Vuoden 2025 viimeisenä päivänä olin Qwenselin vaunuvajassa järjestetyssä ennustusten pajassa. Nämä talot ja vajat ovat Turun keskustan vanhimmat rakennukset 1700-luvulta.
Tuo on tulensammutusluuta! Se kasteltiin ja sillä huiskittiin tuli sammuksiin tai kasteltiin ettei tuli tarttuisi.
Kuppiennustuksessa pöydällä oli useampi kuppi, joiden alle oli laitettu erilaisia tavaroita ja erivärisiä rusetteja. Esim. leivänpala ennusti ettei talosta ruoka lopu tulevana vuonna, sormus merkitsi häitä jne. Minä sain punaisen rusetin, joka ennustaa iloa.
Entisen tinanvalamisen tilalla oli nyt mehiläisvahan valaminen. Pieni nappula vahaa kauhaan ja sitä lämmitettiin melkein kiehuvan vesikattilan vedellä. Sitten kylmävesiämpäriin ja varjotulkitsemaan.
Minun vaha on niin monimuotoinen, että siitä voi tulkita mitä vaan. Eniten tuli mieleen erilaiset metsän eläimet, pupu ja ilves. Eli toivottavasti on tiedossa metsäretkiä ja eläinten kohtaamisia.
Tällainen olkiukko on leikkiväline, jota käytettiin leikissä Suutarin silmä. Finna.fi :stä lainaus:
käyttötapa: joulun leikkikalu- suutarin sohiminen
Suutarin sohiminen (silmän puhkaiseminen) – leikissä lattialle laitetaan kolmihaarainen olkiukko. Suutarin pistäjä ja suutarin puolustaja seisovat kumarassa hajareisin takamukset vastakkain. Heillä on jalkojensa välissä puuseiväs, josta he ottavat tukevan otteen, kumpikin omasta päästään. Suutari sijoitetaan puolustajan päätyyn. Sohija kurkkii jalkojensa välistä ja yrittää seivästä työntämällä saada suutarin kaatumaan. Puolustaja pistää vastaan.
Kotona olin illan. Tämä alue on ilotulitusrakettien kieltoaluetta mutta eipä tuo näyttänyt tepsivän. Raketteja ammuttiin pitkin iltaa ja tietysti keskiyöllä aivan kuin ei mitään rajoitusaluetta olisi ollutkaan.
KS
Olihan siellä minäkin niiden 20000 joukossa.
Julistuksen jälkeen turkulaisilla on tapana jäädä Porthanin puistoon ja jokirantaan seurustelemaan. Glögit ja piparit mukana, ja isompiakin piknik-koreja näkyi olevan.Tässä tilanteessa tulee mulle vähän paha mieli kun jään paitsi jostain kivasta. Olisi kyllä mukava kuulua porukkaan, olla osa jotakin tällaista jengiä, joka viettää kivaa aikaa keskenään, on joku perinnetapa.
4. - 7.12. Turussa on ollut Valon Polku tapahtuma. Jokirannan tuntumassa on ollut erilaisia valotaideteoksia.
Vanhoja nostureita valaistiin aika kivasti, värit vaihtuivat ja valokeilat muodostivat kuvioita, jotka kohtasivat veden pinnassa.
Varvintorilla oli Retkikamujen järjestämä nuotiopaikka. Nuotioita oli 4 ja tulilla sai vapaasti paistaa omia makkaroita. Ah, ihanaa kun pitkästä aikaa sain nuotiomakkaraa. Tämä oli mulla parasta tässä valotapahtumassa. Erityiskiitos tästä.
Jokilaivoissahan on aina kivat valot.
Kakolan mäki on kaunis, "Serpentiini-teos" luonnollisesti, onhan kävelytie ylös juurikin serpentiinitie. Kakolassa oli vielä jotain nähtävää mutta jonot Funikulaariin oli sen verran pitkä etten mennyt katsomaan.
Jokirannassa täällä keskustassa oli valoja molemmin puolin niin multa jäi ne toisen puolen näkemättä.
Kauppatorilla on tällaiset Lotus-"hyrrät" jotka ovat sitä punaisempia mitä lujemmin niitä pyörittää. Siinä on keskellä pyörityspyörä, jota Lotuksessa istuvat saavat itse vääntää.
Kiitos Joulukaupunki Turku kun taas järjestit tällaisen Valon Polku tapahtuman.
KS
HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!
Nämä ovat isäni rintamalta kotiin lähettämät kirjeet ja kortit. Usealta vuodelta, monesta tuntemattomasta paikasta "täältä jostakin".
KS
Lauantaina oli Turussa paljon tapahtumia. Tärkein oli tietysti valtakunnan ykköskuusen valojen syttyminen. Tuomiokirkolla oli todella paljon porukkaa, sekä Suurtorin joulumarkkinoilla. Näistä ei nyt ole kuvia mutta kuusi on useissa muissa julkaisuissa nähtävissä.
Sitten oli jouluparaati Lumikuningattaren johdolla. Joulupukki kulki hevospelillä muu joukko marssi ja paraativoimisteli torvisoiton tahdissa ja loppupää sambasi rumpujen ja pillie säestyksellä koreissa karnevaaliasuissa. Mukana oli myös koiria, jonglöörejä, yksipyöräisellä ajelija, lastenlemmikit Förri, Harri Hylje, Ville Viikinki ja joku jota en tunnistanut. Yliopistokadun jouluvalot syttyivät. Maanantaina kävelykadulle pystytetää hevoskaruselli. Ja on siellä glögimajakin.
Väkeä oli paljon mutta täällä osattiin käyttäytyä ja annettiin kulkueelle reilusti tilaa eikä mitään sumppua, itkua ja pettymystä syntynyt kuten kävi Helsingissä.
