sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Syksy tulee

Tatteja Kauppatorilla, kaunis esillepano, hinta 30 euroa/kilo.

Ostin mustatorvisieniä 3 litraa, 15 e/litra, ne on nyt kuivattu ja niistä saa pitkin talvea hyvää maustetta moneen ruokaan, ja tietysti niitä hyviä elämäneliksiirejä.

Ruskaisessa mekossani nautiskelin viimeisestä kesäpäivästä, torin tuoksuista, syksyn sadosta ja ihmisistä.

Tämä Esplanadin vaahtera tulee kuvattua varmaankin joka syksy, se erottuu hyvin kun on ensimmäisenä värikkäänä puuna vihreiden lehmusten vieressä.


Herttoniemen siirtolapuutarhalla oli syysmarkkinat. Ostin talveksi paikallaista hunajaa ja Tuusulan tattaripellolta makunsa saanutta tattarihunajaa, Hilloja: raparperi-mansikka, vadelma, minttuinen vihreä karviainen ja yksi on Murheellinen mustaherukkahyytelö siksi, että se ei jostain syystä ollut hyytynyt. Onhan sellaisen löysempikin hillo käyttökelpoinen. Köyhänmiehen lakkahillossa on porkkanaa ja karviaisia, on aivan aidon näköistä:).




Nyt on puolukkapiirakan aika parhaimmillaan. Kun mä olin lapsi niin mummo toi aina elo-syyskuussa meille arbuusin. Se oli ostettu Iso-Roobertinkadun hallista. Ja se oli niiiiiin hyvää, makeata ja mehukastaja tietysti eksoottista. Ne taisi siihen aikaan tulla Neuvostoliitosta. Aina sellainen on vieläkin ostettava, tämä on kotimainen.

Kauniita syyspäiviä, ei pieni sade haittaa, ja hyviä sienisaaliita jos metsään pääset.

KS

6 kommenttia:

  1. Vahterat on yllättäneet värillänsä täälläkin, ihan ykskas oli punaista ja keltaista. Ja ne todella erottuu vihreiden seasta. ja joka syksy tulee sellainen olo että ne värit pitäis saada talteen.
    Olisko tuo keltainen kenties rikkikääpä?
    Ihana hillosaalis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käävän nimestä. En olis sitä ehkä alkanut tutkimaan mutta nyt kun oli nimi niin johan löytyi tietoa. Herkulliseksi syötäksikin mainitsevat. Tuo kyll oli niin korkealla, ettei sitä paistinpannuunsa saisi, tai tikkaiden kanssa kyllä.

      Poista
  2. Syksyn värit on niin kauniita. Täällä on koko päivän satanut, ettei ole viitsinyt pistää nenäänsä ulos.
    Tuota arbuusi sanaa on arvuutettu välillä lapsilla. Kun -81 muutettiin Jyväskylään, niin paikallisesta ruokakaupasta saatiin mm. arbuusilaatikkoja. Olivat suht isoja ja kestäviä. Vieläkin on yksi arbuusilaatikko varastossa.Mä en edes muista milloin olisin syönyt eka kerran -en lapsena, enkä nuorena.

    VastaaPoista
  3. Mullakin on muuten aina yks ja sama vaahtera jonka kuvaan joka syksy, oikeastaan vähän sattumalta mutta toisaalta aika kiva!

    VastaaPoista
  4. Herkullisen näköinen puolukkapiirakka.
    Köyhän miehen lakkahilloa olen suunnitellut tehdä, mutta aina jää. Milloin on porkkanat loppu, milloin ei löydy vaaleita karviaisia.

    VastaaPoista
  5. Ihania syyskuvia! Täällä vaan haaveilen sienistä. Suppiksia on tulossa, mutta taitavat kuivua ellei pian saada sadetta. Kantsuja ei ole ollut koko kesänä ja tänään löysin yhden mustan torven. No onhan tätä syksyä vielä... Murheellinen mustaherukkahillo sai hymyn huulille. Jospa kaikki epäonniset kässytkin on vaan murheellisia?

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.