Kuva-arvoitus

Arvatkaapas mikä tämä on?

Kyllä, se on kuva valmiista Maxi-jakusta.  Mutta  m i k ä  K U V A?

JEEEEEESSSS!! Se on EKA neulekuva Omalla Uudella Kameralla!!!

Nyt sitten toivottavasti saatte useammin kuvia nähtäväksenne tässäkin blogissa.
Ja antakaa anteeksi, jos ensi innossani näytän teille puoli Helsinkiä kuvina.

Ja tässä on se ihan eka tällä kameralla otettu kuva:

Se on Espan puiston lyhtypylväs, heh.

Jo eilen yritin sitä ostaa, mutta ne oli myyty loppuun alta aikayksikön. Uusi erä saapuisi ehkä eilen tai huomenna tai...Soitin tänään heti klo 12 kameraosastolle,ja AH, uusi erä oli tullut, varmuuden vuoksi varasin omani vaikka onkin vain viiden minuutin luikaus mäki alas tavaratalon alakertaan.

Olen niin PA kuin vaan olla voi, mutta koska olin kamerasta haaveillut koko kevään ja nyt sellainen on Stockan kantis tarjouksena, niinpä vilautin Stocka-korttia kassalla, (kohtaan ongelman urheana sitten joskus kun painava lasku kolahtaa postiluukusta) ja kamera siirtyi liukkaasti kassiini. Ja siis heti Espalla se pääsi ulos ahdistavasta pakkauksestaan ja oli oikein tyytyväinen päästessään tosi toimiin.

Hätäinen ohjeiden lukeminen, hieman teknillistä omatoimisuutta ja Städäm! tuossa ne kuvat nyt ovat.

Nyt puikot viuhumaan, että on pian blogiaiheeseen liittyvää kuvattavaa!

KS

Kesäinen lauantai-ilta

Tylsän sekasää päivän jälkeen on ollut kaunis kesäpäivä ja ei illassakaan valittamista ole.
Päivä meni kyläillessä ja Kaivopuistossa istuskellen.

Illansuussa kuuntelin kaupungin uutuuden: Senaatintorin Ääni. Se kuullaan joka päivä klo 17.49.
Siitä kerrotaan Kirkko&Kaupunki lehdessä mm. näin: "Sävellys kuuluu parhaiten keskellä Senaatintoria Aleksanterin patsaalla, johon yliopistolle, Tuomiokirkolle ja kaupungintalolle sijoitetut kaiuttimet on suunnattu. Ääni kulkee rakennnuksesta toiseen, ja teos kestää 5 min 18 sek. Senaatintorin Ääni on luonteeltaan eurooppalaisen kellopelin tai iltasoiton moderni, neliosainen versio."
Ihan mukava piristysruiske keskustan hiljenevään iltaan tämäkin on. Turistit kääntelivät päätään ihmetellen mistä ääni oikein tulee.
Kellopelisoiton jälkeen alkoi sopivasti lauantain iltakirkko kauniissa Tuomiokirkossa. Se on aina mukavan rauhoittava pikkumessu, jonka kruunaa ehtoollinen.

Tässä koneen ääressä istuessa voin välillä katsella ikkunastani tällaista näkymää:

Nuo puut ovat siis suuria vaahteroita. Joskus ikkunalaudallani piipahtaa oravakin. Oikeassa alanurkassa oleva "möhkäle" on vanhan tallirakennuksen katto. Tällaista on keskikaupungilla! Rauhallista eikä edes mitään liikenteen melua. Ja sinne Menitaan on matkaa vain noin 170 metriä! Tämä tähän jaaritukseen lisäyksenä vain sen takia, että jotain neulomiseen liittyvääkin sain ujutetuksi mukaan :))

KS

Tylsää

Sopisko tällainen ruskea väri tylsän päivän päivitykselle?

Sää täällä Hesassa on lämmin mutta: sataa, paistaa, sataa, paistaa. Ei siis oikein ulkoiluilma. Saapahan olla hyvällä omalla tunnolla sisätiloissa kutomassa.

Laitoin tuonne sivuun Tekeillä olevien laatikkoon myös Valmistuneet työt, kun niitä ei aina saa kuvan kera tässä heti raportoitua.
Yritin tehdä "Valmistuneille" oman laatikon, en vaan keksinyt miten sen laatikon saisi "Tekeillä" olevien alle, olisi joku logiikka tuossakin palkissa. Uusi laatikko menee tuonne ihan alimmaiseksi, Nallesairaalan alapuolelle. Ehkä sitä ei voi valita mihin laatikko asettuu systeemissä?
Ja tuo Henkilöt-loota olis kiva olla tuolla ylhäällä, mun esittelyn jälkeen.

Olisikohan tuollainen laatikon tms. päivitys syynä siihen, että Blogilista näyttää blogeja päivitetyiksi, vaikka mitään huomattavaa uutta ei kuitenkaan blogissa ole näkyvissä sitten edellisen käynnin? Täytyy siis tutkailla muutoksia tarkemmin.

On muuten kiva, kun niin moni neuleblogi on laittautunut Blogilistalle. Paljon kallisarvoista aikaa säästyy kun voi käydä vain päivitetyissä blogeissa. Jos siis et ole vielä listalla, kipin kapin sinne listautumaan!

Keskeneräisiä töitä teen mikä käteen sattuu huoneessani paikkaa vaihtaessani. Kaikki siis edistyvät tasaista tahtia tasapuolisesti.

Uudessa Novita-lehdessä ei ollut mitään oikein innostavaa. Kevät-lehdestä en ole tehnyt mitään, Kesä-lehdestä vauvan jakun ja virkatun huivin. Jos Syksy-lehdestäkään ei tule mitään tehtyä niin kannattaako lehteä enää tilata? Klubisivuilla on mukava jutustella, saada vinkkejä ja yrittää jeesata muita, ja tämän edun siinä menettää jos lehden lopettaa. Täytyy nyt vielä miettiä asiaa kun on vielä yksi lehti maksettuna.

Kauneimmat Käsityöt kolahti postiluukusta tänään. Siinä on enemmän mielenkiintoisia malleja kuin em. lehdessä. Tilasin KK:n nyt heinäkuusta alkaen kun huomasin, että usein tuli irtonumero ostettua. Saa sitten nähdä mitä tulee toteutettua. Toisaalta mallit ovat aika ajattomia ja todennäköisesti käyttökelpoisia vielä ensi kesänäkin.
Lehdessä on myös nyt noita virkattuja rannekkeita (ks. tuossa vieressä: Rannekkeita), joita mä tein jo viime kesänä, eikä kukaan ymmärtänyt mitään niiden päälle! Ja samanlainen systeemi on nyt tehty myös jalkoihin.

Tänään olisin halunnut mennä Turkuun Keskiaikamarkkinoille. Matkaseuraa ei löytynyt ja tarkemmin VR:n ja bussien hintoja tutkiessani, totesin matkan aika hintavaksi. Niinpä jätin menemisen väliin kun ei ollut edes mitään tyytyväisyystakuuta, että perillä olisi varmasti ollut hintansa arvosta mukavaa. Matkaile tässä sitten kotimaassa kun naapuriinkiin pääsee edullisemmin!

Hyvää viikonloppua kaikille!
KS

HISTORIAN HAVINAA, viimeinen jakso

Historian havinaa kirjoitukseni ovat tulleet viimeiseen osaansa. Suunnitelmassa oli pari osaa pidempi jutustelu, mutta kuvitusta ei sittenkään ollut niin moneen osaan. Tai noh, voisinhan tämän viimeisen jakaa vielä kahteen osaan, mutta näin kesäaikaan ei tiedä mihin sitä menee koneen äärestä niin mitäs tätä pitkittämään.

HISTORIAN HAVINAA
Osa 7.
1950-luku

Pikku Kristiina aloitti 6-vuotiaana kansakoulun Punavuorenkadulla syksyllä 1959, aamuvuorossa. Siihen aikaan koulua käytiin sekä aamu- että iltavuorossa ja lauantaitkin olivat koulupäiviä.  Lauantaina koulusta tullessa kotona odotti tietysti lämmin pulla ja tampatut matot.

Ensimmäisessä syystodistuksessa käsityönumero on 8, mutta sen jälkeen se on ollut 7. Mitä lie perfektionisteja opettajat ovat olleet, pidin käsitöistä ja ihan onnistuneita nuo vanhat työt näyttävät olevan.
Käsityöpussi on tuo punainen, sininen jumppapussi on käytössä kulunut sekä esiliina sievällä pupukoristelulla. Esiliina on ollut ahkerassa käytössä pyykkiä ripustaessa, suuret taskut ovat juuri sopivat pyykkipojille.

Päiväkirjassa lukee 2. joulupäivänä 1961: "Sitten ompelin ompelukoneellani, jonka sain joululahjaksi isältä. Sitten tuli radiosta Pelukoppa. Ja se oli hauska. Sitten kun olin syönyt niin leikin yksin kauppaa. Ja kun isä oli lukenut erään kirjan loppuun, niin hän laittoi ompelukoneen pöytääni kiinni, että voisin ommella paremmin."

Se ompelee yhdellä langalla. Tikin alapuolesta tulee ketjusilmukkaa. Päiväkirjan mukaan olen sillä ahkerasti ommellut kaikenlaista nukelleni. Liina on varmaankin ihan ensimmäinen  työ koulussa.

Aika kului ja isona tyttönä sain tädiltäni kihlajaislahjaksi pyyheliinakangasta. Olen siis ommellut myös kapioitani! Kolmessa pyyheliinassa nimikointi on ristipistoilla ja kolmessa kohotetuilla laakapistoilla. Ripustuslenkit olen tehnyt niin hyvin, että ovat vieläkin kunnossa vaikka kangas alkaa jo olla aika kulunutta ja paikoin päivä paistaa läpi.

Muutamaan lakanaan tuli virkattua pitsitkin. Pussilakanat tekivät vasta tuloaan ja tuntui turhalta sijoittaa yhteen lakanaan rahaa kahden edestä.

Loppu!

Tässäpä tämä pikku katsaus menneisiin kädentaitoihin. Toivottavasti olet viihtynyt. Täytyy kesän aikana miettiä mitä mukavaa tarinointia keksisin syksyksi.

KS

Lankainventaario

Pilvisen ja nyt rankkasateisen päivän pikku askareena inventoin lankavarastoni. 
Tiesinhän niitä olevan paljon mutta onhan tuo kilomääräkin mukava tietää:

10 kiloa!

Luvussa on mukana myös keskeneräisiin töihin menevät lankakerät.
Sekalaisia puuvillalankojen vajaita keriä on monta, en viitsinyt niitä punnita. Villalangoista ei ole montaa nyssykkää jäänyt yli, hyvä niin.
Tahitia ja Palmaa näyttää jääneen työstä kuin työstä ainakin 1 kerä yli. Miten lie ohjeisiin kulutus laskettu.

Tässä kasassa on siis vain osa langoista, mm: 1 kg Isoveljeä ja 1 kg Cottonellaa, Bambinoa 650 g, Merinoa 400 g, sekä esimakua Teddyn uudesta ihanasta sini-turkoosista väristä. Ensi viikollahan Novita-lehden postitus alkaa niin kaipa tuon nyt uskaltaa tähän julkaista.

Ibizasta on tarkoitus tulla lyhythihainen poolokaulus pusero, nro 29/Novita 2/2002 ja Cottonellasta pusero nro 9/Novita 1/1997.
Isoveljen kohtalo on auki, Merinoista ja Wooleista lapsille villapaidat ja Bambinosta vauvalle talvitamineet.

Kyllähän niillä muillakin langoilla joskus on suunnitelma ollut olemassa mutta miten lie jäänyt toteuttamatta? No, mohairit kyllä tulee tehtyä huiveiksi mutta ne muut; aika näyttää ja jos sitä jostain saisi riittävästi kaiken haluamansa tekemiseen.

KS

Perhosten aikaan perhoslankaa

En ole vielä nähnyt montaakaan oikeata perhosta mutta Butterfly lankaa on täällä kotona riittävästi toppiin ja puseroon.

Tämä sininen pitsitoppi on kohta, pyöröpuikolla (3.5) tehtynä, kainalokavennuksissa ja siitähän ei enää ole pitkä matka valmiiseen työhön.
Ohje  Pirkassa.




Tuon kaverina teen vaalean vihreätä "sydän puseroa", pyöröpuikolla = mitä vähemmän ommeltavaa saumaa, sen parempi.
Ohje on Modasta, mutta mikä numero-mikä vuosi?




KS

Kesäkassi

Jokunen viikko sitten sain valmiiksi tämän kesäkassin. Mun mielestä se on kiva ja hieno ja just sopiva tarkoitukseensa, sinne mahtuu kaikki tarpeellinen. Kaupungilla olen ollut huomaavinani ihailevia katseita kassia kohtaan (?).

Se on tehty Maxin jämälangoista muutoin, paitsi marjapuuronpunaista ostin yhden kerän Menitan ikkunalankakorista 1 euron hintaan.
- sinisestä on siis Sateenkaari pusero ja pikkulaukku
- keltaisesta pintaneule pusero
- vihreästä jakku (joka on myös nyt valmis)
- pinkistä Millan pikkulaukku

Idean malliin sain pikkulaukusta (ohje Novita 2/2001, kuva kategoriassa: Virkkaus/1.4.05), sitä sitten suurensin ja sovelsin kahvoihin  sopivaksi.
Koko on noin 34x30 ja pohjan leveys 15 cm.
Kassin pohjalla on pahvi, joka pitää kassin muodossaan ja estää sen venymisen.
Puunappi/lenkki systeemi pitää laukun suun sopivasti kiinni ettei varkaan käsi aivan heti pääse luikahtamaan huomaamatta viemään vaivaisia eurojani.

Tietysti piti virkata keltaisesta Violasta puhelinpussukka, jotta sävy sävyyn maniani sai rauhan. Myös vihreä pussukka on suunnitteilla jakun kanssa käytettäväksi.

KS

Keskikesän juhla

H Y V Ä Ä  J U H A N N U S T A !

            aluksi:

MAKOISIA LÖYLYJÄ
VIRKISTÄVÄÄ VIHDAN TUOKSUA

       
                lopuksi:

KOMEITA KOKKOJA
KEPEITÄ TANSSIKINTTUJA

KS

Hellettä Helsingissä

Jippii, kesä saapui kaupunkiin! Viikonloppu sujui oikein mukavasti Uunisaaressa meren äärellä Laurin kanssa. Saari oli hänelle uusi tuttavuus kun lauantaina sinne menimme ihan vain käveleksimään ja saaren mukavaksi havaittuaan, tuli seurakseni myös sunnuntaina. Oli oikein mukavaa kun pitkästä aikaa sain ystävän koko päiväksi juttuseuraksi.


Lauantaina kohdalle osui todella paikallinen sadekuuro, noin 300 metrin päässä ei ollut tullut pisaraakaan. "Late lunch"  oli Laurin valmistamana jenkkityylin hampurilaiset, nam.
Sunnuntaina oli minun lounasvuoro ja päädyin tyypilliseen retkiateriaan: voileipää hyvillä päällysteillä, salaatia ja juustotäytteisiä oliiveja. Jälkiruokahedelmät jäivät syömättä, sen sijaan karkkipussi hupeni kiitettävästi.
Mukava tuulenvire piti läkähdyttävän helteen poissa saarelta, hyvä niin, sillä merivesi on vasta +16 astetta! Kyllä yksi rohkea rouva siellä uiskenteli, huh.
Joutsenia näkyi kolme pariskuntaa, joista kahdella oli poikasia. Hanhilla oli paljon poikasia, joita oli hauska seurata.

Photo by LM

Kudinkin oli mukana mutta silmukkaakaan ei tullut kudottua. Vauvan myssy on valmis ja vihreä Butterfly pusero on aloitettu vaikka sininenkin on vielä kesken, kuin myös se kaulus jakkuun. No, täytyyhän sitä olla tekeleitä mitä vaihdella mielialan mukaan.

KS

Edit. 20.6.05 : 10.000´s kävijä löytyi tänään. ONNEA voittajalle, palkinto on postitettu Paulalle.

Puikot eivät ole levänneet

Olen kutonut ja neulonut. Olen yleensä aina puhunut kutomisesta mutta nyt huomaan, että neulominen-sana on alkanut hiipiä puheeseen ja kirjoituksiin. Ilmeisesti blogeissa neulominen on yleisemmin käytössä ja se alkaa tarttua. Kuinka vain, lopputulos on sama: neule.

Vihreä Maxi-jakku on viittä vaille valmis. Kaulusta yritän säveltää.

Photo by LM

Virkattu IHANA kesälaukku erivärisistä Maxin jämistä on valmis ja ollut jo käytössä tämän viikon. Olen ollut huomaavinani ihastelevia katseita sen perään. Kaverit ovat kehuneet sitä. Kuvan laitan heti kun kamera taas sattuu kohdalle.
Laukkua varten piti virkata keltainen puhelinpussi, on siis tätä "sävy-sävyyn" maniaani taas.

TARA sai pikkuveljen keskiviikkona 15.6.! Neulon vielä Viola-puuvillasta perinteisen vauvamyssyn ja maanantaina laitan postipakettiin haalarin, nutun, sukat ja tämän pipon. Pikkulintu oli etukäteen laulanut tulokkaan olevan poika, niin nuo neuleet uskalsin tehdä sinisinä.

Sininen pitsitoppini Butterflysta ei ole nyt edistynyt montaakaan kerrosta, sekosin kuviossa välillä ja hermostuin tekeleeseen.

Pikapikaa kudoin Laurille sukat lämpimäksi kiitokseksi KIP-kuvista. Hän oli tyytyväinen ja otettu tästä "oravannahkakaupasta".

Lankakeriä on jotenkin kulkeutunut tänne viime postauksen jälkeen:
1 kg Cottonella, ruosteenpunainen = pitkähihainen jumpperi
500 g Butterfly, vaalean vihreä = sydänkuvioinen pusero
450 g Ibiza, lohenpunainen = lyhythihainen poolopusero 

Milloin nuo aloitan ja milloin ne valmistuvat on sitten eri asia. Ja ne kaikki muut langat, jotka odottavat! Eikös kohta ala kesäalennusmyynnitkin, eihän ne koske lankoja, eihän??

KS