Dodo-huivi ja huivikirja

On jäänyt vähiin blogin päivittäminen. Mä oon tavallaan tehnyt päätöksen, että en enää niin menemisistäni kirjoita. Tiedän, että joitakin lukijoita just ne kiinnostaa ja oon pahoillani jos lukijani "petän". En mä kuitenkaan sano, että en ollenkaan reissuista kirjoita.
Tottakai jos johonkin kivaan paikkaan menen tai osallistun niin kyllä siitä saatte lukea. Ja niitä kuvia näette. Enhän mä mitenkään voi olla ottamatta valokuvia. Jo nyt on monta kertaa käsi hakenut laukusta kameraa kun sit oon muistanut ett "ai joo, enhän mä tästä kirjoita . .."
Jotenkin mä en vaan viitsi ja jaksa. Toisaalta blogi on omia muistiinpanoja ja kuvat ehkä? täällä tallessa, toisaalta oon halunnu kertoa ja näyttää kaikkea kivaa mitä oon kokenut, siis halunnut jakaa kokemukseni.

Tämähän oli alkuun kategoriassa Neuloblogit, nyt taitaa olla niin sillisalaattia että kategoriaa olis vaikea nimetä. Silloin kun neuleblogeja oli vaan muutama sata niin tämä blogi oli usein sadan parhaan joukossa, kröhöm. Jos sellaista blogilistaa vielä pidettäisiin niin aika häntäpäässä olisin. Melkein kaikilla on niiiin hienoja kuvia ja stailausta että oksat pois. Joo, kyllä mäkin tykkään, että kuvien olis hyvä olla hyviä ja yritän parhaani. Aina ei vaan onnistu ja se hyvä ote on hiipunut. Ikäkin taitaa tehdä tehtävänsä ettei viitsi niin panostaa.

Onhan tämä kans aika yksipuolista toimintaa. Palautetta tulee vähän, vakituiset kommentoijat muistavat  ja joku muu silloin tällöin. Kävijätilastoon en enää usko, tekstikohtaiset katsojat ovat noin 200, tai yli, mutta kokonaislukema ei tue noin isoa katselumäärää. 
Onhan näitä yli kymmenen vuotta, tämä on kohta 14 v, olevia blogeja vielä olemassa, muutama ihan hyvinkin voiva mutta moni on lopettanut tai hiipumassa. Katsotaan nyt miten mun käy.

Asiaan:

Lanka: Lamana Milano, merino superfine ja cashmere, 25 g/180 m. Vähän toista kerää. Harmaa oli varattu testineulontahuiviin ja tuli nyt käytettyä tähän huiviin, vaalean ruskeata ostin lisäksi kun yksi kerä ei ihan riittänyt. Lämmin ja erityisen pehmeä lanka.
Puikko: HiyaHiya pyörö 3.25
Malli: Heidi Alander Dodo,  tästä ei tullut niin pitkä kuin ohjeessa mutta just sopiva ns. tavallinen kaulaliina

Huiviin kuuluu nämä jo esitellyt sormikkaat:

Jo hyvissä ajoin ennen joulua sain ylläripaketin ystävältä. Itsenäisyyspäivänä avasin sen (oli lupa) ja kappas vain, kääreestä tuli kirja, jota olin jo kolmisen kuukautta odottanut Helmet-kirjaston jonossa. Janina Kallio, Lumoavat neulehuivit.

 
Kirja on kaunis, oikea katselukirja. Hentoja huiveja ja pastellisia värejä, utuisia kuvia. Mutta mutta, mä olisin kaivannut kuvaa koko huivista, kyllähän tavallaan koko huivi näytetään mutta ei ihan niin että näkis kunnolla. (kuten alla olevissa kuvissa).
Kirjassa on vain sanallinen ohje! Mä olen tottunut kaaviosta neulomaan pitsikuviot ja sanallinen tuntuu tosi vaikealta. Monta sanaa täytyy lukea ennenkuin hiffaa mitä pitikään tehdä. Kaaviosta vain silmäilee symbolit ja aivoista kulkee pikavauhtia käsky sormiin ja silmukoita syntyy. 
Tästä kirjasta on jo monessa blogissa monipuolisesti arvosteluja ja esittelyjä niin en mä nyt enempää.

KS