Kukkien katseleminen eli hanami

Sunnuntaina oli Roihuvuoren kirsikkapuistossa vuotuinen Hanami-juhla. Väkeä oli todella paljon. Monet tulivat autolla ja jonot olivat sen mukaiset.

Akita on japanilainen koirarotu. Nämä yksilöt olivat erityisen kauniit ja pehmoiset. Kilteiltäkin vaikuttivat eivätkä olleet hermostuneita vaikka koko ajan joku vieras silitteli.

Keppijumppaa

Monet olivat perheen tai ystävien kanssa eväsretkellä. Paikalla olleisiin ruoka- ja juomakioskeihin oli todella pitkät jonot. Ehkä niitä olisi voinut olla muutama enemmän. Kun en ruokaa viitsinyt jonottaa niin käytin rahani shiatsu-hierontaan. Oli ihan mukava kokemus.

 

Myös Cosplay tyttöjä oli paikalla, missä pojat?

Mukavaa kun on tällaisia koko perheen tapahtumia, kuten Hevoset Kaivarissakin.

Mitäs ne nämä vauhdikkaat pikkumiehet ovat?

Kita auki!

Tämä tykkää syödä pyöräilykypäröitä!

Kypärä kalloon ja nenästä lukkoon.

 Fillari ukon polven viereen ja lukko kiinni sen käsiin.

Tämä hauska ja kätevä pyöräteline löytyy Petter Wetterintie

Opus Business Parkin pihalta.

Paljon mahtui tähän päivään

Bloggaribrunssille osallistui parisenkymmentä bloggaria joiden blogien sisällöt ovat todella monipuoliset; virkkauksesta life styleen ja kaikkea siltä väliltä.

 Vaikuttava rivistö Goodie Bageja oli jo ovella vastassa.

Cobblerina, tekee käsin kengät ja laukut. Hänen korutelineestä saimme valita korvikset tai riipuksen. Pienet laukut oli herrrkullisen söpöjä, mieli tekis . . .

 

Myös IHANA-lehden toimisto on Wetterhoffin Talossa. Työpajassa sai tehdä origami-korvikset, joihin kaunista paperia on lehden liitteenä.

Pikkusitomo Kirjanen, kauniita sidontoja. Päivi piti työpajaa, jossa kalligrafialla koristeltiin pussukkareppu, jonka saimme Leo Belik' iltä. Pussukkaan sai myös ommella farkkukankaasta stanssattuja kuvioita.

Tietysti esiteltiin myös Wetterhoffin omat langat ja uutuudet, mm. jakkia ja kamelia. Saimme näistä lankakartat, joista on kiva kotona suunnitella tarvitsevana sitä ja tätä lankaa, ehdottomasti;)

Korttien Talo ei ollut paikalla mutta oli runsaskätisesti täyttänyt Goodie-bagia, kaunis muistikirja ja kiva pahvinen Sibelius-viuhka (josta ei kuvaa).

Koruverstas Klovassa sai tehdä hopealangasta sormuksen tai langanohjaimen. Mä jätin tämän väliin kun ei kumpaisellekaan tuottelle ole käyttöä.

Niittyvilla, vanhojen tekstiilien aarreaitalta saimme kivan setin pitsiä ja nauhaa, jolla voi vaikka jatkaa pussukan koristelua.
Kotikki'n Tarja Lindfors esitteli kutomiaan kankaita, joista on tehnyt mm. kirjankansia.
Hämeenlinnan kaupungin kassissa oli kartta, parkkikiekko, tapahtumakalenteri ja Söpö pieni Nalle:)

Tämä oli kiva tapahtuma. Kiitos Wetterhoffin Talolle ja kaikille toimijoille, joista varmasti joku unohtui mainita. Kiitos Tuulalle seurasta.

Blogeissa Villasukkavuosi ,   Sukkelat  puikot ,  Mehukekkerit,  Hupsistarallaa,  Näppituntuma, Täti Punainen,  Mansikkatilan mailla, Ristiin rastiin, Kotonasi, Jotain uutta, vanhaa, käsinteyhtyä ja kaunista, on toisenlainen kuvaelma tapahtumasta.
Mukana myös mm. : punnos-sidos-silmukka, unelmien silmukat, villa valko, talossa no 23,  pehmeitä paketteja, lankaa mutkalle, susien lampaat, venlan maailma, prinsessajuttu, ripaus tunnelmaa, peace&style,
x x x

Menomatkalla junassa kudoin huivia puolitoista kerrosta josta jouduin purkamaan eli peruuttamaan noin kerroksen verran. Kotimatkalla työ jo sujui ja valmista tuli neljä kerrosta.
Asemalta suihkaisin spåralla Kaivariin. Siellä on Hevoset Kaivarissa tapahtuma, vielä sunnuntainakin ehtii. Ja kylläpäs siellä oli porukkaa! Ja myyntikojuja ihan valtavasti. Hieno tapahtuma ja hyvä kun puisto on käytössä. Keppareillekin oli oma alue ja rata.

Vapon pelleteillä lämmitetyssä pienessä pizzauunissa paistui erinomaisen hyvää pitsaa.

Tämän sammakon näköisen pahkan olen aiemminkin kuvannut ja näyttänyt, mutta se taitaa olla linssilude kun taas tuli kuvattua.

Senaatintorillakin oli täysi kattaus: portaiden täydeltä kuorolaulua ja hetken päästä jääkiekkoa jättiscreeniltä.

Ravintolapäivän kotikokit täyttivät Espanpuiston, ja olihan niitä tietysti muuallakin.

Tämä se vasta idea olikin: Lämmitettyä lakua! Vaahtokarkin ja jonkin kastikkeen kera. Tästä tuli hyvä tuoksu joka tuntui tutulta, aikojen takaa. Ja tulihan se muistista esiin: Rööperissä tuoksui tällaiselle silloin kun siellä vielä oli Fazerin karkkitehdas. Ah, miten ihana tuoksumuisto.

Jalat jo väsyivät ja nälkäkin tuli. Espalla oli monessa kojussa Falafelia, wingsejä yms. joita ei tehnyt mieli syödä.
Kiva päivä mutta aina ei ole ollut kivaa, siitä muistona Hämeenlinnan aseman seinässä reliefi: