Hali!

Minä olen Hali.

"Pääsin tänään uuteen kotiin. Palvelijani haki minut tänään HESY´ltä, jossa olin ollut vähän aikaa. Olen FIV-positiivinen mutta se ei palvelijan ja minun elämää haittaa mitenkään."

Eilen kävin katsomassa kissoja ja tämä Hali valikoitui kahdesta mahdollisesta, toinen olisi ollut Jalmari. Kotimatkalla ostin Musti ja Mirri -kaupasta tarvikkeita ja ruokaa. Kaikki olikin sitten valmista tänään tapahtunutta noutoa varten.
Kissa ei ollenkaan arastellut uutta kotiaan vaan uteliaana heti tutki kaikki paikat.
Ruokakin maistui ja vettä on juonut.

Eilen virkkasin hiiren, jossa on kissanminttua sisällä ja sillä on nyt leikitty. Kehrää kovasti ja jalkaa puskee.

Sylissä se ei vielä viihdy. Lankakeriä on nuuskittu mutta ei tuhottu. Tässä tehdään tuttavuutta Theophiluksen kanssa.

Hali on niin nopea liikkeissään, ettei meinaa kuvatuksi saada.

Villeltä saatiin kyyti, kiva ettei tarvinnu bussilla kulkea, tai taksilla.

Hesyn kaupasta ostin tuollaisen kiipeily-raapimistolpan, ja pesäkorin sekä ruoka-astiat.

Matolla ensin hieman torkahti mutta nyt on siirtynyt Mun neuletuoliin nukkumaan. Jahas, nyt tulikin jo tähän tutustumaan näppikseen, jotain jutteleekin.
Eiköhän Halin kissanpäivät suju hienosti kun näin hyvin on alkuun päästy.
KS

Pyöreän Pöydän neuletapaaminen

Pyöreän Pöydän Puikottajat = PPP

Ensimmäinen neuletapaaminen komean pyöreän pöytäni ääressä oli oikein mukava. Outi-M jo kommentoikin edell. postaukseen: "Kylmänä päivänä lämmin tapaaminen".
Tarjolla oli suppilovahveropiirasta ja porkkanasosekeittoa, tietysti myös kahvia. Outi toi suussasulavan suklaakakun ja Katja oli leipaissut herkullisia teeleipiä.

Anittalla oli taas kerran tekeillä sukat, muiden puikoilla näkyi olevan huiveja ja jakkuja. Joululahjaksi saamaani Knit Now lehteä selailtiin ja löydettiin yksi jo netistä tuttu neulesuunnittelija ja malli, sekä yksi aikas ruma hattu.

Tuliaisikin sain, KIITOS kaikille ja ennen kaikkea Kiitos kun tulitte. Ymmärrän, että nyt halusitte antaa näitä mutta ens kerralla ei sitt mitään tämmösiä lahjuksia. Toisaalta olin mäkin panostanut syömäpuoleen näin ekan kerran ilosta mutta ens kerralla pärjätään vähemmällä.

Lea on kätevä ompelukoneen käyttäjä, nyt mulla on tarpeeksi suuri pöytäliina ja väritys on just eikä melkein oikea.

Tinttikin on pitkästä aikaa ommmellut: tyyny tai siis sen päällinen nostattaa kissakuumettani entisestään;)

Kaikkihan tietää, että mä syön suklaata kuin leipää niin Anitta toi vanhan tavan mukaan uuteen kotiin leipää ja suolaa:) Synttäri- tuparikortit ovat itsetekemänsä.

Anulta ison iso nippu tulppaaneja, jonka jaoin kahteen maljakkoon, ja Marilta sitä "leipää" kulhollinen (yön tunteina dekkaria lukiessa söin puoli kulhollista;)).

Ison 4 dl:n Iittalan WDC-mukin sain Outilta. Kuvioista löytyy vaikka mitä kun tarkasti katsoo, Outin suosikki tämä Mannerheim (huomenna olenkin menossa M:n museoon). Tästä jo aamukahvin join. Sytykeruusuja sain myös, tulevat sitt keväällä saaressa käyttöön.

Aika kului nopsaan kuten aina kun on kivaa. Muutamalla kutsutulla oli este tänään ja joku tuntee jääneensä ilman kutsua, mutt ei hätää, täällä tavataan vielä monta kertaan. Nyt kalentereihin merkattiin päiväksi 16.2. Tintti lupasi tulla rukin ja värttinän kanssa, jotta Katja pääsis vähän jyvälle noista taidoista.
KS

Tallinnan pikavisiitti

Meinasin kirjoitttaa, että eka matka Finlandialla. Mutta mutta . .  jo 1960 luvun lopulla olen tehnyt merimatkan kaunotar Finlandialla, siis ihan oikean laivan näköisellä laivalla, Stadista Köpikseen. Ja Siljalla on ollut Tukholman reitillä Finlandia. Niin, että eiköhän tämä Eckerön talo ole jo ainakin kolmas tätä nimeä kantava laiva.

Jätkäsaaren tulevaa asuinaluetta

Toistaiseksi Finladia joutuu käyttämään Tallinkin laituria, koska Eckerön oman laiturin tuubi on liian matala. Uutta rakennetaan mutta siihen asti joudutaan laivaan kulkemaan se jumalattoman pitkä käytävä (750 metriä?). Siis jos matkustat niin ole ajoissa satamassa, että ehdit laivaan asti.

Laiva käynnisti koneet ja paksu pikimusta savupilvi pöllähti aamutaivaalle.

Ravintolat ja baarit ovat kannella 8. Tässä Buffet ja sen yhteydessä oleva toinen "sali". Varustamo oli kutsunut mitä-lie vieraita tosi ison ryhmän ja heille oli katettuna aamiaiskuoharit molempiin tiloihin. Tavallinen kansa pääsi aamiaiselle toiseen kattaukseen klo 10.15.

Cafeteria Satama, alakerta on se varsinainen cafeteria ja sieltä menee portaat 9. kerrokseen jossa on istumatilaa (jälkimmäinen kuva). Mä istuksin siellä sen minkä istuin.

 

Tuollaisia keskikokoisia ja pieniä pöytiä, kylmät tuolit. Ihan älyttömän kylmä täällä oli, ja mä en heti kylmästä valita. Näillä keleillä matkustaessa herkkäpeppuisen pitää varmaan ottaa istuinalusta mukaan. Molemmissa tiloissa on myös sohvat seinustalla mutta hiton epämukava istua. Istuin osa on syvä tai pitkä, miten se kuuluu ilmaista?, ja selkänoja on vain sellainen kapea . . äh, kuva olis pitäny  sohvasta ottaa.
Ainakin kahvin hinta on noussut, ennen 2,00 e,  nyt 2.20 ja santsikuppi 0,80. Mutta huomatkaa, että tee maksaa saman 2.20! On kallista vettä.
Tavallinen pieni lasillinen Jaffaa automaatista 2.50! Eikä ne Cafeterian ruoka-annoksetkaan mitään edullisia ole, esim. lehtipihvi 17,00, uuniperuna 8,50, kasvispihvit 8,90.

Bar Nosturi on semmoinen laivoilla tyypillinen teatterimallinen tanssiravinteli parissa kerroksessa, keulassa. No more comments.

 

Pub Telakka on trubaduuriosasto, ilmeisen suosittu. No more comments.

Pub Jätkäsaari on pieni olut-, viski- ja konjakki baari. Näytti olevan herrojen nautiskelualuetta, kuvassa tosin tyhjää ku otin kuvat heti laivaan mentyäni. Huomatkaa ylösalaisin olevat lampunvarjostimet.

 

Bar Naissaar, erikoiskahveja, kuoharia ja jopa samppanjaa laseittain. Selkeästi olis naistenmesta kun Jätkäsaari on miehekäs. Täällä saattais voida neuleporukalla olla, jos valtais soikean valkean pöydän edellytäen, että jaksaa istua baarijakkaralla. Tässä oli paras valo, käsityötä ajatellen.

Täälläkin näitä tuoleja, kiiltävänä versiona

Meikit ja hajuvedet ovat saaneet oman myymälän Bellezza.

Tavallinen Eckerö-myymälä (ei kuvaa, kansi 6) on ihan tavallinen, ei mitään uutta eikä edullista. Tai ehkä brenkut on edullisia mutta esim. karkkia ei kannata kantaa.

Siis neuleporukalla majoittuisin Cafeteriaan, tai Naissaari baariin.

 Laivalla on Extra Class -matkustusluokka rauhaa haluaville ja työtä tekeville. Sitä tilaa en tietenkään päässyt näkemään, ilmeisesti vastaa entistä kokoustilaa. Ja on tuolla ilmeisesti joku varsinainen kokoushuonekin, en oo ihan varma.
Säilytyslokeroita oli mun mielestä yllättävän vähän laivan kokoon nähden. Matkatavarahuone on ilmainen ja sen ovi on auki lähtiessä ja satamaan tultaessa, säilytys omalla vastuulla (siis en laita tavaroitani sinne).
Eiköhän laivaesittely oo nyt siinä. Eckerön nettisivulla ,välilehti Laivalla, voi katsoa tiloja ynnä muuta. Yllätyin, että tilat olivat selkeästi tavoitettavissa eikä niin pitkien matkojen päässä toisistaan kuin jollain muulla laivalla on ollut.
Opastus WC-tiloihin oli surkea, tai sitä ei ollut lainkaan. Kyllä niitä siellä on mutta ei ihan heti löydä tai kulkee ohi.

X X X
Nimesin matkan pikavisiitiksi koska tällä aikataululla maissaoloaikaa on vain 4 tuntia, joista 1 tunti menee satamointiin eli kaupoille jää aikaa vain 3 tuntia. Ei siinä mihinkään kerkiä. Aikataulu muuttuu maaliskuussa ja sitt on paremmin aikaa.
Kävin Karnaluksissa. Etsin Arjalle lankaa: ei ollut sitä väriä.  Tilatut puikot sain ostettua sekä Arjalle että Leilalle. Itselle yksi kerä vihreätä neuleliinalankaa, merkkaustussi ja ompelukoneen neuloja. Maija-systerin keittiönverhoon keltaiset tupsut.

Kävin Liann Löngadissa ja Ve-Ta ´ssa mutta en löytänyt lankaa Terhille enkä Arjalle. Sorry likat. Anua en ehtiny käydä moikkaamassa. Sen sijaan käytin taannoisilla Martin Markkinoilla saadun etukupongin Cafe Josephinessa. Tarjoushinnalla 3 euroa sai kahvin ja tryffelin, joka oli niin nami että . . . lisäksi ostin omena-rahkapiirasta palan, joka sekin oli suussasulava.

X X X

Tallinnan julkisen liikenteen hinnoittelu on muuttunut, eikä enää osteta kertalippuja yksitellen eikä kymmenen kappaleen nipussa. Just olin monelle opettanut tämänkin. Ja huom. enää ei eläkeikäinen turisti saa matkustaa ilmaiseksi.
Nyt R-kioskilta ostetaan vihreä Uhistkaart (Älykortti). Siihen ladataan joko aikaa tai rahaa. Siis: ostan yhden päivän kortin, joka maksaa 2 euroa korttipantti ja 3 euroa päivän ajelut (= 5 euroa)  mielinmäärin busseilla, ratikoilla ja trollikoilla. Tuon 2:n euron pantin saa takaisin kun palauttaa kortin, mutta kortin voi myös pitää itsellään, kuten mä tietysti tein, ja maksaa sitt seuraavalla kerralla vain päivämaksun, tai useamman jos on monen päivän matkalla liikkeellä.
Kulkuvälineessä voi maksaa kuljettajalle käteisellä (hinta? en muista).
Lue tästä llinkistä oikeata tietoa.

Laivan kannelta kuvattuna Karnaluksin Valge Maja -kyltti on merkitty keltaisella.

Oli mulla vielä pari kuvaa mutta nyt lopetan raporttini näihin kuviin ja tunnelmiin.
KS

Neuleliinavuosi on korkattu

Kutaisin itselleni keltaisen neuleliinan. Harvemmin näitä oon itselle tehnytkään, nyt oli oikein tarvis tuohon pöydälleni saada tällainen. Tällä mallilla oon tehny monta liinaa, mun mielestä kiva ja näyttävä eikä vaikea ollenkaan.

Pingotuksessa

Kuvio

Valmiina parvekkeen lattialla

Lanka: Madame Tricot Maxi, 36 grammaa
Puikko: Addi-pitsipyörö, ja alussa tietenkin sormikaspuikot
Malli: Ditte II, kirjasta Knitted Lace

Hah, huomenna menen katsatamaan Eckerön uuden Finlandia-laivan. Onkohan siellä mitään kivaa istumisnurkkaa neulojille?

KS

Vitamiineja ja värejä

Systeri ja broidi kävivät eilen katsastamassa uuden kotini. Hyväksyivät ja onnittelivat. Broidilla oli tuliaisiksi mm. iso pussillinen appelsiineja.

Vähän aikaa sitten postiluukku kolahti siihen malliin, että mitähän sieltä oikein tuli? Iso postituskotelo. Häh mitäh?

Voi jösses sentään miten kauniit patakintaat paketista tupsahti! Neuleystävä Marjatta oli oikein paneutunut blogikuvista kotini väreihin. Omasta mielestään ei ihan onnistunut mutta mä sanon että nää on täydelliset! Ne on Pöltsamaalta, ihan  käsityöläisen tekemät.

SYDÄMELLINEN KIITOS!

Mä niin tykkään näistä virolaisten "kansalliskangas" tuotteista. Tallinnan Etno-kaupassa syksyllä käydessäni teki mieli ostaa yhtä sun toista mutta kun uusi koti oli vasta etsinnässä niin en mitään ostanut. Ehkäpä sieltä seuraavalla käynnillä jotain kivaa ostan. Juu, edelleen suosin kotimaista mutta kyllä naapurin käsityöläisiäkin kannattaa tukea. Eiköhän sielläkin aika tiukassa leipä ole.

Synttäriksi pojalta saamani Amaryllis kukkii komeasti. Yksi nelikukkainen vana oli niin painava, että se taittui ja on nyt maljakossa.  Neljä nuppua on vielä aukeamassa.

KS