijoita,  Villan Voimaan tulleet neulojat sekä paikallinen Paimion Neuleystävät ry:n neulojat yms. yms. Opastuskierrokset oli myyty loppuun ja ravintola Toivo oli helisemässä! Kaikki mahdollinen ruokakin myytiin loppuun, pakastearkuissa taisi lopulta olla vain huurretta. Mutta hienosti kaikki sujui, jos jollekin jäi paha mieli niin nyt ei voi mitään, joskus sattuu ja tapahtuu.

Niin, olihan tuolla myös Hyvän mielen Neuletapahtuma Villan Voima!

 

Monet tutut lankavärjärit olivat tulleet paikalle upeine lankoineen. Vuonue, Kässäpuoti, Rva Silmusolmu, Jalovilla, Ilo, Skeinfinity, Undreamt.

Heidän vetovoimansa oli valtava! Todella runsas joukko oli tullut tänne ja täytti pienen tilan ihan pullolleen!  Noh, alkutungoksen jälkeen tilanne helpotti hieman.

Myös Jenna Kostet oli täällä Neulottu Kalevala neuleiden näyttelyn merkeissä ja puikoilla oli upouusi malli turkulaisille . . . :)

Taito Varsinais-Suomi opasti parsimaan! Oman sukan sain jotenkuten paikattua, täytyy nyt vielä vähän harjoitella. Kivasti oli tässäkin pajassa osallistujia ja mitä hienoimpia parsimia syntyikin.

 

Ostokseni on vain yksi vyyhti Undreamt sukkalankaa paatsamankuorella värjättynä.

 


Tarkoitukseni ei nyt ollutkaan ostella sitä ja tätä vaikka tietysti kaikki kauniit langat houkuttelivat. Mutta pääasia oli taas nähda neulojia, neuleita, lankoja ja iloisia ihmisiä. Sekä tutustua Paimion Parantolaan. Kaikki tarpeeni toteutuivat erinomaisesti. Oli todella kiva ja antoisa päivä.

Ja KIITOS sille paikalliselle neulojalle, jonka nimeä en edes kysynyt, joka ystävällisesti ajoi mut valtatien varteen Nesteen pysäkille! KIITOS!