Sukat, pizzalla ja museossa

Kauden ensimmäinen ritarinkukka. Kaunis, nelivanainen! ja upeat kukat.

Pyynnöstä neuloin kahdelle lapselle sukat. Olipa taas hyvä muistutus, että en tykkää neuloa ilman ohjetta ja toisille. Mä oon niin epävarma tuleeko oikea koko, onko hyvät värit jne jne. Muut värit on Regia 4-fädigiä ja keltainen on Lang Jawoll'ia jonka mukana tuli vahvikelanka. Sen unohdin neuloa mukaan ja nyt epäilen, että tämä löyhäkierteinen lanka ei kestä kuin hetken. Ei ollut kivantuntuista neuloakaan. Noh, toivon, että nämä nyt kuitenkin vähän aikaa ovat hyvät ja sopiva koko.

Lounaalla käytiin Katajanokalla ravintola Niskassa. Nettiä selaamalla paikan kekkasin ja hyvä oli, että sinne mentiin. Oli oikein positiivinen kokemus. Interiööri kiva ja mikä tärkeintä: pizzat olivat maukkaat, ohuet ja rapeat. Namskis.
Suosittelen. Menen toistekin.
Niska nimi viittaa ahvenanmaalaiseen salakuljettaja Algot Niskaan. Annosten nimet tulevat myös siitä suvusta ja tarinasta.

Tuolta olikin lyhyt matka "Rakkauslukkosillan" yli takaisin Krunikan puolella ja Kaupungin museoon uuden näyttelyn avajaisiin. Pullopostia Kurvista on karu tarina mutta tuo esille myös sen, että välttämättä sillan alla ei asukaan  tolkuton kummajainen vaan ihan oikea ihminen. Kaupunginmuseon ystävinä oltiin kutsuvieraina.

Tässä kohdassa mun kamera lakkasi toimimasta! Toissa päivänä se putosi lattialle ja jo silloin vähän tökki tuo linssin sulkeminen. Nyt se jäi kokonaan "ulosasentoon", ei siis mene sisälle, ei vaikka mitä temppuja teen.
Eilen just ajattelin, että vien mun vanhan kameran Kierrätyskeskukseen, samalla kun vein sinne sen yleiskoneen. Sit vaan tuli semmonen tunne, että en vielä viekään. Olisko se nyt sitten ollut etiäinen, että tarvitsen sitä vielä itse. Se on kyllä vähän ison tuntuinen tämä lituskan rinnalla mutta hyviä kuvia sillä saa, ehkä jopa parempia kuin tällä uudemmalla.
KS

LUX Malmi

Lauantaina 9.11.19 illalla oli Malmin lentoasemalla pienimuotoinen valotapahtuma. Paikalla oli yllättävän paljon väkeä koleassa syysillassa. Kaikilla tietysti fikkarit mukana kuten kutsussa oli pyydetty.
Muutama herkkuja myyvä kojukin oli pystytetty, makkarat ainakin tekivät kauppansa, jono oli välillä  pitkä.
Ohjelmassa oli ensin tietysti pakolliset puheet. Yksi oli ihan ok tilaisuuden selittämiseksi, ehkä yksi poliittinen puhe oli ok, mutta enempää puheita ei yleisö halunnut kuulla, paikalla kun oli paljon lapsiperheitä ja lapset odottivat valojensa kanssa jotain tapahtuvaksi.

Stadin Slangi ry oli pyydetty paikalle laulattamaan yleisöä. Matti Reittamo säesti haitarilla kappaleet, tää lauletaan aina kun Slangi jengiä on paikalla, Niin gimis on stadi ja tähän paikkaan täydellisesti sopiva Flygarit Malmin eli suomeksi Lentäjän poika.

Yleisö muodosti ensin suuren ympyrän, maailman suurin valoketju Malmilla;) Ja sen jälkeen mentiin sydämen muotoon ja lopuksi ihan vaan kasaan siihen keskelle.
Tämä kuvattiin dronella, klitetiklik tästä YouTUbe jossa tuo laulu ja valokuviot, ja tästä klik twitterviestejä..

Pikkusen enemmän olis järjestäjät voineet panostaa ohjelmaan ja äänentoistoon. Yleisö ei ihan itse mitään lisää keksinyt ja niin tilaisuus loppui vähän kuin kanan lento. Alueelle oli vielä tulossa porukkaa kun jo paljon lähti pois.

Saas nähdä kuinka tämän lentoaseman säilyttämisen kanssa käy. Siitä on tehty kansalaisaloite Lex Malmi ja nyt on käsittelyssä kuntalaisaloite. Paljon on nimiä kerätty ja saatu kokoon mutta löytyykö päättäjiltä tahtoa ja rohkeutta ja säästää tämä Malmin lentoasema ilmailukäytössä. Vai onko päätös kentän purkamisesta koplattu jo muinoin niin vankasti että mitään ei muka ole enää tehtävsissä?

Mä näköjään usein pistän nokkani tällaisiin vaikeisiin pelastettaviin asioihin; Vartiosaari on toistaiseksi turvassa, Hiidenkouru meni taivaan tuuliin, Suomen sudet . . ehkä nyt saavat olla ja elää ikimetsissä (juu, ei niiden kenenkään pihoille tarvitse tulla). Malmin lentoasema??
KS

Uusia laitteita ja Kässäkammarilla

Tähän alkuun ja loppuun kuvat kauniista taloista Yrjönkadun varrella.

Mun yleiskone lopettti toimimisen. Yks ilta tein raastetta, hyvin toimi. Seuraavana päivänä se ei sitten toiminutkaan. Käynnistysvipu ei liikahtanut. Toisella lisälaitteella kyllä liikkui ja moottorikin surisi. Mutta kun se nyt on ns. rikki niin vien sen kierrätyskeskukseen kaikkine lisukkeineen ja jos ne siellä saa sen korjattua niin laittavat myyntiin ja joku saa edullisesti ostaa erinomaisen yleiskoneen.
Noh, mä nyt kuitenkin haluan raasteita niin ostin vanhanaikaisen käsipeliraastimen. Ihan kivalta tää vaikuttaa paitsi että tässä ei ole sellaista suikale terää, millä saa esim. Janssonin kiusaus perunat. Ehkä sen voi tehdä viipaleistakin?

Toinen uutuus on kakutuskone! Kaverit puhuu kakkukesteistä, kakutussessioista ym. Mä oon kyll ihan hienoja keriä saanut käsin kerittyä mutta nyt mulla sit tulee lankakakkuja.

Kerinpuu mulla onkin jo ollut monen monta vuotta. Mä oon saanut sen Villeltä ja häneltä sain tämän kakkulaitteenkin. KIITOS! Tässä kerittävänä Lanitium ex Machinan Basic Sock.

Keskiviikkona piipahdin Kässäkammarissa. Siellä on nyt ostettavissa kauan kaivattuja neulakäpyilyneuloja, Tatting Needles.

Alakerran työhuone on saatu käyttöön. Tosin pieni vesivahinko hankaloitti käyttöä mutta nyt alkaa olemaan toiminnassa. Koneita on moneen lähtöön. Hyvä pöytä kaavoja ja leikkuuta varten. Ja komea vahti:) Hetken istahdin sukkaneuleeni kanssa juttelemaan jo paikalla olleiden neulojien kanssa.
Lisää kuvia ja tietoa huhtikuun bloggauksessa. Mukana myös Tampereen messuilla.

Kirjastosta hain tilaamani lukemiset: Anne Mäkilä, Katse kantapäihin ja Erin Hunter Soturikissat/ Myrskyn aika.
Kantapääkirjassa on kauniita sukkia ja tietysti erilaisia kantapäitä. Mikään ei kuitenkaan vaikuta siltä, että neuloisin. En enää jaksa/viitsi noin monimutkaista uutta opetella.
Myrskyn aika on toinen osa 'Klaanien synty' seikkailusarjasta. Näitä tulee vielä, kiva kiva. Mä tykkään tästä sarjasta. 

Stadi on jo kovin jouluinen, valot on kauniita.

Ja lisää valoa on luvassa lauantaina: LUX MALMI. Kaikki mukaan!
KS

Hiidenkourusta kivikasa

Hiidenkouru elokuussa
ja 
nyt

Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta 25.10.2019 "Jääkautinen hiidenkouru räjäytettiin kesken oikeusprosessin . . . .

Just "sillä kohdalla" oli työmaa-aitaa ja isoja kivenlohkareita niin ei voinut mennä penkomaan pientä sileätä kourunpalasta muistoksi.

Myös viereinen korkeahko silokallio on revitty.

Maisema muuttuu myös lähempänä kotiani, ostoskeskus Hertsistä metroaseman puolelle, siis Itäväylän yli, on nyt viikonloppuna nostettu kävelysilta. Hieman liikenneruuhkaa kuulemma aiheutti kun Itäväylä on tuon takia suljettu ja oli kiertotie. Voi voi autolijaparkoja! Mä jouduin kävelemään aikas pitkän matkan kun tuon kivikasatyömaan takia oli bussipysäkki siirretty.

Voi että löytäis oman kainaloisen jostain merenrannalta tai saaresta missä vois asua ihan rauhassa ja nauttia luonnosta. Ja tietysti sen karuudesta.
KS