Villapusero

Kauan tekeillä ollut pusero on vihdoinkin valmis, sopivasti pakkasille.

 

Langan olen ostanut 2023 toisilta Folkkiajavillaa festareilta. Silloin tapasin Idänekhräämön ekan kerran ja odotukset oli korkealla. Enkä pettynyt, lankatarjonta oli hyvä, kuten edelleenkin. Päädyin ostamaan Helmiäistä värissä Ketunhäntä, 300 grammaa.

 

Nyt siitä on käytetty 230 g annijuutiknits Paju-puseroon. Tämä on toinen, ekan neuloin lyhythihaisena.
Helmaa ei tullut kaunista kuviota koska unohdin, että kaavion neliöruutu onkin nurjasilmukka eikä oikea, kuten yleensä.

Puserosta tuli sopiva ja kiva ja väristäkin tykkään vielä. 

 KS

Valentine

 Hyvää ystävänpäivää!

 

KS

Pakkaspäivä ja Kalevalan laulantaa

Onpas kylmä! Lisää energiaa tulee, kun Turku Energia käynnistää yhden kattilan tässä voimalassa, joka on aivan mun lähellä. 

 

Lämmintä villaa on päässä vuonna 2011 Fritidsgarnista neulomani huovutettu ja neulahuovutuksella vanamokoristeltu hattu, jaloissa Vuonuetta sekä säärystimet että kengät, ja se superlämmin takki.

 

 

 

Tämä on hyvä kirja päästä sisään Kalevalan tarinaan. On selkeä henkilökartta, sekä henkilöhakemisto kuka kukin on. Runot pähkinänkuoressa. Opas Kalevalan lukemisee yms. hakemistoja, joista selviää paljon perustietoa. Suosittelen.

Kaupunginkirjastossa oli oikein kiva ilta maanantaina: laulettiin Kalevalaa! Vierailijoina olivat Ilona Korhonen ja Maari Kallberg, alansa tohtoreita molemmat. Noin 40 meitä oli ja laulu sujui mainiosti. Runo 31 oli tänään vuorossa, ajankohtaisesti Kullervon tarina. Ilonan laulama kuultiin myös runoa 32.

Kyllä olikin oikein kiva laulaa yhdessä. Meditatiivista. Ja saimme kuulla runolaulusta yleensä ja sävelmistä, joita käytetään ja voidaan vaihdella ihan lennosta. Jatkoon meni mulla tämä tapahtuma.

Kerran kuukaudessa lauletaan musiikkiosaston Stagella, järjestäjinä Turun Seudun Kalevalaiset ry ja Kalevalaisten Naisten Liitto.
Maanantaisin 2.3., 13.4., 4.5. ja 1.6. klo 18.

KS 

Baskereita

Ensimmäisen baskerin neuloin joulukuun alussa, tästä klikkaa. Se on kiva käytössä kun on vain vähän kylmä. Iinnostuin neulomaan toisen josta tuli myös oikein kiva. Ja tällä viikolla valmistui kolmas, sellainen pakkasbaskeri.

Turussa näkyy baskereita aika paljon, Stockalla ovat näytillä hyvin. Tuoreessa Taito-lehdessäkin on ohje. Laittakaa siis baskerit puikoille! Kesäversionkin voi jo tehdä niin valmistuu ajoissa.

1. Linkulla Spinneri alpakka kaksinkertaisena

2. Lankoina Louhittaren Luola Kytöläinen suomenlammas II (550m/100g)
Ilun Fiftari merino-silkki (800m/100g) ja Isager merino-silkki (25g/212m)
Kokonaispaino 51 g, ohje sama kuin ekassa eli  Kaarnikkadesign.

 

3.  Kolmas baskeri! Tällä kerralla ohjeena syystuuliknits 'in Pyörrebaskeri. Reunan tein ohjeesta poiketen "hiirenhammas" taitoksella, jonka ompelin.

Lanka Willawanttuut 1-säikeinen suomalainen villa värissä Terva. 74 grammaa kaksinkertaisena, 3.5 puikko. Ostettu ensimmäisiltä Villaa ja folkkia festareilta.

Tämä on nyt sävysävyyn mun superlämpimän talvitakin kanssa, josta osan äitini maksoi 1980 luvun alkupuolella!

Made in Finland by Piironen Oy. Lainaus Wikipediasta: "Piironen Oy oli suomalainen vaatevalmistaja, joka toimi vuodesta 1957 vuoteen 1985 saakka. Se valmisti naisten takkeja ja ulkoilujakkuja Järvenpäässä, Mäntsälässä ja Lopella ja työllisti parhaimmillaan parisataa henkeä."

Villaa koko takki. Tiukat hihansuut ettei kylmä pääse sisälle, väljä malli niin välissä lämpökin kiertää eikä hiki jämähdä selkään. Ennen osattiin. Kauluri itse neulottu.

 

Tänään pakkaspäivänä tehty huomio: baskerin langassa on lanoliinia vielä runsaasti: se kovettui pakkasessa!

KS 

Mun puikko- ja koukkutarpeisto

Tuolla Instagrammissa tuli esille onko puikkoja tarpeeksi? Noh, mulla on.

 
Noh, mulla on riittävästi puikkoja😁. Pääosa on Addin puikkoja, ne kun olivat ne ekat "laatupuikot" mitkä markkinoille tuli noin 20 vuotta sitten, ja Karnaluksista hamstrattiin edullisesti. Puolelle Suomen neulojista niitä taisin toimittaa. Olen kokeillut muitakin kun uutta on tullut mutta en ole tykännyt. Muutama on jäänyt käyttöön mutta pääosin ne on menneet jakoon neulekavereille.

1. Eniten käytän 15 cm sukkapuikkoja, monta settiä samaakin kokoa.

2. Harvoin enää tarvitsen 20 cm puikkoja, hihoja joskus näillä teen.

3.-5. Pyöröpuikkoja on monta pituutta ja paksuutta, äkkiä laskien 78 kpl! Punaiset on Addin pitsipuikkoja, pisimmät 150 cm. Tykkäsin neuloa pitsiliinoja ja tykkäisin vieläkin mutta ne ei kelpaa kenellekään (katso tunnisteella Neuleliina).

Kaikki pyöröt on kiinteitä, ei irtopäitä eikä kaapeleita. Koot on omissa muoviputken pätkissä ja ne roikkuu kattilankansitelineessä.

6. Sormikaspuikot, tykkään neuloa sormikkaita ja nämä on tarpeelliset sormien neulomiseksi sujuvasti.

 

7. Virkkuukoukkujakin on riittävästi. Vähemmän tulee virkattua mutta hyvin sekin sujuu.

Luonnollisesti muutamat puikot on keskeneräisissä töissä😀

 

KS 

Hyvää Loppiaista!

 

Itämaan tietäjät siinä kulkevat lahjoineen. 

Loppiaisena 2012 olin Espanjassa ja siellä loppiainen oli suuri juhla. Hieno kokoperheen katunäytelmä ympäri Morairan kaupungin. "los Reyes Magos", tästä kliketi-klik niin voit katsoa mitä kaikkea siellä oli.

KS

Hyvää uutta vuotta

 

Vuoden 2025 viimeisenä päivänä olin Qwenselin vaunuvajassa järjestetyssä ennustusten pajassa. Nämä talot ja vajat ovat Turun keskustan vanhimmat rakennukset 1700-luvulta.

 

Tuo on  tulensammutusluuta! Se kasteltiin ja sillä huiskittiin tuli sammuksiin tai kasteltiin ettei tuli tarttuisi.

Kuppiennustuksessa pöydällä oli useampi kuppi, joiden alle oli laitettu erilaisia tavaroita ja erivärisiä rusetteja. Esim. leivänpala ennusti ettei talosta ruoka lopu tulevana vuonna, sormus merkitsi häitä jne. Minä sain punaisen rusetin, joka ennustaa iloa.

Entisen tinanvalamisen tilalla oli nyt mehiläisvahan valaminen. Pieni nappula vahaa kauhaan ja sitä lämmitettiin melkein kiehuvan vesikattilan vedellä. Sitten kylmävesiämpäriin ja varjotulkitsemaan.

Minun vaha on niin monimuotoinen, että siitä voi tulkita mitä vaan. Eniten tuli mieleen erilaiset metsän eläimet, pupu ja ilves. Eli toivottavasti on tiedossa metsäretkiä ja eläinten kohtaamisia.

 

Tällainen olkiukko on leikkiväline, jota käytettiin leikissä Suutarin silmä. Finna.fi :stä lainaus:

 käyttötapa: joulun leikkikalu- suutarin sohiminen
Suutarin sohiminen (silmän puhkaiseminen) – leikissä lattialle laitetaan kolmihaarainen olkiukko. Suutarin pistäjä ja suutarin puolustaja seisovat kumarassa hajareisin takamukset vastakkain. Heillä on jalkojensa välissä puuseiväs, josta he ottavat tukevan otteen, kumpikin omasta päästään. Suutari sijoitetaan puolustajan päätyyn. Sohija kurkkii jalkojensa välistä ja yrittää seivästä työntämällä saada suutarin kaatumaan. Puolustaja pistää vastaan.

 

 

Kotona olin illan. Tämä alue on ilotulitusrakettien kieltoaluetta mutta eipä tuo näyttänyt tepsivän. Raketteja ammuttiin pitkin iltaa ja tietysti keskiyöllä aivan kuin ei mitään rajoitusaluetta olisi ollutkaan. 

KS 

Joulurauhanjulistus

 

Olihan siellä minäkin niiden 20000 joukossa.

 

Julistuksen jälkeen turkulaisilla on tapana jäädä Porthanin puistoon ja jokirantaan seurustelemaan. Glögit ja piparit mukana, ja isompiakin piknik-koreja näkyi olevan.Tässä tilanteessa tulee mulle vähän paha mieli kun jään paitsi jostain kivasta. Olisi kyllä mukava kuulua porukkaan, olla osa jotakin tällaista jengiä, joka viettää kivaa aikaa keskenään, on joku perinnetapa.

Turvallisuutta tarkkailtiin myös vesiltä! 

KS

Joululahja

Posti toi mulle yhden lahjalaatikon, jossa olikin monta lahjaa. Lähetyksestä oli unohtunut yksi lahja ja se tulikin suoraan postiluukusta. Lähettäjänä tietysti Ville ja Milla.

 

Se oli tuo lahjapaperissa oleva, siinä oli keittiöliina Lepäilevät kattikaverit. Hauskat nimet kateilla.

Emma Ball on nyt hitti, useat kässäkauppiaat ovat ottaneet nämä tuotteet listoilleen. Itse ostin Lammasmarkkinoilta Vuonueelta vetoketjullisen pussukan ja nyt sain suuremman narulla suljettavan mallin. Sekä tarvikerasian.

 Tukuwool sukkalanka

 Kissakassi, joka saattaa olla Millan painama

 

Ja tietysti perinteinen "marsipaanipossu" oli valmistettu. Viime vuonna se oli Posankka, nyt hieman toisissa tunnelmissa: 

Marilyn kaivonkannella josta tullut tuulenpuhallus lehautti hameen ylös ja tässä sitä pikkupossut nauraa tirskahtelevat. Hiiri taisi tulla sieltä kadunalta tuulen mukana ihmettelemään kaupungin menoa. Nurmijärven Leivari on nämä taas valmistanut ja tyttärensä kädet muovailivat hiiren. Kiitos!

 Vaikka on ns. lahjakielto niin kyllä se vaan on kiva saada joululahjoja. Systerit muistivat pankin kautta. Kiitos!

Itse en lahjoja antanut (paitsi yhden Marialle kiellosta huolimatta). Ostin Helsingin Villasukkatehtaalta sukat sellaiset tarvitsevalle. Heillä on kampanja Lämmin lahja tuntemattomalle yhdessä Hurstin apu, Pelastusarmeija sekä Vailla vakinaista asuntoa ry. 

 

KS