Päivä Turussa, osa 3

Tämän komean talon, Akatemia, Åbo Academi, edessä pidettiin Hevosturnajaiset. Onneksi olin ostanut lipun ennakkoon, näytös nimittäin oli loppuunmyyty ja näyttikin kaikki paikat olevan vallatut.
Turnajaisritarit ja hevoset ynnä muu tarpeellinen ovat Rohan Talleilta. Rohan FB-sivulla on tuore Turussa kuvattu Hevosturnajaiset-videopätkä, jossa hieman kerrotaan taistelusta.

Olipas hieno ja kiva kokemus tämäkin. Kylllä kannatti. Ja paljon olen taas oppinut uutta kun olen netistä lukenut sitä ja tätä, Rohan sivuilla vierähti tovi jos toinenkini ja Aarnimetsän ynnä muiden seurojen sivuilla toinen mokoma.

Back stage

Fanfaarit soi ja musiikki raikui kun turnajaiset alkoivat.

Tässä lupaamani videot yksi tässä ja toinen linkistä. KIITOS Pirjolle hyvästä ohjeesta kuinka video laitetaan blogiin! Osasin.
Ensimmäinen on aivan alusta ja toivottavasti tunnelmaa siitä välittyy.



Toisessa videossa ritarit yrittävät 'pesismailalla' pudottaa vastustajan päähineen. Ei ollut helppoa sekään.
No just joo, en mä nyt enää saa tätä toista upotettua, se oli tässä mutta otin se pois, ei pitäis koskea enää ku joku on ok. Laitan sen sitt vaan tälleen linkillä. Katso Video 2 tuosta: KLIKS 
Ou jee, mä sain tän toisenkin upotettua! Kiitos Ville!

Hevoset

Jokaisella on oma vaakuna ja aseenkantaja.

Välillä aseenkantajat nujakoivat keskenään ja välillä joutuivat osallistumaan taisteluun.

Pään päälle laitettiin 'aivot' ja se piti tietysti pudottaa.

Helvetin tuli piti saada leimahtamaan, eli tuossa on tuli valmiina ja jos keihäällä osui hyvin niin se leimahti isoon liekkiin.

Peitset aseina, peitsi painaa noin 8 kiloa.

 

Välillä vähän yleisön kosiskeua.

Piste haastajille, muikea on ilme. Tämä ritari on nainen.

Vihreä ja musta olivat puolustava joukkue, ne hävisivät.

 Punainen ja kullanvärinen olivat haastajat ja me voitettiin. Hyvä!

Varusteet olivat komeat. Haarniskan sisältä lämpötilaksi oli mitattu yli 70 astetta! Siinä on työlämpötilaa kerrakseen. Rohan sivuilta luin, että keskiaikainen ratsastus on aivan erilaista kuin nykyinen. Satulassa istutaan syvällä ja siellä pysytään kans.

Oi voi, tämä oli niin upea näytös ettei sitä voi tässä mitenkään kertoa.  Menen toistekin.
Nyt on Turku-päivä kerrottu ja näytetty. Oikein kiva ja antoisa päivä olikin, paljon muisteltavaa talveksi.
Kiitos kun olette jaksaneet lukea ja katsoa ja kommentoida.
Taitaa tulla hiljainen blogiviikko kun ei nyt ole tiedossa mitään erityistä. Olis keskiviikkona Meilahden arboretum mutta taitaa ruusut olla jo kukkineet niin ehkä en mene.
KS

Aboa Vetuksesta nappasin nämä kaksi kuvaa kun kohde oli ihan tyrkyllä.

Päivä Turussa, osa 2

Petreliuksen suihkukaivo

Keskiaikaisetmarkkinat oli se syy miksi menin Turkuun, kaikki muu kiva tuli sitt kaupan päälle.
Markkinat pidettii Vanhalla Suurtorilla. Sen moni tunteekin koska Joulurauhanjulistus luetaan siellä oleva Brinkkalan talon parvekkeelta. Yllätys oli se, kuinka pieni talo oikeastaan on ja kuuluisa parveke matalalla. Ihan kuin olisi ollut notkollaankin tuo talo.

Muinoin tärkeä Välikatu

Koska Brinkkala tuli nyt tässä esille niin etsin tiedon, mistä tulee sanonta "meni päin prinkkalaa" kun joku mene huonosti, hullusti tms. Internetin syövereistä löytyy kaksikin selitystä. Toinen liittyy tähän Brinkkalan kaupunkitaloon ja toinen Kakskerrassa olevaan Brinkhallin kartanoon. Kirjastot.fi sivustolla on mm. tämä vastaus

 "Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista."

Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)

ja tuohon on nimimerkki 'Veikko' kommentoinut pitkän ja hauskan vastauksen, jota myös hyvin voi uskoa sanonan alkulähteeksi. Sen voit lukea tästä KLIKS.

Markkinoilla oli lapsillekin kaikenlaista kivaa. Tämän karusellin luona rupesin säätämään kameraa (osassa 1. kerroin jo enemmän tästä). Ekassa karusellikuvassa näkee kuinka se on kovin aurinkoinen. Toinen on sitten jo hieman tummempi ja mun mielestä oikeamman värinen mutta se onkin sitten jo ns. kalansilmällä nähty;)

Pienin käsin syntyi pieniä muistikirjoja, joihin sai tehdä kansikuvan leimasimella.

Muinaistekniikoita oli esillä kiitettävästi. Olen antanut itseni ymmärtää, että muinaisia työtapoja voi opiskella ja että se on vaikea ja haastava aihe. Lautanauhan tekoa, värttinäkehräystä, kallojen ja mun luuaineksen työstämistä, turkiksia yms.

Sorvi  pyörii polkemalla, polkimesta menee naru piiiitkään riukuun. Oppipoika työssään.

Käsityöläisnaisia; muinaispuvut ommellaan käsin, niihin tarvitaan kaikenlaisia nauhoja, neulakintaat lämmittävät talvella.

Kauniita, kauniita kasvivärejä.

Pikkunälän sain taltutettua syömällä sikaa. Oli maukasta ja mureaa. Herkullista loimulohtakin olisi ollut mutta . . . ja bratwurstia kaalinlehdellä. Jälkkäriksi omenoita.

Markkina-alueella oli jatkuvasti meneillään jotain tapahtumaa: piispalle piti antaa tietä kun hän tuli jotain nuhtelemaan, piiat tappelivat, yksi oli oikein nujakassa ollut ja 'verissäpäin' tuli kaivolle pesulle. Rouvansa häntä puhdisteli, toinen toi puhtaan paidan ja anteeksipyyntökin tultiin esittämään. 12 killinkiä oli rahapussin pohjalla.

Siinähän sitä oli ajankulua ja ihmettelemistä kerrakseen. Ostokset olivat maltilliset: metri pellavaa hollantilaiselta myyjältä, puikkopiiat Hämeenkyröstä, muutama ihana Reetta Isotupa-Siltasen postikortti.
Osa 3, Turnajaiset julkaistaan maanantaina.

Tämä oli niin kivaa, että menen myös Hämeen keskiaikamarkkinoille 19.-21.8.2016. Siellä on luvassa mm. suuri viikinkien maihinnousutaistelu.
KS

H.G.Porthan