Ulkoilua

Tiistaina sain mun "kesäkiitäjän" huollosta, Lucky Bird Bikes, joka on ihan tässä lähellä Hitsaajankadulla. Jo viime kesänä huollatin fillarin siellä ja koska palvelu oli hyvä niin mihinkä sitä vaihtamaan. Hintakin kohdillaan.
Heti ajelulle Puutarhanikkareilta hakemaan kukkia terasssille, jonka olin just siivonnut, ja kotiinkin kukat pöydälle kun tulppaanit oli jo kuihtuneet.

Ostin esikoita kun ovat niin kauniin väriset ja runsaat. Narsissithan on jo olleet toista viikkoa.

Tämä selvisi talven yli elävänä, kahdessakin eri ruukussa.

Lauantaina olin reippaalla lenkillä Pian kanssa. Olikin Tosi kiva tavata tuttu ihminen ja oikein jutellakin. Käveltiin Herttoniemen kartanon puiston kautta rantatielle. Siellä mattolaiturin taukopaikalla pysähdyttiin eväitä nauttimaan. Hyvin oltiin ehditty levätä niin alkoi hetkellinen sakea melkein raekuuro.

Keltainen huvimaja

Taitaa olla salaman tekosia

Tämä reipas Lentäjänalle, Napolin tuliainen Villeltä,

on mulla nyt usein mukana, ei tartte ihan yksin olla.

Muutama nallekin bongattiin, kartanon ikkunassa olleen Filipin lisäksi myös tämä iso yksilö.

Rauhaisaa hiljaista viikkoa kaikille. Olkaa varovaisia älkääkä antako koronapallukan tarttua itseenne.
KS

Skattalla ja Suokissa

Keskiviikkona oli taas eläkeläisellä pitkä työpäivä. Ensin lounaalla Virpin kanssa Skattalla, erinomaisen hyvä pizza Niskassa.
Sitten melkein tunti Taito-Shopissa jutellen Maritan kanssa ja kiva näyttelykin tuli katsottua. Seuraavaksi lautalla Suokiin ja siellä ensimmäiseksi kirjastoon: hain haluamani kirjan, joka on siellä jo toista viikkoa ollut Best Seller-hyllyssä, olihan se tänne mantereen puolelle saatava kiertoon.

Tuttuja teitä kuljin hetken. Takaisin stadin puolelle ja Oodiin katsomaan muutama lehti. Sitten Roihuvuoren kirkolle iltaruualle ja iltamessuun. Kotona olin vasta seiskan tienoilla.
Nyt on pari vapaapäivää kunnes lauantai koittaa ja menen Tarvaspäähän kuuntelemaan Anna-Karoliina Tetrin kertomaa Perinteiset villasukat 2 kirjastaan ja prosessista vanhojen sukkien mallittamisesta nykyaikaan ja ohjeeksi.

Kauppaneuvos Henrik Borgströmin tupakkatehdas, on myös samanniminen nuori jääkiekkoilija:)

Rakkauden silta

Niskan pizzeria ja Niskan nosturi - Algot ja Janne, aikaansaavia miehiä;)

Kameralla saa kuva mutta ei droonilla.

Yleensä alkutalvella on harmaata mutta nyt on keväälläkin.

Tuolla Isosaari-laivalla viime toukokuussa olin mukana mahtavalla reissulla Helsinki-Turku-Helsinki. Jospa tänäkin vuonna jonkun reissun tuo tekisi? Talven se on tuossa hotellina.

Tässä talossa asui mun kummitädin perhe 1960-luvun puoleen väliin asti. Tänne on monet kivat kyläilyt tehty, talvella jäätietä pitkin kävellen, kesällä jännittävä lauttamatka. Tapaninpäivä oli perinteinen Seppäsillä vierailupäivä. Oi niitä aikoja. Mun serkulla, Juhalla, oli oma huone, josta suurimman osan valloitti Märklin sähköjunarata. Huoneessa olikin jännitävä sähkön tuoksu. Juha oli mun bestis ihan aikuisiälläkin. Häntä on ikävä.

Taloa vastapäätä on kalliota, jolla on leikitty ja peffamäkeä talvella laskettu.

Portti heilui kivasti puolelta toiselle, eihän siinä tietenkään saanut keinua mutta jos kuitenkin ihan vähän. . .
Juha kasvatti tammia ja istutti niitä taimia ympäri stadia ja uuttamaata, yksi on tämänkin talon portaiden pielessä.

Nämä eivät sovi maisemaan, rivitalo ja market-rakennus.

KS
Majakkalaiva Relandersgrund 

Yö Kopparnäsissä

Uusi vuosi alkoikin tosi mukavasti: metsäretkellä! Retkiystäväni Maria kekkasi, että lähdetäänpäs retkelle kun sää on niin lauha eikä sateita ole luvassa.
Keskiviikkona sitten ajeltiin Stadista länteen kohteenamme Kopparnäsin ulkoilualue. Siellä on myös Metsähallituksen suojelualuetta mutta tämä alue kuuluu UUVI:lle eli Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle. Sillä onkin kaikki parhaat rannikkopaikat, suosittelen tutustumaan tarjontaan.
Tullessa päivä alkoi hiljalleen hämärtyä.

Valitsimme Östervikin tulipaikan yöpymisemme tukikohdaksi. Mä yövyin riippumatolla ja Maria pienellä teltallaan.

Huomaa heijastavat tarpin narut, sain ne vuosi sitten lahjaksi Marialta.

Aamuvalossa olivat majapaikat tämän näköiset. Onhan tuo telttamajoite siistimmän näköinen kuin mun riippumatto+tarppi ja tavarat maassa. Ei ne kyllä tuolleen levällään olleet paitsi tässä nyt on jo pakkaus alkanut;)

Tuloteet ja suklaamuffinsit nautittiin rantakalliolla. Siinä sai seurata auringon laskeutumista ja kuinka hienoksi se taivaan punersi. Joka hetki maalaus muutti muotoaan.

Myös kuu kulki reittiään, välillä 'ohuen yläpilven' takana, ja pimeydessä puun oksien seassa;)

Ilta kului huomaamatta tuleen tuijottaen. Tai noh, sen huomasi kun tuli hiipui, niin liikuntaa tuli puita lisäten tulen nuoltavaksi. Täällä olikin erinomainen puuvarasto: suuri klapisäkki täytti puukatoksen. Tuo on todella kätevä tapa tuoda puuta paikkaan, jossa sitä ei ole lainkaan paikalta saatavissa. Toisella lähellä olevalla katoksella näytti olevan parikin säkillistä puuta. Koivua!

Tulisija oli myös hyvä. Siinä on kääntyvä ritilä, jonka korkeuttakin voi säätää sen mukaan mitä on kokattavana. Eikä tuolta tuli pääsee karkaamaan.
Pieni miinus on se, että tulisijan huuva on just sellaisella korkeudella, että kun kumartuu laittamaan puita niin otsa kopsataa sen reunaan. Mulla on nyt pieni kuhmu ja arka kohta otsassa, muutaman päivän muistona retkestä ja että elämässä sattuu ja tapahtuu;)

Paikka oli myös huomattavan siisti. Ja syykin selvisi aamulla: jo yhdeksän jälkeen paikalle tuli siistijämies, joka tyhjensi tuhka-alustan, lakaisi lattian, keräsi muutaman ympäristöön eksyneen roskan yms. Kaiketi tarkisti myös WC:t koska ne olivat siistit eilen sekä nyt aamulla. Paikalla oli kuitenkin paljon porukkaa eilen tullessamme, ja tänään poislähtiessä taas tuli koko ajan porukkaa ulkoilemaan ja grillilounasta syömään.

Aamun aurinko nousi hiljakseen naapurisaaren takaa.

Rävbergetin korkealta maisemakalliolta on komeat näköalat! Wau, mikä mesta. Muinaishautoja täällä on useita.

Kallion pienet koivut olivat kauniin värisiä, onkohan tämä joku erikoinen lajike?

Pajussa oli kauniit hopeankiiltävät kissat.

Ja 'pönötyskuva';) Täällä on paljon kivoja mäntyjä, joissa olisi hyvä kiipeillä. Paikka on aikoinaan palanut kokonaan joten puusto on vielä nuorta.

Oli todella, todella kiva aloittaa uusi vuosi ja vuosikymmen tällaisella retkellä ja näin upeassa paikassa. Kyllä tänne on tultava kesälläkin. Kiitos Maria!
KS