Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huovutettu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huovutettu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. marraskuuta 2007

Neulahuovutettu elefantti




Et näe näkyjä vielä; kyllä tämä on vaaleanpunainen elefantti! Pukinkonttiin.








KS

torstai 29. marraskuuta 2007

Kissapipoja




Huh huh, huovuttaminen on tosiaan arpapeliä. Lopulta onnistuin saamaan ehkä sopivan kokoiset kissat:




Black cat to Marcia, made with love.
At the Fair you looked at these hats as if you wanted to have one, so . . .
You can decorate it yourself as you wish.

Blue cat to Finn to have fun with.


Langat: Musta Fritidsgarn, sininen Peer Gynt. 100 g/pipo. Häntä Loopy.
Puikko: 6.0
Malli: Pyörönä neliö, 80 s, sinisessä noin 100 s joka oli liikaa
Huovutus: ensin 40 ast. joka oli liian vähän, sitten 60 ast. joka oli sitten hieman liikaa. Aika lailla piti venytellä.
Koristelu: neulahuovutus, sekä heijastinnauha

Sininen oli ensimmäinen tällainen pipo. Peer Gyntiä en ollut aikoihin neulonut eikä ollut aavistustakaan sen huopumisominaisuuksista. Loin silmukoita tiheyden mukaan mutta se oli liikaa ja korkeutta ei tullut tarpeeksi koska lanka loppui. Tämä on siis hieman leveä ja matala mutta ehkä se Finn´in päähän sopii, ainakin leikkeihin.

Sinisellä kissalla on myös häntä, tuo soiro korvalla. Silmät ja viikset ovat heijastinnauhaa, joka tässä salamalla otetussa kuvassa heijastaa hyvin.
The eyes and moustache are made of "reflect-band".


KS

sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Innostunut oppilas



Lauantaina Piko-systeri oli kutsunut sukulaisia kylään ajatuksella, että on hyvä tavata joskus muulloinkin kuin vain hautajaisissa. Ja olihan se mukavaa sekä hyviä pikkunaposteltavia oli tarjolla. Ja erinomaista porkkana-suklaakakkua brasialaisella reseptillä valmistettuna, nam.

Uusin sukulainen on brasilialainen Marcia. Kesällä systerin saaressa opetin hänelle neulomista. Oikein nopeasti ja näppärästi hän oppikin ja itselleen valmistui hiuspanta. Jätin saareen puikot ja lankaa ja hän on itsekseen harjoitellut ja ilmeisesti edistynytkin.

Kuulin, että kirjakaupassa Marcia oli katsellut kaikenlaisia käsityökirjoja ja huovutus oli ollut mukavan näköistä. Otin sitten eilen mukaani neulahuovutusvehkeitä sekä kirjan, josta voi kuvia katselemalla oppia tekniikkaa.

Marcia innostui neulaamisesta oitis kun sitä näytin. Neula sitten vaan omaan käteen ja siitä se lähti heti sujumaan. Kirjassa oli kuva lumiukosta ja Marcia päätti sellaiset tehdä jouluksi kotimaansa lämpöön;) Kunpa hän nyt vain osaisi varoa sormiaan!


Kuvat ovat tärähtäneitä mutta pakko ne on laittaa esille, tästä se lähtee ukko syntymään.



Viimeistelyä vaille valmis, värikäs kaulaliinakin on ukolla kaulassa.


Taitaa Maija joutua heti alkuviikosta menemään miniänsä kanssa Neuletikkiin huopaostoksille;)


Ihan pakko on vielä laittaa kuva neulepuseroni edistymisestä. Lanka on oikein mukavasti neulottava, kulkee hyvin sormissa ja puikolla.
Pinnasta tulee just niin kivaa kuin ajattelinkin. Kuvassa etualalla neulee oikea puoli ja taempana nurjapuoli (tietysti, heh).



KS



sunnuntai 26. marraskuuta 2006

Sammakkoprinssi




Neulahuovutettu sammakko joululahjaksi isosysteri Pikolle. Kruunun virkkasin "askartelurautalangasta".

Tässä sitä aloittelen




Valmis konna pääsi ulkoilemaan




Muutama yritys saada hyvä kuva mutta . . .







KS




perjantai 30. joulukuuta 2005

Väärä huovutus!!




Mun lemppari, ihanin, paras, kallein ostamani: oranssi Glenfield polokaulus villajumpperi otti ja KUTISTUI!! Siis  k u t i s t u i !  H u o p u i !

Pesukoneessa. Tavallista pyykkiä. Kirjopesu 40 astetta. Oi miksi, miksi se meni sinne??
Ja miksi juuri se kutistui?



Huovutettavat romppeet ei millään huovu eikä kutistu, monta pesua ja lämpöä ne tarvii että niille mitään tapahtuuu, ARRGGH!

Ja toi oli just se, joka on niin ihana ja oikean värinen mun mokkahameen kanssa.
Eikä se ehtinyt olla mulla kuin vuoden. Mulle se oli vielä uusi.

Mitä mä nyt teen? Voi itku ja surkeus. Että piti tän vuoden vielä loppua näin surkeasti, eikö vastoinkäymiset jo riittäneet.

Olisin edes tän puseron saanut pitää. Kaikki muut oisin voinu vaikka antaa pois. Ja vaikka lankavarastonkin.
ARRGGHH!!

KS


maanantai 26. joulukuuta 2005

Kippurakärjet




Yksi joululahjalanka on nyt neulottu ja huovutettu!




Lanka: Huopanen, n. 180 gr
Puikot: vanhat
Millward puikot nro 8. Uudet Novitapuikot eivät luistaneet lainkaan,
oli jo luopua koko neuleesta mutta onneksi laajasta puikkovalikoimasta
löytyi vielä nuo vanhat. Niissä on mukavan suippo kärkikin.
Ohje: oma viritys Neulonnan A&O:n
ohjeesta. Ziinan ohjettakin tutkin, kiitos kommentista silmukoiden
lisäämisestä, mutta tämä toinen oli helpompi soveltaa visiooni kuinka
saan aikaiseksi kärjen.





Loin silmukoita 62, joista kavensin 6 kummallakin sivulla. 50:llä
silmukalla neuloin suoraa kärkikavennksiin asti. Ajatuksena oli käyttää
kerä/tossu, mutta lankaa jäi hieman yli kun en uskaltanut riskeerata,
että se loppuu ja olisi pitänyt purkaa hieman.




Tässä näkyy poikkeus, eli oma viritys ohjeeseen. Kärkeä ajatellen
kavensin myös kappaleen keskellä, siis tossun pohjassa. Kaksi
keskisilmukkaa, joiden molemmin puolin kavensin yhden. Kaikissa
hienoissa ohjeissa on kavennusten kallistus eri suuntiin ;) Niinpä
näissäkin, toinen on ylivetokavennus ja toinen oikein-yhteen. Eihän
sillä tällaisessa huopatyössä mitään merkitystä ole, kunhan kokeilin.


Tossun saumojen ompelu ja koneeseen. 50 astetta säästökirjopesulla ja
hyvät tuli. Pienethän ne oli koneesta tullessaan mutta venyttelyllä
sain ne sopivan kokoisiksi.



KS

EDIT:
Lisätty tämä ohje tossuille. Ohjeen käyttö sallittu omalla vastuulla ja
sovellukset hyväksytään ja parannuksia ohjeeseen vastaanotetaan..

Kippurakärkitossut a´la Kristiina
Lanka: Huopanen, 2 kerää
Puikot: nro 8
Tossun koko noin 38.5, pesun jälkeen venyteltynä.
Vähemmällä venytyksellä saa ehkä 37 ja voimallisella venyttämisellä ehkä 39.


Luo 62 silmukkaa. Neulo noin 8 cm ainaoikeaa. Kavenna molemmissa
reunoissa 6 silmukkaa. Neulo suoraa noin 18 cm. Aloita
kärkikavennukset, jotka tehdään joka toisella kerroksella (op:lla)
Neulo
1 reunasilmukka, kavenna 1 s, neulo 19 s, kavenna 1 s, neulo 2 s,
kavenna 1 s, neulo 19 s, kavenna 1 s, neulo 1 reunasilmukka.
Kavensin näin vielä 5 kertaa eli kavennusten välissä neulotaan silmukoita: 17, 15, 13, 11 ja 9.
Tässä kohdassa ajattelin, että tossu lyhenee liikaa ja jätin joka toisella kerralla reunakavennuksen tekemättä. Eli:
- ei reunakavennusta vaan neulo 10 s, kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 10 s.
Seuraavalla kavennuskerroksella tein taas reunakavennuksenkin:
-1 reunas., kavenna 1 s, neulo 6 s, kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 6 s, kavenna 1 s, 1 reunas.
- ei reunakavennusta, neulo 7 s, kavennna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 7 s.
- 1 reunas., kavenna 1 s, neulo 3 s, kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 3 s, kavenna 1 s, 1 reunas.
- ei reunakavennusta, neulo 4 s, kavennna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 4 s.
Loppukavennukset sävelsin seuraavasti:

- 1 reunas., kavenna 1s, neulo 1 s, kavenna 1 s, kavenna 1s, neulo 1 s,
kavenna 1, 1 reunas. (juu, siinä on kaksi 1 s:n kavennusta keskellä).
- 1 reunas. kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, 1 reunas.
Neulo vielä np:n kerros ja päätä sitten loput 6 silmukkaa.
Tässä vaiheessa lankaa oli kerästä jäljellä vielä muutaman kerroksen verran. Kippuralle olisi saanut hieman lisää pituutta.
Ompele kantasauma ja päälisauma, mutta jätä tätä auki jalanpäältä vähän matkaa.
Huhhuh,
olipas monimutkaisen tuntuiset kavennukset. Tuon lopun varmasti voi
tehdä yksinkertaisemminkin. Pituutta tossulle tai kärjelle saa
sävellettyä vähentämällä kavennuksia.
Huovutin
50 asteessa parin pyyhkeen kanssa käyttäen koneen säästöohjelmaa.
Pienet tossut tuli ulos koneesta mutta venyttelin niitä käsin ja
jalassa pitäen. Kippuraa venyttelin hiusharjan varrella.
KS

sunnuntai 18. joulukuuta 2005

Askartelua




Viime tammikuussa ostin Sinooperin alennusmyynnistä
enkelinpää+kädet -pakkauksen alennusmyynnistä, -50%. Nyt sitä tässä
kasailen. Pää ja kädet on liimattu ja sen kuivumista odotellessa
vaatetus on melkein valmis. Huomenna näette sitten valmiin enkelin.







Tuli
sanottua, etten enää ikinä huovuta mitään. Perun puheeni, koska olihan
vielä hankittuna se Fritidsgarn salaista projektia varten.

Se on nyt kudottu ja kutistettu. Kutistin sen ihan vain altaassa niin
kuumalla kuin hanasta tulee. Ja tosi kuumaa se onkin, vaikka
taloushanskoissa oli sisähanskatkin niin vieläkin tuntui kuumalta
käteen.

Kyllähän tuo huopui ja kutistui lopultakin. Aika sopivakin siitä tuli
ja koska melkein kaikissa blogeissa esitellään ennen ja jälkeen kuva
käsi jättiläisneuloksella / sama pienempänä niin tässä minun versioni.



  
             
             
  

             
             
             
             
             
             
             
             
     

Siinä on naru estämässä reikäriviä huopumasta kiinni. Valmiin jutun näette sitten aaton jälkeen.



KS




Heijastimia




Systerin lapsenlapsille heijastimet.

Tytölle perhonen ja pojalle kiiltomato.

Kuvat molemmilta puolilta, madossa on heijastin vain toisella puolella,
että sain laitettua "jännittävää" kuviointia madon selkään.






Ihan itse keksin enkä ole missään nähnyt tällaisia niin pitäisikö nämä nyt mallisuojata tai muuta sellaista ;)

HUOM.: Tänään sunnuntaina tulee Radio Suomesta klo 18.03-19.55 Luontoillan  Linnunlaulujen toivekonsertti.
Mukavaa viserrystä tiedossa joululahjojen viimeistelyn seuraksi. Tämä
on minun lempiohjelma aina näi ennnen joulua. Yleensä viimeiseksi on
vuorossa satakieli, sitä toivoo niin moni.

KS


lauantai 17. joulukuuta 2005

Nami nam




Nyt on masu täynnä hyvää ruokaa: Ville vei minut syömään Haritoniin.

Alkuruokana
- minä: Tattijulienne, joka oli taivaallisen hyvää, erinomaista
- Ville: Kermainen sienikeitto, vei kielen mennessään
Pääruokana
- minä: Kuhaa Kieviläisittäin, maukasta ja tällaista ei viitsi kotona laittaa
- Ville: Savustettua karitsan paahtopaistia, hyvän makuinen mutta olisi voinut olla lämpimämpi

Jälkiruuatkin olisivat olleet herkullisia, mutta ei enää mahtunut kummallekkaan.
Kahvi ja joulusuklaa maistuvat rauhassa täällä kotona jälkkäriksi.
Kiitos Ville.



Oli muuten eka ja vika kerta kun jotain huovutan. Nyt on villanöhtää
joka paikka täynnä. Pesukoneen rumpu, nukkasihti ja lavuaarin
poistoputki oli puhdistettava.
Ville pesi täällä hiukset ennen
syömään lähtöä ja ajattelematta asiaa annoin pyyhkeen, joka oli ollut
kassin kanssa koneessa. Pyyhkeestä lähti nöhtää pojan pää täyteen sekä
kylpyhuoneen lattia jne. Pyyhekin oli ennen huovutusta vihreä, nyt se
on epämääräisen harmaa.
Lanka tuli kalliiksi, tänään ostin kassiin sangat. Tekemistä on vielä ja saanko siitä sitten sellaisen kuin halusin.


Pysyttelen vain tässä mukavammassa neulahuovutuksessa. Nyt kun kaikki
tontut ovat jo tehdyt sinisellä ja ruskealla, sain tänään käsiini
harmaata villaa. Siitä syntyi yksinkertainen joulumuori.




Sisiliskon systeri tilasi kotieläimekseen. Talvella tulee kuulemma ikävä kesämökin lemmikkiä.




KS


perjantai 16. joulukuuta 2005

Tuli räiskyy nuot... takassa

No niin, mikäs tässä on istua neulomassa, ei ole vilu . . .

"vaan olishan se kaksin aina kaunihimpi tulehen tuijotella"
. . . eikä nälkä


Fasun joulusuklaa on aina yhtä hyvää,
ja salmiakki, tänään inkkariversiona.

Tämän päivän ostos on Startti-ryijypaketti Suomen Käsityönystävistä.



Laukku on huovutettu.




Alkutilanne: 57lev. 35 kork.
1. 55 astetta: 50 x 27
2. 80 astetta: 45 x 27
Lanka: Pirtin kehräämö hahtuva lanka, 425 gr
Koukku: Addi 7
Malli: virkattu silmämääräisesti sopivan kokoiseksi olettaen sen kutistuvan halutuksi.
Niin se tekikin, nuo mitat on aika ylimalkaisia. Heittoa tulee heti kun
asettelee vähän paremmin tms. Se on ihan ok, sangat virittelen siihen
huomenissa, mahdollisesti vuorinkin.
Kalliiksi tämä kyllä tuli:
25,30 euroa. No, kallis ja kallis, mutta olisin tällä hinnalla saanut
kaupasta yhden kivan laukun, jota en raaskinut ostaa!
Takan
edessä näkyy tonttu, joka tulee siihen aina ennen joulua vahtimaan,
että olen kiltisti. Näin on ollut tapana jo lapsuuden kodissa, josta
tonttu on seurannut minua tänne.
Tässä on toinen
vakiokoristeeni. Se on lasten joulusatukirja, josta tuo joulutalo
aukeaa. Sisälle laitan taskulampun palamaan silloin kun talonväki on
kotosalla. Kirjan olen saanut systeriltä joskus 1950-luvun lopulla.


Talon takana pilkottaa hassusti kirahvin pää, mutta se on ikkunan
välissä ja kaikki ikkunalaudalla olevat romppeet olisi pitänyt siirtää,
että tuon olisi saanut pois kuvasta. Ja onhan siinä muitakin eläimiä
mukana niin miksei kirahvikin.
Ja tiivisteteipattu
ikkunanpuite on ruma. Puitteet ovat talon alkuperäiset (1911) ja niitä
ei vaihdeta uusiin, koska nykyään ei enää saa näin kestäviä ja hyviä
pokia. Ulkopuolelta ne maalattiin, punamultavärillä, toissa kesänä ja
ovat kuin uudet.

KS

torstai 24. marraskuuta 2005

Neulahuovutusta




Messuraportissa kerroin hankkineeni huovutusvälineet, ja taisi kokeilusta jo olla kuvakin jossain.
Tähän jää kyllä koukkuun, tai siis neulaan! Kaikkia kivoja ideoita pyörii pään täydeltä.


Lumiukko syntyi epäonnistuneesta enkelisitä, tonttu on kuusenkoriste,
kalan mallisia teen kirjanmerkeiksi, ja nuo sydämet ja possu ovat
pakettikortteja joululahjoihin. Ja nehän voi sitten uusiokäyttää
kuusenkoristeina.

Heijastimestakin on prototyyppi tehty, mutta sitä täytyy vielä viritellä.




Päivän piristys:

Posteljooni soitti tänään ovikelloa, yhdesti. Sain paketin Belgiasta!
Ihanaa lankaa, siitä tulee baskeri mulle. Muisti kirja ja namia. Kaikki
just tarpeeseen, ajatustenlukija Annelta. Kiitos. Tulipas hyvä mieli.

KS