Joulun kuvia

HUOM! PPP-neuletapaaminen

maanantaina 28.12. on

PERUUTETTU

Aatonaattona Malmin hautausmaalla

Aattoillan jännitystä

Säkissä oli jokaiselle jotakin, perinteisesti Ville jakoi lahjat.
Ville sai mm. tosi, tosi vanhan viskipullon. Itse viski on 12 vuotiasta (sehän ei enää vanhene) mutta pullotus on 1970-80 lukujen tietämiltä.

Maija-systerin mies menehtyi yllättäen 17.12. jotenka systeri vietti joulunpyhät mun luona. Tonttukin oli huomannut tämän ja myös Maijalle lahjoja säkistä löytyi.

Usko seurasi tarkasti pakettien jakoa. Kyllähän Uskoakin oli muistettu; ruokaa, herkkutankoja ja namiraksuja sekä erinomainen lelu. Se vikisee just niinkuin kesäisessä metsässä päästäiset. Kiitos Ossilaan, kyllä koiraihmisetkin ymmärtävät mistä kissa tykkää. Ihan paras lelu, tai onhan huiskut kans kivoja ku silloin ihminen on mukana leikissä.

Leikkimiskuvia ei nyt ole mutta Usko kävi perunavarkaissa! Kippo oli työpöydällä, sieltä se sai kaivettua  perunan ja hyppäsi sen kanssa matolle. Ei se ennen ole perunaa syönyt, paitsi just aattona perunankuoren nappasi tiskialtaasta.

Ennen joulua sain neuleystäviltä salaperäisiä paketteja, joista moni päätyi lahjasäkkiin, jokusen avasin - postitse tulleet - etukäteen. Lämmin kiitos kaikille.

Taas kerran sain tuta, että omastaan voi hyvin luopua: Saan aina apteekistani kanta-asiakkaana kalenterin, jossa on Minna Immosen kuvat. Tänä jouluna paketoin kalenterin Susille, koska tiedän hänen pitävän Minnan kuvista. Pitkään pohdin annanko - en anna - annanpas - lopulta olin itselleni jo hieman vihainen, että miksi tällaista edes mietin, pakettiin vaan ja Susin lahjakassiin.

Ja kas-kas, mitäs mä sainkaan!?! Tosi kivan kalenterin itselleni!

Tepastellan kalenterissa seikkailevat pari hiirtä katin  kanssa. FB-sivulla lokakuun kohdalla on tästä kalenterista pari postausta.

Ja paljon muuta kivaa

Tuo kissannaama on jalkaraspi! Ihana!

Maija-systeriltä sain tämän hopeisen rintaneulan, jonka hän on aikoinaan saanut meidän faijalta. Todellinen kaunokainen, jonka kiiltoa ei kuvaan saanut vangittua.

Aatonaattona kävin pikaisesti Snurressa. Ovi oli juuri laitettu lukkoon mutta kyllähän se mulle vielä avattiin. Ensimmäinen näkemäni vyyhti oli juuri se minkä tarvitsin. Toki katsoin vielä paria muuta mutta se eka oli just se. Juuri saapunutta Louhittaren luolan uutuutta
Kipinätär . Väri: Savu.
Aattona sen kerin, ja joulupäivänä aloitin huivin. Upea silkinkiilto!

Mukavia loppuvuoden päiviä kaikille. Muistakaa ulkoilla kinkut ja suklaat pois vyötäröltä!
KS

ps. Ogelin Lankamaailman ensi kevään neuletapaamispäivät löytyvät jo,
sivun loppupuolella, tästä KLIKS

Hyvää joulua!

Tässä joulukortti 'Majakanvartijan joulu' kaikille lukijoilleni. Kuvattu elo-syyskuun vaihteessa ilta-auringonvalossa Kaunissaaren rantakivikossa. Tämän päivän, 19.12.15 sää on paljolti saman näköinen kuin kuvassa. Taustalla olisi saattanut näkyä Söderskärin majakkakin mutta välimatka oli kuitenkin liian pitkä.

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!

toivottavat  

KristiinaS & Usko the Cat

X X X 

Kuvia *jouluisesta* Helsingistä, Tuomiokirkon portailla on väkeä kuin ensimmäisinä kevätpäivinä:)

Oikea parturin kyltti, tämä myös pyörii kuten kuuluukin tehdä.

Suklaakauppa Neuhausin herrrrkullinen ikkunasomistus.

Espan uusi valaistus on kaunis, tietysti hämärässä vasta tulee oikeuksiinsa.

Erinomaisen hyvä Tiernapoika esitys. Lauloivat varmasti ja rennosti, ei mitään jännityssäheltämista. Samat taisivat olla viime vuonnakin. Näiden suuri pläkkiämpäri kolisi tiuhaan kolikoista ja taisi muutama setelikin sinne suhahtaa. Vieressä romanialainen kerjäläinen pahvikuppinsa kanssa oli kerrassaan surkea, ei varmasti saa montaakaan kolikkoa - yrittäis edes.

  X X X

Postipukkikin on tänne paketteja tuonut, ja kortteja. Kiitos kaikista muistamisista.

Joulukorttitasku

Fazun sinistä ja lasilumihiutale

Muistathan joulunakin suosia kotimaista!

 Tuottajalle kiitos -kampanja, tästäkin kortista meni rahat tuotantotilalle.
,

Em. teemassa pysyäksemme niin tästä KLIKS = joulun ehdottomasti hauskin laulu = Lehmän joulu!

Joulua!

KristiinaS 

Eläkeikäisen tuoksuruusut

Suklaaruusut . . . ruususuklaa. . . eikun suklaalle tuoksuvia ruusuja!

Jep, kyll nää suklaalle tuoksuu! Mutta ei ne silti syötäviä ole vaan ihan oikeita. Valkoinen ruusu on dipattu johonkin vahaan, päälle siroteltu pieniä punaisia nonparellin näköisiä palleroita ja vielä kruunuksi tökätty sydänpäinen neula. Ehkä se on tuo vaha, johonka se suklaantuoksu on laitettu. Saas nähdä kauanko tuoksu kestää ja kuinka vahan käy kun kukka haluaa aueta.
Muistatteko Ruusu-suklaan? Siinä oli kaunis käärepaperi ja täytteet oli ihania. Myös se, että sai Ruusu-suklaata oli huomionarvoista. Ei sitä ihan joka lähtöön ostettu;)

Ruusujen kanssa sain Villeltä Kalevala-korun hopeisen Kosketus riipuksen, design UlrikaOwusu. Niin kaunis ja herkkä. Kiitos rakas poikani!

Emme ehkä aina huomaa

turvaa enkeleiden tuomaa.

Kuinka arjessamme, iloissamme, 

suruissamme siivillänsä suojan antaa,

vaaran paikan yli kantaa

ja illan tullen huolta vailla

voi matkustella unten mailla.

Enkeleitä, onhan heitä.

x x x

Olen nyt ilmeisesti virallisesti saavuttanut eläkeiän, kiitos korteista ja tekstareista. Ja kiitos neuleystäville kun olitte täällä iltaa viettämässä. Mukava ilta olikin, tulkaa toistekin. Kukaan ei tullessaan tiennyt merkkipäivästä, PPP-neuleiltakutsu nyt vaan sattui tälle päivälle, tässä kliks Anittan postaus. Liisa toi tullessaan pienen hyasintin ja söpön sormineulatyynyhiirulaisen (kuva joskus toiste)
Usko taas esitti monipuolisuutensa: oikeasti kerjäsi Anun tonnikalasalaattia! Oikein tassulla yritti siihen ylettää. Kukaan ei oo kerjäävää kissaa ennen nähnyt. Seuraavaksi saattiin kuunnella sen kuorsausta!

Tässä pari kuvaa mun "tuunaten" tehdyistä pöytäliinoista. Joulukortit ajattelin laittaa tuolleen puoliksi lasin alle niin ovat näkösällä ja katsottavissa.

Pöytäni on suuri, 160 cm halk., leveätä kangasta on vaikea löytää (ja kallistakin sellainen on). Ostin tuplavuoteen aluslakanan, leikkasin sen sopivan pyöreäksi Lealta saatua pöytäliinaa apuna käyttäen ja ompelin reunaan vinonauhan. Se on hyvä perusliina sellaisenaankin mutta sen päälle on hyvä löyhäyttää pienempiä kauniita liinoja. Nyt siinä on neljän euron torkkuhuopa! Just sopivan kokoinen ja jouluinen. 

KS

Ridaamassa!

Jaksoiko kukaan lukea edellisen kirjoituksen viimeistä lausetta 'Perjantaina on taas edessä uusi seikkailu! Stay tuned;  Tässä siitä nyt kerrotaan.

Eilen yllättäen Katju soitti ja kysyi haluunko huomenna (siis tänään) lähteä ulkoilemaan, tallille ja metsään? Joo, joo tottakai mä haluun. Tietysti!
Aamulla olin ajoissa treffipaikalla. Ajettiin ensin isoa moottoritietä ja sitten pientä ja mutkikasta tietä maalaismaisemassa. Monta hevosta tallilla olikin mutta se ihana Anton satuloitiin ja sitten eikun menoksi! Jee! Mä sain ekan vuoron.

Niin kiltti hevonen, nätisti kulki vaikka oli outo ihminen taluttamassa. Hyvin pääsin selkäänkin vaikka jalka vähän otti vastaan. Farkut on jäykät ja eilinen palovamma reidessä vähän kiristi. Ensin tietä pitkin vähän matkaa ja sitt päästiin metsään. Siellä oli paikoitellen isoja lätäköitä, joissa Muppe tykkäs pulikoida.

Metsässä vaihdettiin osia, Katju ratsasti ja mä kävelin, välillä oli tosi mutavelliä, meinas saapaskin jäädä matkasta.
Reissun päättteeksi Anton sai kauraa ja hörpyn vettä. Loimi päälle ja tarhaan kavereiden seuraan.

Yllätys yllätys, Katju kaivoi kassista lämmintä glögia ja pretzelit. Kyllä oli täydellistä. Ihana päivä!

Mä oon viimeks ratsastanu vuonna 1970 Englannissa! Hienosti pärjäsin, välillä ei kyllä ihan tainnu hevonen ymmärtää mua mutta ei haitannu ku Anton on itse rauhallisuus. Ajatteli varmaan 'ettei toi uus ihminen oikeen tajua miten mua käskytetään'. Mikä onkin totta, enhän mä millään muista/tiedä miten hevosta oikein ohjataan.
Katjulta sain lainata kypärän ja käsineet. Ja kuvat on Katjun ottamia, kiitos.

KIITOS kiitos Katju! 

Tää oli kyll oikein joululahjaksi tulkittava upea kokemus.

x x x
Kotimatkan varrella oli sopivasti Espoon Ikea.Jäin siinä kyydistä pois ja sain ostettua muutaman säilytyslaatikon joille on tarvis. Ikea-bussilla stadiin ja kotiin. Kätevästi kävi tämäkin matka.
KS