Tähän on tultu

*  . . . että parvekekukat kukoistavat vielä ensi lumen tullessa.

* . . .  että kaupassa on robotti palvelemassa.

En kyllä halua tuommoista hoitajakseni.

* . . . että kaikkien pitäisi olla mukana digimaailmassa. Radion digi-illassa kerrottiin, että aina kuitenkin on se 10%, joka ei ole mukana, syystä tai toisesta.

Mä en ole Facebookissa enkä muissa yhteisöissä. Mua ei enää pyydetä neulekekkereille eikä -matkoille tai muihin rientoihin. Vuosikausienkin tuttavuudet ovat haihtuneet ilmaan. Sähköpostin tai e-meilin kirjoittaminen on ilmeisesti paljon vaikeampaa kuin toisenlaiset "pikaiset "viestit.
Pääministerikin esitti osanottonsa Twitterissä!
Muutaman ilmeisen oikean ystävän kanssa yhteydet kyllä pelaa vähän vanhan-aikaisemminkin.
Olen tilanteesta pahoillani mutta eikös sanota, että kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Odotan mielenkiinnolla monen uuden oven aukeavan koska muitakin ovia on lähivuosina sulkeutunut.

* Satavuotiaassa Suomessa, ja Helsingissä, on sentään jotain vanhaa ja kaunista jäljellä. Kuvia Krunikasta, jossa oli lounaalla Virpin kanssa.

Uuttakin filmataan.

KS

Virkattu ja neulotut

Kävin tuossa muutama viikko sitten Tallinnassa Virpin ja Erjan kanssa. Ostin Karnaluksista langan ja kehykset. Virkatessa ei kauaa kestänyt: rillikotelo

Lanka: Camilla, 100% puuvilla
Koukku: 2.5
Ohje: Taito

 
Snurren myyjättären silmä näki hyllystä juuri sen oikean värisävyn: sormikkaat takin värissä.

Lanka: Filcolana Arwetta classic, 47 grammaa
Puikot: 2.5 HiyaHiya
Malli: Perussormikas, ranteessa päärme

Kun otin kaktuksen parvekkeelta sisälle, siihen alkoi heti ilmestyä nuppuja.

KS

Retkellä Kanta-Hämeessä

Retkelle teki mieli ja Maria ehdotti muutamaa paikkaa. Melkuttimet! Mulle ihan "Never heard!" - paikka eli siis sinne. Maija-systeri on espanjassa ja autonsa mun käytettävissä. Romppeet kyytiin ja menoksi.

Parkkipaikalla voi valita useasta reittivaihtoehdosta.

Me valittiin Iso-Melkuttimen kierto, ja vajaa kilometri polkua kuljettuamme tulikin sen ja muutaman muun kierron aloituspiste. Siinä on laavu, tulisija ja huussi.

Riihimäen Urheilusukeltajat, oikein kivan näköinen tukikohta.

Reilu pari kilometriä kuljettuamme tultiin toiselle laavupaikalle ja asetuttiin maisemiin. Kukkulalla oli kivasti puita valittavana riippumatoille ja pöytäkin oli valmiina, missä illalliskattaus?;) Ai ai, unohtui tilata;)

Oltiin saatu leiri pystyyn, aurinko laski ja usva alkoi leijailemaan järven pinnalla. Kaunista ja hiljaista. Mahtavaa!

Iltatulia varten piti puita sahata ja pilkkoa.

Ilta kului mukavasti tulilla iltapalaa syöden ja jutellen niitä näitä. Tähtiä tuli ja meni, joku pilvi siinä pistäytyi mutta meni onneksi ohi. Tähdenlentoja olisi ollut nähtävissä mutta tässä oli niin palon tuuheita männynlatvoja ettei niitä nähty.

Ilta viileni aika lailla mutta meillä oli hyvät varusteet ja kylmä pysyi loitolla. Sain Marialta lainaksi makuualustan ja tarpin ku sellaisia en oo vielä hankkinut (*vink vink* joulupukille).
Lämpöisessä pesässä oli mukava kuunnella metsän hiljaisuutta. Aikanaan unikin tuli. Jossain vaiheessa heräsin suonenvetoon, eli oli jäänyt nesteytys hoitamatta. Siitä huolimatta tuli pissahätä. Ja kylmäkin oli. Merinovillainen alusasu sekä kolmenvuodenajan untuvainen makuupussi ja silti kylmä.!?
Noh, oli se sitten ihan pakko nousta pissalle ja siinähän se kylmyyden syy selvisi: makuualusta oli maassa eikä mun selän alla! Se oli siis pudonnut kun olin pyörinyt unissani. Pakkauduin uudestaan pussiini ja jo taas oli lämmintä kun alustakin oli mukana. Loppuyö sujui taas mukavasti höyhensaarilla.

Aamulla herätessä tarpit oli jäässä ja hileet vaan ropisi kun ylös noustiin. Pakkasta oli ollut kuulemma noin -3 tai -4 astetta. Maisema oli mitä kaunein! En oo näin kaunista aikoihin nähnyt.

 

Hyvällä aamiaisella tankattiin itsemme, purettiin leiri ja jatkettiin matkaa järven ympäri, noin kolme kilsaa. Tuolla usvassa häämöttävällä kukkulalla oli yöpaikkamme.

Karhuko se siellä, vaiko ilves?

Luppoa

Kaunis kääpä,korjaus:  pahka saatta olla pakuriakin. Eri puolilta katsottuna siinä oli erilaisia hahmoja useita.

Oli tosi kiva ja upea retki. KIITOS Maria! Ihanaa kun on tällainen ystävä, jonka kanssa voi retkeillä.
Tällä luontoannoksella ja mielenvirkistyksellä taas jaksaa lähteä uuteen viikkoon.
KS

Kaikenlaistat kulkijaa oli liikkeellä;)