Lauantaina Piko-systeri oli kutsunut sukulaisia kylään ajatuksella, että on hyvä tavata joskus muulloinkin kuin vain hautajaisissa. Ja olihan se mukavaa sekä hyviä pikkunaposteltavia oli tarjolla. Ja erinomaista porkkana-suklaakakkua brasialaisella reseptillä valmistettuna, nam.
Uusin sukulainen on brasilialainen Marcia. Kesällä systerin saaressa opetin hänelle neulomista. Oikein nopeasti ja näppärästi hän oppikin ja itselleen valmistui hiuspanta. Jätin saareen puikot ja lankaa ja hän on itsekseen harjoitellut ja ilmeisesti edistynytkin.
Kuulin, että kirjakaupassa Marcia oli katsellut kaikenlaisia käsityökirjoja ja huovutus oli ollut mukavan näköistä. Otin sitten eilen mukaani neulahuovutusvehkeitä sekä kirjan, josta voi kuvia katselemalla oppia tekniikkaa.
Marcia innostui neulaamisesta oitis kun sitä näytin. Neula sitten vaan omaan käteen ja siitä se lähti heti sujumaan. Kirjassa oli kuva lumiukosta ja Marcia päätti sellaiset tehdä jouluksi kotimaansa lämpöön;) Kunpa hän nyt vain osaisi varoa sormiaan!
Kuvat ovat tärähtäneitä mutta pakko ne on laittaa esille, tästä se lähtee ukko syntymään.
Viimeistelyä vaille valmis, värikäs kaulaliinakin on ukolla kaulassa.
Taitaa Maija joutua heti alkuviikosta menemään miniänsä kanssa Neuletikkiin huopaostoksille;)
Ihan pakko on vielä laittaa kuva neulepuseroni edistymisestä. Lanka on oikein mukavasti neulottava, kulkee hyvin sormissa ja puikolla.
Pinnasta tulee just niin kivaa kuin ajattelinkin. Kuvassa etualalla neulee oikea puoli ja taempana nurjapuoli (tietysti, heh).
KS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.