Ovet

Olen
asunut tässä kohta kahdeksan vuotta ja koko ajan ovien huono kunto on
häirinnyt minua. Monta kertaa olen ajatellut ne maalata mutta vanhan
maaliin poistaminen on vaikuttanut liian suurelta urakalta.
Jokunen
viikko sitten Roballa kävellessä näin, kun kauniiksi maalattuja ovia
vietiin yhteen rappuun. Pysähdyin ihailemaan niitä ja siinä juttelu
päättyi sitten siihen, että tilasin ovieni maalauksen.

Miehet
hakivat ovet muutaman päivän kuluttua. Toinen on kylpyhuoneen ovi.
Olihan se vähän outoa olla suihkussa kun ovi puuttui.
Suurempi
harmi oli ns. väliovi. Ulko-ovessa on iso rako rappuun ja sieltä kävi
aikamoinen huiku sisälle. Myös äänet kuuluivat ja tietysti täältä
kuului radio rappuun. Niinpä viritin makuupussin oven eteen. Hyvin se
toimi.


Maalarit lupasivat tuoda lopun maalin, Tikkurilan Maalarin Valkolakka,
että saan maalata ovien karmit. Hioin kuitenkin vain kylppärin karmin,
koska ulko-ovella värieroa ei niin huomaan. Huh, kyllä siinäkin oli
hiomista, ylös alas - ylös alas. Käsistä löytyi käyttämättömiä lihaksia.
Kylppärin puolella on ongelma; laattojen ja karmin välinen tiiviste on osittain huono.

Maalatut ovet tulivat noin viikon kuluttua. Tässä kylppärin ovessa näkyy väriero tuossa saranassa, ja karmissa.

Väliovessa onkin vielä teipit laseissa, mitens en tuota huomannut kuvaa ottaessa.

Nyt on karmit maalattu. Ihan hyvät niistä tuli vaikka välillä manasin
tuota tiivisteasiaa. Tietysti se olisi pitänyt korjata ennen maalausta
mutta intoni ei siihen riittänyt. Tuli taas mieleen, että olisi mukava
tuntea ihmisiä. Tässä tapauksessa joku, joka olisi tullut ja tehnyt
tämän työn.

Löysin halpakaupasta edullisen verhotangon.
Syksyllä virittäessäni verhoa keittiö- ja huonetilan väliin en mistään
löytänyt sopivaa tankoa ja laitoin verhovaijerin. Sehän olikin
varsnaista virittelyä kuten silloin kirjoitin.
Pyysin maalarimiehiä
laittamaan tangon pidikkeet seinään kun toivat ovet. Porakoneellahan se
kävi suhteellisen näppärästi, mitä nyt toisessa päässä saikin oikein
urakalla porata kun seinä oli oikeasti kivikovaa tavaraa. Toinen pää
olikin sitten jotain aivan hötöä.




Ongelmana ovat nuo ripustusrenkaat. Niiden nipsut eivät millään pureudu
kankaaseen niin että ne pysyisivät kiinni. Muistin taas syyn, miksi
olen huoneen verhoon ommellut kujan tankoa varten ja luopunut noista
"mummonrenkaista".
Olen yrittänyt vaikka mitä konsteja mutta aina
ne vaan luistavat. Ei edes pihdeillä puristaminen auta. Voi peeveli,
että ottaa aivoon. Ja tangon nostaminen tuonne korkeuksiin oli taas
taiteilua, kylläkin huomattavasti helpompi homma kuin sen vaijerin
venyttely.

Miksi, oi miksi, kaikki pitää aina tehdä itse.
Yrittää ja yrittää kaikenlaista mutta mistään ei tule koskaan
kunnollista eikä mitään osaa ihan oikein tehdä, ainakaan kerralla. Että
ottaa aivoon.

KS

Keskeneräisten kasa pienenee

Aloita innokkaasti uusi työ.

Aloita toinen vielä kiinnostavampi työ. Ja kolmaskin.

Jätä ensin aloitettu odottamaan.

Ota siitä puikot toiseen työhön.

Jatka ensin aloitettua miettimällä mitä puikkoa olet käyttänyt.



Neulo hämärässä ja päivänvalossa totea:







Käsialasi on muuttunut ja todennäköisesti jatko on neulottu eri puikolla kuin alku!



Neuleessa on nyt todella selvä raja. Olkoon, siinä on muutenkin monta
virhettä kun en alkuun osannut tehdä oikein "takareunoista nurin
yhteen" -kavennusta. Nyt osaan.



Pitkään seisoneesta keskeneräisestä neuleesta neuvotaan purkamaan
kerros tai pari, että seisoessa mahdollisesti venähtäneet ja kiertyneet
silmukat saadaan pois ja neule jatkumaan ilman rajaa. Enpä tuota tehnyt
koska Butterfly-langan silmukoita ei ole helppo ottaa takaisin
puikolle.  Vaan eihän sekään olisi auttanut käsialan ja puikon
vaihtumisen aiheuttamaan epätasaisuuteen. Alku on neulottu joko bambu-
tai Pony-puikolla, loppuosa Addilla.



Hihat ovat puikoilla ja eiköhän tämä nyt valmistu ja sitten, sitten
aloitan jotain uutta. Pitäisi varmastikin päättää, että sitä ei jätetä
kesken.



Niin, ja keskenseräisistä töistä menee purkuun lapsen raitapusero
Ministä. Sekin on seisonut kohta vuoden ja on näinollen liian pieni jo
ennen valmistumistaan.



KS

Pyöröpuikot putkessa

Idea
syntyi illalla, nukuin yön yli ja aamulla suunnitelma oli valmis.
Kaivoin laatikostani vesiletkun (käytän sitä kassin kahvoiksi).

Viilsin puukolla letkun halki. Halkiosta laitoin puikot letkun sisälle.

80 cm, 60 cm ja 40 cm omissa letkunpätkissään.

Valitsen tarvitsemani puikon ja vedän sen halkiosta ulos.

Kattilankansiteline seinällä ja siinä puikot.

KS

Kadun siivous

Kun liikennemerkkitolpassa on kyltti, joka kertoo kadun siivouspäivästä niin sitä olisi syytä noudattaa. Kyltissä on vielä selkeä kuva: auto hinauksessa, eli siirretään pois tieltä. Ja näin ihan oikeasti tapahtuu.

Kun isojen työkoneiden armeija tulee, saavat pienet autot väistyä vaikka väkisin.

KS

Vaihteeksi sisustusta

Jo
lokakuussa Stockan Hulluilta päiviltä ostin kangasta sermin
päällystämiseksi. Kuinkas on aika rientänyt ja kangas marinoitunut
laatikossa.
Eilen sitten tuumasta toimeen ja viritelmä on nyt valmis.

Kehys on kivikovaa puuta ja "kangas" on riisipaperia. Tämä puoli jää tällaiseksi ja nyt sängyn puolella.


Toinen puoli oli tällainen tylsä paperin tukitikkuineen,ja tämän puolen päällystin.

Kankaan pinta on elävä, sillä raidat on kudottu koholle. Väri sopii tuoleihin just hienosti.

Aivan
oikein näette, se kupruilee. Paukkuttelin kankaan kehyksiin
niittipyssyllä. Puu on niin kovaa, että niitit eivät halunneet upota
siihen. Paukuttelu vaatii voimia enkä viitsinyt/jaksanut ampua niin
kovin tiheään. Luonnossa se ei näytä noin kupruiselta kuin kuvassa, eli
ei haittaa minun silmissä. Tässä hommassa olisi ehkä tarvinnut miehistä
apua tuossa pyssynkäytössä.

Joku sanoi, että se verho
keittiötilan edessä ja tämä sermi pienentävät huonettani. Ehkä niinkin
mutta minähän täällä asun ja neliömäärä pysyy kuitenkin samana. Sermi
oli pitkään vintillä mutta syksyllä otin sen taas käyttöön kun halusin
"makuuhuoneen" tai pesän nukkumista varten.

Yhden kaitaleen
kasasin palasista kun en halunnut ostaa kangasta vielä yhtä pituutta
varten, silloin olisi jäänyt ylimääräistä kangasta nurkkiin pyörimään.
Ja olihan se myös hintakysymyskin. Se pää sermistä on melkein
näkymättömissä niin ei haittaa. Sain kuitenkin raidat täsmäämään kun
juuri ja juuri riittävään leveyteen ompelin käännösvaran toisesta
päästä jääneistä tilkuista.

Ompeluun
ryhtyessä olikin sitten todella mukava valita sopiva puola uudesta
puolakotelosta, jonka hankin jokin aika sitten. Ennen puolat
pyöriskelivät laatikossa ja lankojen päät olivat solmussa. Sijoitus
koteloon kannatti vaikka hieman kirpaisikin.

Ja kodin kunnostus jatkuu tänään: nyt hion eteisen kahden oven karmeista vanhan maalin! Ja sitten pesen eteisen seinän!

Huomenna nimittäin saan maalatut oveni ja niiden mukana maalia karmeja
varten. Seinää en sentään maalaa, pesu todennäköisesti riittää niin
ettei se erotu likaisen harmaana kunnostetujen ovien vieressä.

KS

Penkkarit

Tänään oli taas abien suuri päivä: penkkarit. Hyytävän kylmässä  säässä olin katsomassa ajelua, kaupunginjohtajakin vaimonsa kanssa näkyi olevan torilla.

Kuorma-auto letka oli pitkä.

Nopeimmat saivat kerättyä repullisen tai muovikassillisen karkkia.

Penkkariajelunkin voi suorittaa tyylikkäästi!

Ranskalainen koulu jakobiinilakeissaan.

KS

Ahkeruus palkitaan

Kaksi
iso työtä valmistunut tällä viikolla! Saan vihdoin aloittaa jotain
uutta. Valinta on vaikea, sillä mukavia lankoja on valmiina niin moneen
työhön. Ja onhan noita keskeneräisiäkin tuossa vielä mutta ovat pieniä
välipalana tehtäviä ja valmistunevat piakkoin.

Lanka: Novita Cottonella, vanhaa vuosikertaa, 630g, väri tiilenpunainen
Efektilanka: OnLine, Linie 285 Smash-Crazy
Puikot: nro 3.5 Addin pyöröpuikko, kauluksessa nro 3.0
Malli: Novita 1/97, ohje nro 9



Hihan silmukoita en päätellyt perinteisesti, vaan virkkasin ne suoraan
puserokappaleisiin. Koukku kokonaisen reunasilmukan läpi, puikolla
olevan silmukan läpi, lanka vedetään näiden ja koukulla olevan
edellisen silmukan läpi.

Saadaan aikaiseksi näin siisti hihasauma. Myös olkasauma on päätelty
neuloen, tai virkaten miten kukin sen tekee; puikoilla tai koukulla.

Kauluksessa ja hihansuissa on koristeena efektillankaa.

KS

:)

H Y V Ä Ä   Y S T Ä V Ä N P Ä I V Ä Ä !




(Kaivopuisto, heinäkuu 2005)

Ystäville: Kiitos kaikista  ihanista korteista!

(eilen sain jo muutaman)





KS

Haluan esitellä:

I I T U

E M P P U


Nämä ovat nyt melkein blogikissoja.
Melkein vain, koska eivät asu täällä.
Asustivat aikansa Hesyllä.
Saivat tänään uuden kodin Villen luona.

KS

Vihdoinkin valmis!

EDIT: vaihdettu valoisampi kuva jakusta.

Tätä
voisi kyllä sanoa olympiatason suoritukseksi! Aloitin työn v. 2004
kuten aiemmassa kirjoituksessani kerroin. Alku oli tietysti ahkeraa
neulomista. Sitten tuli muuta ja taas muuta ja sitä rataa.
Kun nyt joku aika sitten kaivoin työn esille ja päätin tehdä sen loppuun niin en enää muistanut miten olen sitä säveltänyt.
Löysin epämääräisiä muistiinpanoja ja laskutehtäviä:


Vähitellen alkoi ohje hahmottua: kokoa olen laskenut Novitan ohjeesta, siitä kopiosta jonka mallineule ei kelvannut.
Kuvion olen ottanut kirjasta Neuleen neljä vuodenaikaa: Kotiväki-setti, ohje sivulla 100.

Lanka: Florica, 100% villa, 550 g
Puikot: 3.5
Malli: Sekoitus Novitan ohjeita ja omia sovelluksia

KS

Ulkomaan käsitöitä

Sain neljä käsityölehteä suoraan Brasiliasta!



Tässä on kaikenlaisia käsitöitä: laukku, koristeita T-paitoihin, pyyheliinoihin, vöitä, kaulanauhoja jne.
Tuossa taemmassa on kodinsisustusta virkaten. Eipä olisi heti tullut keksittyä, että leiväpaahtimelle voi virkata päällisen:

Tuo tötterö näyttäisi oleva jokin sekoitin. Myös muille kodinkoneille on suojukset.

Yksi lehti on pelkkiä ristipistokuvioita, joka lähtöön. Näitähän voi soveltaa kirjoneuleseen.

On pari auringonkukkaakin (huom. AnneV!). Lehden lopussa on lankataulukko Anc./DMC/Maxi.


Virkkauslehdessä on toppeja ja jakkuja. Aika samantyylisiä kuin
täälläkin.  Kannen sinisen jakun kukat on virkattu raitalangasta,
kuten uusi Kotiväki Colori.





Oi voi, mistä sitä saisi muutaman parin lisäkäsiä? Niin paljon kaunista
ja kivaa olisi tehtävänä. Siinä aiemmin saadussa espanjalaisessa
lehdessäkin oli hauskoja juttuja. Ja onhan tietysti kotimaisissakin
lehdissä kaikenlaista. Se neulottu pöytäliinakin odottaa tekijäänsä.

Vaan onhan se mukava katsella kuviakin, aivot aktivoituu ideoista ja tulee keksittyä omia viritelmiäkin.


Anne on saanut Suomi-piponsa ja hän oli tyytyväinen ja iloinen siitä.
Kokokin oli just passeli. Niin, ja saihan kukkaroni Mattikin häädön
hetkeksi;)

KS

Hyvä, Suomi!

Kun Anne tällä pipolla sohvallansa kannustaa Suomea, niin eiköhän mitaleja tule ropisten!

Lanka: Schoeller&Stahl´in Palma, 100% merseroitu puuvilla, 100g
Koukku: nro 3
Malli: oma

Tilaaja pyysi tekemään pipon, joka erottuu.  On tämä nyt ainakin erilainen.

KS

Iltapuhde

Suomipipossa on muutama lanka pääteltävänä!

Monen monituista pääteltävää kyllä säästyi kun kuljetin lankaa työn
mukana mutta useassa kohdassa lankaa vaan ei voinut siirtää kuvion
alkuun sieltä edellisen rivin lopusta. Virkatun työn päätteleminen on
kuitenkin onneksi helpompaa kuin neuleen.

KS

Hamsteri

Ei, en osallistu lankahamstereihin. Teen päinvastoin, paitsi että en hamstraa lankaa vaan herkkua:

Fazerin joulusuklaa,  nam!

Ai,
tästäkö kolesterolia? Mutta kun tämä on NIIN hyvää ja nyt sitä saa
halvalla. Ja onhan minulla kolesterolilääkettä. Ai, eikö se
tarkoitakkaan sitä, että saa syödä herkkuja?

Jakun ompelu joutuu vielä odottamaan vuoroaan sillä sain tilauksen
Suomi-piposta. Kisat alkavat tuossa tuokiossa niin teen pipon alta
pois, saa penkkiurheilja Anne sen heti käyttöönsä.

Jakun alkutaival

Se oli kesä 2004 kun iski pakottava tarve saada kutoa villatakki. Olin
pyöräilemässä Lauttasaaressa ja poikkesin Novitan tehtaanmyymälään.
Kesä-alessa oli Floricaa. Arkistojen kätköistä löytyi yksi (!) ohje
Florica-villatakille. Ostin siitä kopion ja oranssin langan.


Aloitin työn innoissani mutta tovin neulottuani totesin A) tulee liian
iso ja B) pitsikuvio on tuhruisen näköinen, lähinnä muistuttaa
entisajan lukunuttua. Lisäksi siinä oli joku hankala "takareunoista
nurin yhteen" tai jotain mitä en saanut sujumaan.

Tämä ei ole kaulaliina vaan tuo epäonnistunut alku, jota en laiskana viitisinyt purkaa.

Tässä tuo kuvio näytiksi pingotettuna.

KS

Päivän piristys

Kevään ensimmäinen tulppaaninippu on hankittu:

Florica-jakusta on ommeltu yksi hiha. Se onnistui hyvin ja istuu vallan
mainiosti. Enempää en ole ehtinyt; sunnuntain päivänvalo meni Kalevan Tyttöjen
70-vuotisjuhlallisuuksissa, maanantai siivotessa systerillä jotta on
siistiä - ja myös tulppaaneilla piristettynä - kun kotiutuvat
Brasiliasta. Tänään on viimeinen terapiaryhmän tapaaminen jne., ehkä
huomenna saan jatkettua ompelemista ja sitten onkin jo seuraava tuotos
valmis pingotukseen: Cottonella-pusero.

Kalevan Tyttöjen juhlan alku seurakuntasalissa.

KS