Pukkisaari on Helsingissä Seurasaaren kupeessa. Sommelo ry on vuodesta 1998 lähtien rakentanut sinne rautakautista kauppakylää.
Nyt sinne pääsee upouusia pitkospuita pitkin.
Värjärikilta oli ensimmäisenä jo ennen markkinapaikkaa. Marja-aroniat porisivat kattilassa, poislähtiessäni langat olivat värjäytymässä.
Pukkisaaressa keskitytään rautakauden nuorempaan vaiheeseen: merovingi- ja viikinkiaikaan sekä ristiretkiaikaan. Viikinkiajalle oli tyypillistä runsas koristelu, kaikenlaisia killuttimia oli sekä naisilla että miehillä. Lasihelmet oli erityisen hieno koristus.
No mutta mutta, mitäs nyt tapahtuu? Markkinarauhaa häiritään, joku nujakoi . . .
. . ei tuommoinen peli vetele, mennäänpäs rantaan selvittämään välit.
Aika monta haavottui . . noh, sitten oli aika esitellä varusteita ja taisteluotteita yleisölle. Tämä oli mielenkiintoista eikä aiemmissa tapahtumissa ole tällaista esittelyä kohdalle sattunut.
Takaisin markkinapaikalle, naiset eivät olleet hetkeäkään jouten, vähintäin värttinä pyöri koko ajan.
Ruokajonossa kaikilla oli omat välineet.
Kauppiaita oli jonkin verran, korukauppiaita eniten mutta kunnon kypärän ja miekankin olisi voinut hankkia.
Nähtiin myös muotinäytös tuhannen vuoden takaista huippumuotia runsaine ja kauniine yksityiskohtineen.
Miehillä tietysti asuun kuului erilaisia aseita ja koristeltuja vöitä ja kukkaroita. Lautanauha on monikäyttöinen tuote. Pitäis varmaan sellaista opetella tekemään.
Tässä vaiheessa taivat repesi, pitelin hetken sadetta ja sitten suuntasin kotiin.
Täällä näkyi todella paljon lapsia ajanmukaisissa vaatteissa. Noh, ehkä he näkyivät paremmin nyt kun ei ollut niin paljoa yleisöä, jota siis kuitenkin oli kiitettävästi. Kaikki olivat erittäin ystävällisiä ja mielellään kertoivat harrastuksestaan ja kuinka pääsee mukaan yms. Tuli tunne, että on tervetullut. Jaa-a, kuinkas mun nyt käy . . . .
Vielä ehdit Muinaismarkkinoille sunnuntaina 10-16, tästä kliks ohjelmaan.
KS