Perjantaina 16.10. Suomen Joutsen hinattiin telakalta takaisin omalle paikalleen Aurajokeen. Kaikki kävi oikein hienosti ja nopsaan. Ihan huomaamatta laiva olikin jo paikallaan ja köydet kiinnitetty.
Sieltä se tihkusateen seasta pikkuhiljaa lipui lähemmäksi. Alfons Håkansin hinaajat Iso Pukki ja Saturn tekivät hyvää työtä, kuten aina mutta harvoin maakrapu pääsee näin läheltä seuraamaan haastavaa työtä.
On jo lähellä ja kohta paikallaan.
Oon taas ollu reipas! Keskiviikkona herätyskello soi ennen auringonnousua. Koska menin Fölillä niin olin Saaronniemessä jo yhdeksältä, seuraava vuoro olis ollu perillä vasta 10.56!. Mikäs rannalla oli odotellessa ja meri-ilmaa hengitellessä.
Ja sieltä se odotettu tuli Turusta ja sinne Naantaliin se meni. Suomen Joutsen hinattiin telakalle.
Jonkun verran oli katsojia ja varmaankin pitkin Ruissalon rantoja oli enemmänkin.
Mulle tämä oli Once In a Lifetime. Oli se hienoa nähdä uljaan laivan lipuvan aalloilla.
Mukana oli eväät ja neule. Fölin paluuvuoroa odotellessaa sain neulottua monta raitaa.
Seuraksi sain pariin otteeseen sudenkorentoja.
Molempiin suuntiin aikataulussa oli rako just mun tarvitsemana aikana ei mulla oli tunti liikaa aikaa mennen tullen.
Laitoin palautetta Fölille ja vastauksena oli, että pitää katsoa "vaihtoehtoiset reitit" niin aikataulu näyttää myös K-vuorot, jotka nyt eivät tässä haussani näkyneet.
Eli oikeasti olisi kuin olisikin kulkenut vuorot just sopivaan aikaan! Enhän mä edes hoksannut missään kohdassa mitään "vaihtoehtoista reittiä" tarjottavan ja jos olisin huomannut niin tietysti kuvittelen sen vaihtoehdon olevan esim. lähtöpaikaksi eri, kuten Annankatu, jota opas mulle usein ehdottaa mutta se olisikin sitten ollut se K joka käy mutkan Kansanpuiston kautta!!
On pikkusen outo hakukone! Nyt mulle selvis pari muutakin outoa tulosta aikataulussa, esim. sieltä Metsäretkeltäkin olis tullut bussi 17 aikaan mitä mun haku ei näyttänyt koska sekin oli joku kirjaimellinen "vaihtoehtoinen" vuoro. Mistä sitä satunnainen kulkija voi arvaa kysyä tuollaisia vaihtoehtoja??
Eikä paluussa ollut klo 12 aikaan lähtöä
KS
Viime lauantaina olin mukana @perinnepata Päivi Lehtosen ja Auraliakuoro 'n Luontoretkikonsertissa Maarian altaan metsässä. Ensin katsottiin Päivin sieninäyttely ja saatiin paljon tietoa sienistä.
Seuraavaksi Myllyojansilta, joka "ei mistään vie ei minnekään" Turun Sanomat ja YLE Areena ovat asiasta kirjoittaneet.
Tässä kuoro lauloi ensimmäiset laulut.
Aiheeseen liittyvät kumisaappaat ja lapsen uusi sienikori.
Koirakin tykkäsi retkestä ja olipa mukana kolmiviikkoinen vauvakin äidin rintarepussa.
Metsä on pääsasiassa aika nuorta kuusimetsää, sieniä harvassa, se "joku" on jo käynyt keräämässä.
Käveleltiin jonkin matkaa, pysähdyttiin kuuntelemaan laulua ja sienestettiin hetki. Sama toistui muutaman kerran.
Välillä tihutti, välillä ei.
Maasto oli mulle todella haastava, lopussa meinas jo sisukin loppua. Vaan pääsin perille Päivin loihtimaan herkkuhetkeen: punaherukka-sikurirousku mehua, sikurirousku Wilhelmiinoja ja sikurirousku fudgea! Ai että ne maistui hyvälle ja pitkään kotimatkalla sain maistella maukasta jälkimakua. Jos olet sikurirouskua löytänyt niin kokeile rohkeasti sillä maustamista.
Itse en sieniä kerännyt mutta löysin muutaman, sain siis sen löytämisen ilon. Jotkut ihan kivasti suppiksia saivat ämpäreihinsä ja yhdellä oli viisi litraa mustia torvisieniä. Minkä kävelyltä pystyin niin nautin metsästä, sen tuoksusta ja äänistä.
Kiitos Päiville, kiitos kuorolle - varsinkin Höst visa säväytti - ja kiitos kanssani perää pitäneille.
Turun Päivää vietettiin hienossa, aurinkoisessa syyssäässä. Väkeä oli runsaasti liikkeellä. Posankka Race oli jännittävä tapahtuma ja ennätysmäärä, 3033, Posankkoja oli adoptoitu, tuotto menee Pidä Saaristo Siistinä ry toimintaan.
Hän myös avusti melan kanssa etteivät uineet maalilautan ja muurin väliin. Voittaja selvisi tiukan kisan jälkeen, ei vaan ollut mun Pikkuposankan äiti vaikka niin toivottiin.
Kamerassa oli myös yksi "mikälietaidekuva", aikas kiva otos.
Hanjankimonos oli Forumkortteli 'ssa myymässä monen muun designerin joukossa. Meinasin jo kulkea ohi kun telineestä pilkahti mielenkiintoinen väritys. Sovituksen jälkeen ei voinut muuta todeta kuin että täydellinen mekko mulle.
Just niin mun värejä, hieno kuva = Nainen ja kirja, by Picasso, ja sopiva ja kiva ja ja ja . . .
Mulla oli pitkä lista mitä kaikkea halusin tänään nähdä mutta jäi muut kohteet näkemättä. Jalat ei vaan jaksa kulkea niin kuin mieli tekisi ja henki ei kulje pitkää matkaa. Joka kerta kaupungilla kulkiessa joudun pysähtymään hengittämään niin aina joku kysyy "onko kaikki hyvin". Hienoa, että kysyvät mutta mua harmittaa tämä hankaluus.
KS
