lauantai 23. helmikuuta 2019

Jääkaruselli


Kaikenlaista teknistä välinettä, bändi on tulossa soittamaan ja valot ja vaikka mitä mukavaa.




Se PYÖRII!!










 Ilta-Sanomat kertoo jääkarusellista tässä kliks

Vartiosaaressa oli paljon ohjelmaa mutta niistä ei ole kuvia. Laivarannan kahvilasta loppui kahvimukit, ja muukin tarjottava. Arvanmyyjä ei arvannut minkään myyjäksi kun ei ollut mitään kylttiä asiasta. Ostin arvan ja voitin suolakeksejä, joissa on vanhentunut päiväys. Ei kiva. Mutta muutoin oli kiva koko perheen ulkoilutapahtuma. Toivottavasti ensi vuonna uudestaan.



Kaunis rautalanka-aita



Halo taivaalla



Reippaan ulkoilun jälkeen voin hyvällä omalla tunnolla istua alas ja neuloa!
Tekeilllä olevat neuleet:



Väri on kaunis vihreä, mutta näyttää olevan tosi vaikea saada vihreätä väriä toistumaan edes vihreänä. Toinen vyyhti on sileä ja toisessa on tweed-nypppyjä. Sina-huivi Taito-lehden ohjeella.



Tätä neuloessa onkin oikein pirteä olo. Pusero itselle, ohjeena Flax Light mutta sovellettuna omaan makuun.


Perus markettilangasta kotisukat Maijalle, ohjeena Triangulum Taito-lehdestä. Samalla ohjeella tein jo Pikolle ruskeat.




KS

perjantai 22. helmikuuta 2019

Kaksi kuvaa hiihtolomalta



Kävin aurinkoisella ja liukkaalla jäällä kävelyllä, tai siis töpöttelemässä. Latukahvila on siellä taas näin hiihtoloman ajan. Nyt oli hienoa lumetonta jäätä koko lahti, viime vuotinen kirjoitus ja tämä kuva todistaa lunta olleen reippaastikin.



Sää oli mitä parhain talviliikuntaan. Väkeä oli paljon liikkeellä. Ja kauppa kävi: makkaraa, isoja muurinpohjalettuja joita joutui odottamaan aikas kauan, lohikeittoa joka oli hyvää ja tietysti kuumaa juomaa. Kalojakin joku yritti narrata mutta ei napannut. Jään paksuus oli 40 cm.
Olisipa lauantainakin (huomenna) keli suotuisa kun Vartiosaaressa on talvitapahtuma. 25-juhlavuoden Jääkarusellia juuri sahasivat.
Oli muuten uuden villapökät tosi lämpöiset! 

Ihan kuin mullakin ois joku loma, pah, niin kävin eilen Amos Rex museossa. No jaa, olihan ne kuvat ihan ok mutta en ehkä olis maksanut katsomisesta mutta kun on se Museokortti.
Margitte, belgialainen surrealisti on esillä. Pysyvästi esillä oleva Frosteruksen kokoelma oli mun mielestä antoisampi kuin tuo Margitte.
Tulipahan nyt nähtyä tuo uusi, kohuttu museo nähdä. Ehkä vähän petyin kun ei se ollutkaan  niin hieno ja erikoinen kuin olin luullut. Tai siis en varmaan ymmärtänyt oikein näkemääni.

Laitan vielä yhden kuva ihanista ketuistani. Tässä ne istuvat Forum-kauppakeskuksen kahvilassa viimeisinä yhteisinä hetkinään.



Isosysterini mainitaan kans silloin tällöin tässä blogissa niin tässä he nyt ovat, kettujaan noutamassa:

Piko
Maija


Näistä kuvista on jo melkein kuukausi. Outo sumuvana lähestyi Kruunuvuorenselältä, ja tunnin päästä koko seutukunta oli sumussa. Tätä samaa sumuilmiötä on ihmetellyt myös Jarmo Nieminen Aarresaaret FB-sivullaan.

KS

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Villahousut


Jezz! Villahousut on nyt neulottu eikä siihen kovin kauaa mennyt. Villiksiä on nyt monikin tehnyt, jotkut ihan legginseiksi. Mulla nämä tulee olemaan lähinnä retkeilykäytössä, onhan se kiva lämmitellä ihan itetehdyissä pökissä. Eikä paljoa paina rinkassa: 285 grammaa!

Mä tein nää Marled Mania villapuseron jämälangoista, paitsi tuo housuosa on ihan korkkaamaton 100 g:n vyyhti toteutumattomaan huiviprojektiin ostettu (se kaivertaa mieltä edelleen).
 

Näitä lankoja

tämän verran jäi jäljelle


Ohjeena käytin Karvapalloja blogin ohjetta, josta Vuodatuksen taannoinen katastrofi on kuvan hävittänyt. Paljon sovelsin omaan kokoon. Lähinnä nuo takaosan korotukset ja haarakiila on tuosta ohjeesta.
Puikkoina oli Addin pyöröpuikot 3 mm, 80 cm ja 120 cm - tämä kun lahkeita neuloin yhtäaikaa niin puikolla tarvitsi tilaa.

Yö yli kuivumassa ja ah! kuinka sileä neule taas valmistui. Hyvä viimeistely kannattaa aina. 


(housujen takaa pilkottava hässäkkä on mun pyöröpuikkokokoelma)

Semmoset:)
Uusi neule on jo puikoilla, ehkä toinenkin kun mieli tekis sekis aloittaa.

KS

tiistai 12. helmikuuta 2019

Kettu Repolaisia



Meitä on nyt kaksi, ehkä ollaan sisko ja sen veli, tai sitten ei.
Lähekkäin on hyvä olla.



Viittiks pestä mun hännän että se on siisti ku lähen matkoille? 



Kiitos. Ei tässä kait sit muuta ku menoks, huomennna meidän tiet erkanee. Kuulemma jotkut "isosysterit" Maija ja Piko on meidän uudet ihmiskamut.


Ehkä jossain keikalla saatetaan nähdä meidän kaveri DJ-Kettu.


KS

lauantai 9. helmikuuta 2019

Dodo-huivi ja huivikirja


On jäänyt vähiin blogin päivittäminen. Mä oon tavallaan tehnyt päätöksen, että en enää niin menemisistäni kirjoita. Tiedän, että joitakin lukijoita just ne kiinnostaa ja oon pahoillani jos lukijani "petän". En mä kuitenkaan sano, että en ollenkaan reissuista kirjoita.
Tottakai jos johonkin kivaan paikkaan menen tai osallistun niin kyllä siitä saatte lukea. Ja niitä kuvia näette. Enhän mä mitenkään voi olla ottamatta valokuvia. Jo nyt on monta kertaa käsi hakenut laukusta kameraa kun sit oon muistanut ett "ai joo, enhän mä tästä kirjoita . .."
Jotenkin mä en vaan viitsi ja jaksa. Toisaalta blogi on omia muistiinpanoja ja kuvat ehkä? täällä tallessa, toisaalta oon halunnu kertoa ja näyttää kaikkea kivaa mitä oon kokenut, siis halunnut jakaa kokemukseni.

Tämähän oli alkuun kategoriassa Neuloblogit, nyt taitaa olla niin sillisalaattia että kategoriaa olis vaikea nimetä. Silloin kun neuleblogeja oli vaan muutama sata niin tämä blogi oli usein sadan parhaan joukossa, kröhöm. Jos sellaista blogilistaa vielä pidettäisiin niin aika häntäpäässä olisin. Melkein kaikilla on niiiin hienoja kuvia ja stailausta että oksat pois. Joo, kyllä mäkin tykkään, että kuvien olis hyvä olla hyviä ja yritän parhaani. Aina ei vaan onnistu ja se hyvä ote on hiipunut. Ikäkin taitaa tehdä tehtävänsä ettei viitsi niin panostaa.

Onhan tämä kans aika yksipuolista toimintaa. Palautetta tulee vähän, vakituiset kommentoijat muistavat  ja joku muu silloin tällöin. Kävijätilastoon en enää usko, tekstikohtaiset katsojat ovat noin 200, tai yli, mutta kokonaislukema ei tue noin isoa katselumäärää. 
Onhan näitä yli kymmenen vuotta, tämä on kohta 14 v, olevia blogeja vielä olemassa, muutama ihan hyvinkin voiva mutta moni on lopettanut tai hiipumassa. Katsotaan nyt miten mun käy.

Asiaan:



Lanka: Lamana Milano, merino superfine ja cashmere, 25 g/180 m. Vähän toista kerää. Harmaa oli varattu testineulontahuiviin ja tuli nyt käytettyä tähän huiviin, vaalean ruskeata ostin lisäksi kun yksi kerä ei ihan riittänyt. Lämmin ja erityisen pehmeä lanka.
Puikko: HiyaHiya pyörö 3.25
Malli: Heidi Alander Dodo,  tästä ei tullut niin pitkä kuin ohjeessa mutta just sopiva ns. tavallinen kaulaliina


Huiviin kuuluu nämä jo esitellyt sormikkaat:


Jo hyvissä ajoin ennen joulua sain ylläripaketin ystävältä. Itsenäisyyspäivänä avasin sen (oli lupa) ja kappas vain, kääreestä tuli kirja, jota olin jo kolmisen kuukautta odottanut Helmet-kirjaston jonossa. Janina Kallio, Lumoavat neulehuivit.

 
Kirja on kaunis, oikea katselukirja. Hentoja huiveja ja pastellisia värejä, utuisia kuvia. Mutta mutta, mä olisin kaivannut kuvaa koko huivista, kyllähän tavallaan koko huivi näytetään mutta ei ihan niin että näkis kunnolla. (kuten alla olevissa kuvissa).
Kirjassa on vain sanallinen ohje! Mä olen tottunut kaaviosta neulomaan pitsikuviot ja sanallinen tuntuu tosi vaikealta. Monta sanaa täytyy lukea ennenkuin hiffaa mitä pitikään tehdä. Kaaviosta vain silmäilee symbolit ja aivoista kulkee pikavauhtia käsky sormiin ja silmukoita syntyy. 
Tästä kirjasta on jo monessa blogissa monipuolisesti arvosteluja ja esittelyjä niin en mä nyt enempää.


KS