lauantai 16. syyskuuta 2017

Lankaa, neulottua, syysukkonen


Stadissa on muutamia kivoja kaivonkansia, tänään satuin tämän kohdalle.


Kotoa lähtiessä katsoin täsmäsään eikä pitänyt sataa mitään ennenkuin illansuussa. Rautatietorin Kansainvälisillä markkinoilla ollessani taivas repesi: satoi kaatamalla vettä, satoi rakeita ja ukkonen jyrisi.


CraftCorner / TaitoShopissa oli tänään Käsityölauantai. Marian kanssa mentiin vähän 'katsoon tarjouslankoja'.
Niitä esittelemässä olikin teetee:n uusi vetäjä Niina Kaakkurivaara! Toivotan Onnea ja menestystä! Oli tosi kiva nähdä henkilö, josta on lukenut usein ja vielä useammin nähnyt nimen neuleen suunnittelijan kohdalla. Juttua meillä riittikin kun oli sopivasti taukoa asiakkaiden virrassa = pitelivät sadekuuroa jossain.


Tässä olikin myös hyvä tilaisuus kiittää teetee'n uudistuksesta, josta tuli sähköpostilla tieto pari päivää sitten, laitoin jo heti silloin kiitosta palautelomakkeella.
Tässä lainaus e-meilistä:
"teetee-lehden ohjearkisto on siirtynyt nettisivuillemme Ilmaiset ohjeet - arkistoon. Sieltä löydät kaikki aiemmin ilmestyneet neuleohjeemme ja voit selata ja hakea sopivaa ohjetta erilaisilla hakusanoilla."
Nettilehtiä olikin tosi vaikea selata ja etsiä tiettyä ohjetta. Nyt löytyy ja helposti, Tekstiiliteollisuus ohjeluettelo.


Ostin Haltia, neulon kämmekkäitä ja/tai lapasia Asunnottomien Yö -kampanjaan.


Sinne olen jo neulonut kahdet lapaset (toiset kuvaamatta) ja yhdet sukat. Jämälangoista.


Stadissa oli tänään taas aivan liian monta tapahtumaa; kävelyfestari, hävikkiruokaviikon lopetus, Tyhjä kulho, Toivon tori ja monta muuta. Pari kivaa jäi menemättä, esim. Dekkarifestivaali Pörssitalossa ja sieniretki Sipoonkorpeen. Ehkä ensi lauantaina ei ole mitään tapahtumaa missään.
KS

perjantai 15. syyskuuta 2017

Happamia! sanoi kettu


Toisessa puussa on happamia, toisessa taas oikeinkin herkullisia. Pihlajanmarjoja on tosi paljon, kunhan niihin vaan ylettyisi! Semmonen roskapihti saattais olla hyvä apuväline saada oksia vähän alemmaksi vedettyä, noh, mä keräsin sen minkä ylsin.

Tästä kasasta tuli kaksi kiloa puhdasta marjaa, jotka laitoin yöksi pakkaseen.


Marjat keitin kahdessa erässä, pihlajanmarjahyytelön reseptikin on sopivasti kilolle marjoja.


Maustoin katajanmarjoilla ja konjakilla.


Purkitin pienehköihin purkkeihin, että voin antaa useammalle. Yksi iso menee englantiin.

Muutamassa purkissa on pari marjaa koristeena.
 
Nämä erikoiset purkit on Havaijilta, niissä on tuo kansikiekko ja reunakierreosa ovat irti toisistaan. Mitä merkitystä sillä on? en tiedä.


Siivilöidyistä kuorista keitin vielä marjapuuron, siis vatkattu pihlajanmarjapuuro, namskis.

Rouskut on suolattu ja suppikset laitettu pakkaseen.


Kanttarelleista pastakastike. Lampaankäävät jo söinkin heti paistettuna lohen kanssa.


Vielä olis kiva sienimetsälle mennä, jos säät sallis.
KS

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Syksyn antimia


Syksyinen kukkakimppu Villen naisystävältä. Kiitos!

Kaunissaaren metsästä tänään sain saaliikseni: 3 litraa suppilovahveroita, kanttarelleja yhden kastikkeen verran, lampaankääpää lisukkeeksi tämän päivän ateriaan, haapasieniä ja rouskuja sen verran, että saa joulupöytään sienisalaatin.


Kyllä oli aikamoista jumppaa metsässä kulkeminen kun ovat siellä pientä kuusta kaataneet ja rangat on jätetty paikalleen. Siis risukkoa puoli metsä täynnään. Onneksi se 'mun' metsä, ihana sammaleinen ja hiljainen, on jätetty rauhaan. Siellä sielu lepää, mielenrauhaa tankki täyteen ja terveyttä varastoon.
Tämä olikin kauden viimeinen käynti, vuorovene lopettaa kulkemisen viikonloppuna.
KS

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Uskon uusi kiipeilypuu


Just ns. kreivin aikaan otin puheeksi kissan pesäpuun ja niin sain just tarpeettomaksi jääneen hyvän pesä/kiipeilypuun Uskolle. Kiitos Jaana, ja Ville kuskaamisesta.

Edellisten asukkaiden jättämät tuoksut Usko nuuski tarkasti.


"Mikäs kolo se tossa on?"


"Ihan kiva pesäkolo ja siellä on kiva oleskella ku näkee mitä Mamski touhuaa. Ylätasolta kans näkee hyvin."


Kiva ku sain Uskolle tän kun ei sillä oo tässä huoneessa oikeen mitään omaa paikkaa ollut, paitsi yks pieni pedintapainen.
KS

lauantai 9. syyskuuta 2017

Neuletapaaminen Ogelissa


Pitkästä aikaa menin bussilla niinpä näin uuden pysäkki-infotaulun. Kyllä nyt on selkeä,  aikataulustakin näkee ilman rillejä ja kartalta näkee missä olen ja minne tästä pääsen millä jne. Kerrankin uudistus on onnistunut. Kiitos HSL.

Menin siis Ogelin Lankamaailman tapaamiseen. Siellä olikin kolmessa pöydässä eri työskentelyä: Kalevala peittovirkkausta, kolmiohuivit ja "omat" työt sekä jo keväällä oli tälle päivälle sovittu "käsityönäyttely".
Mä olin valinnut neuleet ja tulostanut niihin 'tuotetiedot' ja lankavyötteet, siis tehnyt hyvät esivalmistelut.


Just joo, kutistui näyttely mun töihin ja nuoren naisen kahteen Stephen West huiviin ja toisen kirjoneulesukkiin. Siis ... kyllä mua vähän sapetti kun ei enempää ollut ja esillepanokin järkättiin vasta kun aloin ihmetellä mihin näitä laittais.


Paljon oli porukkaa, ei oikein kenenkään kanssa voinut mitään jutella, Sari oli tosi kiva tavata pitkästä aikaa.  Eli, ehkä taas vähään aikaan en mene, taitaa olla liian hälyinen tapahtuma mulle.
KS

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Suomen Luontokeskus Haltiassa


Neuleystävä LeenaP pyysi mut mukaansa järjestetylle retkelle Haltiaan. Kiitos kutsusta, mielelläni tällaisille retkille lähden. Tilausbussilla Fennian pysäkiltä perille ja sama takaisin.

Alkuun oli perustietoa rakennuksesta, joka on tehty puusta niin pitkälti kuin mahdollista. Vielä tuoksuikin puulle vaikka jo neljä vuotta on ollut käytössä.
Perusnäyttelyssä on suomen luonto esillä ja tietysti oppaasta ja asiakkaista riippuu mistä ja miten kerrotaan. Meillä oli oikein hyvä opas, kiitos.

Talvitunnelissa on monia eläimiä talvisissa askareissa tai kotikoloissaan lumen alla.


Karhunkallo ja kerrankin karhu mitä sai koskea, oikein kehotettiinkin. Kyllä oli pehmoinen karva selässä ja naamassa mutta jaloissa oli tosi karkeata ja jäykkää karvaa.


Upeissa, vaihtuvissa maisemissa kuultiin kaikenlaista luontoasiaa.


Mikälie nokka ja höyhendiadeemi;)


"Nou hätä" näyttelyn oviverho oli niin hämäävä, että joku ei siitä heti hoksannut läpi kävellä.


Paljon hauskoja kuvia villieläimistä mutta näytiksi tässä vain yksi kuva: "Olipas hyvä juttu".


Sit olikin jo nälkä. Lounas oli maukas ja riittävä. Kiitos Leena:) 
Alkuruuat, lämminruoka oli lihamureketta, jälkkäri raparperikaurapaistos vaniljakastikkeella.


Sen jälkeen jaksoi kävellä alas kentälle katsomaan "Mies ja sudet" valokuvanäyttelyn. Juu, oli hyviä kuvia sudesta mutta ei nyt kuitenkaan ihan niin säväyttävää kuin olin odottanut.
Haltian rakennus sieltä ns. pihan puolelta.


Pitihän sieltä jaksaa jyrkkä mäki ylöskin, puh. Vuorossa oli Maahisenkierros, 2 km. Kivasti vaihtelevaa metsää ja lopulta näköalapaikalta näki kauas Pitkäjärveä kumpaankin suuntaan.


Metsässä oli monenlaisia kulkijoita;)



Nuuksion sääasema, ainakin lähtiessä katsomani Nuuksion täsmäsää piti just paikkansa eli hyvät on laitteet.


Nähtiin monia sieniä mutta ei kerättäväksi asti. Tätä luulin ensin pulkkosieneksi, onhan se samaa sukua, mutta olikin samettijalka. Hyvä värjäyssieni mut ei syötävä, vaikka ei myrkyllinenkään.


Oli oikein kiva ja antoisa retki. Kiva kun Leena hoksasi mut pyytää mukaan. Mukava oli kesän kuulumisiakin vaihtaa.

Opastun museokierroksen päätteeksi kerroin oppaalle, ja tietysti kaikille, tämän päivän Iltalehdestä lukemastani "luontorasiasta".
Lainaus IL:stä:
Säveltäjä Jean Sibeliuksen kerrotaan pitäneen taskussaan tulitikkurasiaa, jossa oli hieman tuoretta sammalta.
Marko Leppäsen ja Adela Pajusen Terveysmetsä-teoksessa (Gummerus) vinkataan varioimaan ideaa.
Pieneen taskussa pidettävään luontorasiaan voi laittaa vaikkapa kukkia, neulasia tai mitä tahansa itselle tärkeää metsän antia.
Oppaamme oli heti mennyt katsomaan mistä oli kyse ja tuli ruokasalissa kiittämään vinkistä ja aikoo rasian, tai kaksikin, tehdä itselleen. Mä ajattelin, että voisin oman rasiani päälle ristipistoilla vaikka lehden tms pienen luontokuvan. Suopursun pienen oksankärjen otin tuolta metsästä rasiaani laitettavaksi.

KS