Vanhoja autoja

Olihan siellä Taalintehtaalla vähän silmänruokaakin! Upeita autoja jollaisia oli kundeilla ku mä olin nuori. Oi niitä aikoja. Oli mullakin vanha Morris Minor, se jota valmistettiin just ennen Miniä.

 

KS

Kuvia viikon varrelta

 Kosken Leipomon Bebe ja jäälatte.

 

Tyypillinen Aurajoki kuva joenvarsi kävelyllä Anna-Liisan ja Teron kanssa. Rantakahvit juotiin Cafe Art'issa.

 Aurinkopaneelista sähkön saava Älyroska-astia. Se osaa ilmoittaa varikolle kun se on täynnä.

Piccola Cantina italialainen jäätelö vadelma ja sitruuna maut. Sitruuna oli juuri sen makuinen kuin muistini muisti vuodelta 1966 Riccionesta. Monet sitruunajäätelöt olen maistanut mutta nyt tämä on juuri se oikea! ❤️

Kruununa Turun Kauppatorin valaisin ;) 

Deliberi Hansakorttelissa syötiin sunnuntaina illalliseksi R:n kanssa hampparit ja Virpi risoton. Heillä pikavisiitti Turussa ja meillä siis pikatapaaminen. Kiitos kun ehditte.

Turku Energian savupiipulla tehdään huoltotöitä. Piippu on noin 100 metriä korkea. Siinä on se taideteos Fibornacci lukusarja. Siellä ne miehet kulkee ylös ja alas ihan muina miehinä.

 

KS

Turun Musiikkijuhlat TMJ

Turun Musiikkijuhlien avajaiskonsertti Terry Riley & Claire Chase: The Holy Liftoff oli lauantaina Turun Kaupunginteatterin salissa.
Huilu oli pääosassa ja neljä jousisoitinta milloin säesti milloin soittivat nelistään tai jopa soolona. Varsinkin yksi Hanna Hohtin soolo oli huikea!

Tämähän oli varsin outo teos mutta kiva vaihteeksi tällaistakin odottamatonta kuunnella. Itseäni kyllä häiristi kun kaikki kuultu ei ollut live-musaa, ei siitä sen enempää spoileria.
Kahdessa kuvassa on teoksen nuotteja, hauskoja kiemuroita, mitälie otuksia. You Tubessa näitä voi katsoa ja myös soittoa kuulla kun hakee teoksen nimellä.

TMJ:llä on @turkukauppatori 'lla oma Musiikkikeidas. Alueen äänimaailman on suunnitellut Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Lauri Porra. Kannattaa poiketa ja vaikka istahtaa kuulemaan kivaa äänimaailmaa. Tarkista netistä keitaan aukioloajat.

 

 KS

Iltatori

 Kesällä keskiviikkoisin on Turun Kauppatorilla iltatori. Esiintymislavalla on usein jokku bändi soittamassa, eilen oli Kissojen yö ja musiikki jazzahtavaa. Edelliskerralla oli Timos Brass jne. Joskus on sirkustaitelilijoita yms.

Myös kirpputori on näinä iltoina. Sunnuntaisin on vuorossa Suntorin kirppis.

Kuvat eiliseltä.

Turku Info tuli paviljongistaan ulos myymään Posankka tuotteitaan.

 

Kirppikseltä ostin pienen ns. makaronilaatikkovuoan! Just sopiva mun yhden hengen annoksille. Nyt siinä on täytteenä luumuja. Kantarellit myös kirppistorilta.

 

Nämä ovat kivoja iltoja, useimmiten juon Naantalin Aurinkoisen kahvilan jääkahvin ja joku leivonnainen, eilen Piispis. Tällä "takaterassilla" kun voi istua ja kuunnella/katsella ohjelman ja seurata ohikulkijoita.

KS

Käväisin Helsingissä

Pitkästä aikaa tuli käytyä Helsingissä. Oli siunaustilaisuus käytävänä niin päätin ollakin yön yli  kaupungissa ja voisin vähän katsella mitä uutta stadiin on ilmestynyt parissa vuodessa. 

Siunaus oli Hietaniemen Vanhassa kappelissa ja muistotilaisuus Hietsun paviljongissa.

 

Yövyin Hotelli Helkassa. Se on niin keskeisellä paikalla, että oli todellakin paras valinta yöpymiseen. Iso plussa on myös se, että hotelli on täysin kotimainen eli rahani eivät rikastuttaneet mitään ulkolaista ketjua.

 Kiva pieni huone, kaikki tarpeellinen eikä mitään turhaa ylimääräistä. Aamiainen oli niin monipuolinen ja maukas, että varmasti jokainen aamiaisvieras lähti vatsa täynnä ja tyytyväisenä. Illalla kävin saunassa ja se olikin yksi kohokohta koska kotitalossani ei ole saunaa ja nyt on uimalaitosten saunatkin jääneet käyttämättä. 

Sisustus on Aaltoa/Artekia, siis minulle luksusta. Ja ehkäpä sen takia vieraana oli muutamakin aasialainen turisti.

 

Lähellä, Mechelininkadulla, on myös entinen opinahjoni.

Illansuussa menin Arkkitehtuuri- ja design museoon katsomaan näyttelyt Aalto Design ja Juha Vehmaanperä: Craft Punk. Molemmat olivat erinomaisen mielenkiintoisia, paljon katsottavaa ja pohdittavaa.

 Vaasi

Tähän sai kävijä jättää jälkensä, minulta tuollainen kiemura

Museon vieressä on se "Vanhan bensiksen" kulma ja Johanneksen kirkko.

Toisena päivänä näin Kampin uuden terveyskeskusrakennuksen. On sitten sekin "tyhjä" tila täytetty.

Mannerheimintien uusi toimistorakennus. Onhan tämä nyt siistimpi kuin se vanha mutta eipä maisema tällä muuttunut miksikään.

Liikuin metrolla ja spåralla vuorokausilipulla, mikä on tosi kätevä ja edullinen jos tekee monta matkaa.

Hakaniemen tori oli juuri niin ankea kuin se muistinkin olevan. Suuri hieno tila tyhjänpanttina. Mitään parannusta ei ole tullut, päinvastoin tuntuu ehkä huonontuneen. Kauppiaita oli todella vähän. Pari leikkokukkatelttaa = missä värikkäät parveke ja pihakukat? 

Marja- ja vihannekauppiaita muutama. Ankeita kahvitelttoja ehkä 4. Miksi, oi miksi kesälläkin kahvit pitää juoda sisällä oranssissa teltassa?? No, yhdellä oli värittömät seinät. Muutamalla oli heppoisia tuoleja ja pöytiä ulkonakin mutta tiedän vuosien kokemuksesta, että niillä ei viihdy yhtä kahvikupillista pidempään. Olipa näinkin erikoinen ilmoitus: Maksuna käy vain käteinen tai lounasseteli!

Onneksi kaupungin koristekukat ovat edelleen upeita istutuksia.

Torilta oli lyhyt matka Selma Palmun legendaariseen tekstiililiikkeeseen. En ollut siellä muutamiin vuosiin käynyt niin nyt oli aika katsastaa myymälän anti ja uusi omistaja. Ihan oli yhtä nostalginen kuin ennenkin. Toki valikoimaa on 'vähemmän' ja uudempaa kuin Selman aikoina mutta henki on sama vanha tuttu sekä ystävällinen ja palveleva kauppias.

 

 Kalliolainen sähkökaappi on kuvitettu Signe Branderin valokuvalla Kallion kirkosta.

 Aseman ravintola Taulun sen taulun halusin nähdä nyt kun se on konservoitu. Ja olihan se nyt kirkkaan puhtoinen ja näkemisen arvoinen. Kahvia juodessani huomasin monen ihmisen tätä ovelta kuvaavan ja katsovan. Kyllähän sisemmällekin olisivat voineet tuota nähtävyyttä tulla katsomaan, vaan ihmiset ovat arkoja. Lainaus ravintolan historiasivulta:

 Ravintola Taulu on nimetty salin takaseinää hallitsevan ikonisen maisemamaalauksen mukaan. Vuonna 1911 valmistunut teos on Eero Järnefeltin, A.W. Finchin ja Ilmari Aallon poikkeuksellinen yhteistyö, joka on vaikuttavasta koostaan huolimatta tunnelmaltaan levollinen. Maalauksen jylhä Kolin vaaramaisema edustaa suomalaista kansallisromantiikkaa parhaimmillaan symbolina koko kansakunnan sielunmaisemalle ja identiteetille.

 Nyt tämä upea tila on taas arvoisessaan käytössä ja kaikkien käytettävissä. Voi nauttia kahvin ja pullan, lounaan tai a'la carte annoksen tai drinkin baarissa. En voi ymmärtää mitenkä tähän aikoinaan on annettu lupa pikaruokaravintolalle. 

 

Sitten vielä Kaupungin museon Hakasalmen huvilaan katsomaan Stefan Bremerin Helsinki by Night näyttely. Upeita kuvia, maisemia ja kasvoja. Oli tämäkin kiva ja mielenkiintoinen vaikka en enää 1980 luvulla yöelämässä ollukaan.

 

Vanhan ylioppilastalon palo vuonna 1978 palautui taas mieleen.

Oli ihan kiva reissu mutta kyllä oli kiva palata takaisin Turkuun. En enää osaisi elää tuossa suureksi paisuneessa syntymäkaupungissani.

 

KS