Kaupunki- ja saarimaisemia

Maanantaina olin ensin Anittan luona lounaalla ja kässäilemässä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, vaikka taas päästin sammakon suustani: "miten sä näin pieniä lihanpaloja tarjoat?" Onneksi Anitta tajuaa ja ymmärtää, että joskus sanon ihan puuta heinää ja hän hienosti vastasi: "no kun broilerin sisäfileet on näin pieniä". Kiitos ruuasta, seurasta ja ymmärryksestä.

Herkuttelun jälkeen mentiin Jätkäsaaren kirjastoon Slangi-iltaan. Sami Garam ja Andrei Huhtala kertoivat slangiksi kääntämistään kirjoista (Punis, Seittemän broidii ym.) Slangikuoron snadikokoonpano lauloi kliffoja stygejä, tuli oikein hyvä mieli. Esko Vepsä kertoi sanoin ja kuvin Stadin satamien synnystä ja Jätkäsaaresta.

Kirjastosta dallattiin Ruohiksen metrolle ja se olikin mielenkiintoinen matka. Mä en oo ollut Ruohiksen puolella aikoihin ja siellähän oli oikein vehreätä ja ihan ulkomailla olemisen meiniki. Ihmisiä dallas ja fillaroi ja zillas, kanavassa botskit gungas ym. elämää.

Keskiviikkona menin vielä kerran Kaunissaareen. Syksyn valo on erilaista kuin kesävalo, ehkä kun aurinko paistaa matalammalla niin valo taittuu (siroaa) eri lailla.

Kuvia etelärannalta.

Kuvia metsästä. Kuvissa on erilaisia värejä ym. kun kokeilin kameran asetuksia. Paikoitellen metsä on läpipääsemätön, suuressa osassa metsää on ristiinrastiin kaatuneita puita joiden kiertämisestä ja yli könyämistä tulee hyvää liikuntaa ja hiki pintaan. Tänään kuljin kaksi kertaa ison metsän läpi, vähän eri kohdista. Kyllä sieltä pääsee kun tietää mistä menee.

Vuosikymmenien kokemuksella ja metsän tuntemisella löysin haapasieniä hedelmäpussillisen ja litran uuden sadon kanttiksia sekä 2 litraa suppiksia juuri sieltä missä niiden pitikin olla.

Sinne saari jäi :(

Merimatkahan kulkee Vuosaaren sataman ohi, työpaikaltaan Ville nappasi vuoropaatista kuvan. Olispa ollu 'huiskutuslakana' niin ois näkynyt ku vilkutan.

Saaren paatti lopettaa kulkemisen sunnuntaina niin eiköhän tämä ollut kesän vika kerta saaressa.
KS

Hautaröykkiö ja röykkiö sieniä

Keskiviikkona oli taas opastettu puistokävely, nyt ihan kotikulmilla Herttoniemenrannassa. Ohoh, en oo tiennyt, että täällä on näin paljon puistoja eikä edes kaikkia nähtykään. Eikä kaikkia nähtyjä tässäkään ole, karsin runsaasti kuvia koska useissa oli vain puita tai pensaita tms.
Alue alkaa olemaan sen verran vanha, että puistoja pitäisi jo kunnostaa. Hienot suunnitelmien mukaan tehdyt istutukset ovat levinneet, aidat ränsistyneet, puskat pulskistuneet yms.
Ensin mentiin korkealle Sorsavuorelle, Sorsavuorenpuisto. Sinne on ihan talojen viereen jätetty kalliot kasveineen ja puineen, kiva ympäristö. Kallion alla on suuren suuri pysäköintiluola. Sen katon kohdalle jouduttiin valamaan betonia joka sitten peitettiin taideteoksella "Aalto". Pienvenesatamakin on lähellä, entisen Herttoniemen sataman paikalla.

Kauniilla paikalla hyvällä näköalalla kauas kauas tässä on ollut alppimajatyylinen huvila, kivijalka vain jäljellä.

Siitä vielä hieman ylöspäin, aivan huipulle, ja ollaan pronssikautisella hautaröykkiöllä! Samanlaiset hautaröykkiöt ovat myös Hertoniemessä ja Kulosaaressa aivan Itäväylän vieressä. Tässä on Kliks  hauskasti erilailla kirjoitettu aiheesta (Blogi Esoteeriinen maantiede...)

"Röykkiön tutki v. 1886 J.R. Aspelin (1842-1915), Suomen argeologian ja muinaishallinnon perustaja ja maamme ensimmäinen valtionargeologi (1885-1915). Kaivauksissa löydettiin palanutta luuta ja hevosen hammas. Palaneet luut sekä niiden kohdalla ollut hiili ja palanut maa osoittavat, että paikalla on ollut hautarovio. Koska polttohautaustapa tuli käyttöön vasta keskisellä pronssikaudella, hautaus on tehty 1000-500 eKr. Tuolloin merenpinta oli 7,5-10 metriä nykyistä korkeammalla, joten hautaröykkiö sijaitsi aluksi pienellä kallioisella saarella mantereen tuntumassa." (Lähde: albumit.lasipalatsi.fi)

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Scan-Foto 1984

Täällä on myös ollut öljysatama suurine säiliöineen ja margariinitehdas, jonka tuotteesta levisi lause "Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan."  Mun asuintalo on juuri entisen tehtaan alueella. Blogissa Urbanex Ninja, voit katsoa videon näiltä mailta ja tunnelista, jonka yläpuolella on Uskon ulkoilupaikka.
Öljysäiliön suojakuori on jätetty paikalleen, kallion puolella se onkin hyvä aita ja toisella puolella, "kuoren sisällä", on puisto.

Ylhäältä kallioilta alas on valettu ränni talvista liukumäkeä varten. Aika pitkä ja mutkitteleva, turvallinen mäki, ei siis mene minnekään autotielle.

Kukinta-aikaan tässä istut syreenien katveessa, takana kauniit hopeakuuset.

Punalehtinen koivu! Kyllä, lehdet on aina punaiset. Miltäs näyttäis punainen saunavihta?

Pergola, tämä on nähtävä kesällä, kuten koko kierros on varmasti mahtava kun on enemmän kukkia kukassaan ja lehdessä.

Leikkipuisto on peruskorjauksessa, mutta kuitenkin siellä työmaan keskellä lapsia jo oli kokeilemassa keskeneräisiä laitteita ym.

Tuorinniemenpuiston  uimarannalla oli vielä uimarikin.

Komeat tuijat ja Molokki

Rouvienpolun varrella ovat puistot Kerttuli, Margareeta ja Sissele. Siellä jo seuraava puisto häämöttää. Rouvien nimet ovat Herttoniemen kartanon väestä.

Pylväshaapoja, joista yksi ei ollutkaan pylväsmallinen vaikka piti.

Iltakävelyllä! "Mikä lauma palvelijoita, en oo ennen nähny. Hus pois häiritsemästä mun tärkeätä lehtien nuuskintaa, jos vaikka paisti lymyäisi tuolla."

Tässä Petter Wetterin puistossa on hyvä esimerkki kunnostustarpeesta, suurten vaahteroiden (tavallinen ja verivaahtera) alla ei aluskasvillisuus enää viihdy niinkuin suunnitelmissa ja alkuun on ollu kaunis.

X X X

Lauantaina oli Kaunissaaressa sienimetsällä. Suppiksia siellä on valtavasti, kotiin tuli iso röykkiö. Kanttarelleja kastikkeen verran (Ville: kanttis-pekoni-pastaa). Yksi torvisieni, niiden raatoja oli paljon eli olis pitänyt viime viikolla saareen päästä mutta kun se aikataulu on mitä on. . . tana. Rouskuja ei ollut kuin muutama. Metsä oli paikoitellen niin kuiva että suppiksetkin oli pystyynkuivuneet!

Onneksi on kuivuri! Osan kyllä pakastin mutta suurin osa kuivatettu niin on helpompi antaa ystäville.

Maijan saaresta poimin pienen purkillisen katajanmarjoja, tässäkin on sen verran reilusti että riittää kaverille kans.

Varsinaista 'puistokävelyä' ei enää ole paitsi 25.9. Niskalan arboretum   sekä muutama retki, 24.10. ja 1.11. Longinojalle taimenien kutua katsomaan. Saattaa olla sen verran kiinnostava, että menenkin. Kuturetket myös Vantaalla Krakanojalle 29.10 ja Rekolanojalle 30.10.
Muutama järjestetty sieniretkikin olisi, jos vaikka niitä rouskuja saisi.
KS