Joulun kuvia

HUOM! PPP-neuletapaaminen

maanantaina 28.12. on

PERUUTETTU

Aatonaattona Malmin hautausmaalla

Aattoillan jännitystä

Säkissä oli jokaiselle jotakin, perinteisesti Ville jakoi lahjat.
Ville sai mm. tosi, tosi vanhan viskipullon. Itse viski on 12 vuotiasta (sehän ei enää vanhene) mutta pullotus on 1970-80 lukujen tietämiltä.

Maija-systerin mies menehtyi yllättäen 17.12. jotenka systeri vietti joulunpyhät mun luona. Tonttukin oli huomannut tämän ja myös Maijalle lahjoja säkistä löytyi.

Usko seurasi tarkasti pakettien jakoa. Kyllähän Uskoakin oli muistettu; ruokaa, herkkutankoja ja namiraksuja sekä erinomainen lelu. Se vikisee just niinkuin kesäisessä metsässä päästäiset. Kiitos Ossilaan, kyllä koiraihmisetkin ymmärtävät mistä kissa tykkää. Ihan paras lelu, tai onhan huiskut kans kivoja ku silloin ihminen on mukana leikissä.

Leikkimiskuvia ei nyt ole mutta Usko kävi perunavarkaissa! Kippo oli työpöydällä, sieltä se sai kaivettua  perunan ja hyppäsi sen kanssa matolle. Ei se ennen ole perunaa syönyt, paitsi just aattona perunankuoren nappasi tiskialtaasta.

Ennen joulua sain neuleystäviltä salaperäisiä paketteja, joista moni päätyi lahjasäkkiin, jokusen avasin - postitse tulleet - etukäteen. Lämmin kiitos kaikille.

Taas kerran sain tuta, että omastaan voi hyvin luopua: Saan aina apteekistani kanta-asiakkaana kalenterin, jossa on Minna Immosen kuvat. Tänä jouluna paketoin kalenterin Susille, koska tiedän hänen pitävän Minnan kuvista. Pitkään pohdin annanko - en anna - annanpas - lopulta olin itselleni jo hieman vihainen, että miksi tällaista edes mietin, pakettiin vaan ja Susin lahjakassiin.

Ja kas-kas, mitäs mä sainkaan!?! Tosi kivan kalenterin itselleni!

Tepastellan kalenterissa seikkailevat pari hiirtä katin  kanssa. FB-sivulla lokakuun kohdalla on tästä kalenterista pari postausta.

Ja paljon muuta kivaa

Tuo kissannaama on jalkaraspi! Ihana!

Maija-systeriltä sain tämän hopeisen rintaneulan, jonka hän on aikoinaan saanut meidän faijalta. Todellinen kaunokainen, jonka kiiltoa ei kuvaan saanut vangittua.

Aatonaattona kävin pikaisesti Snurressa. Ovi oli juuri laitettu lukkoon mutta kyllähän se mulle vielä avattiin. Ensimmäinen näkemäni vyyhti oli juuri se minkä tarvitsin. Toki katsoin vielä paria muuta mutta se eka oli just se. Juuri saapunutta Louhittaren luolan uutuutta
Kipinätär . Väri: Savu.
Aattona sen kerin, ja joulupäivänä aloitin huivin. Upea silkinkiilto!

Mukavia loppuvuoden päiviä kaikille. Muistakaa ulkoilla kinkut ja suklaat pois vyötäröltä!
KS

ps. Ogelin Lankamaailman ensi kevään neuletapaamispäivät löytyvät jo,
sivun loppupuolella, tästä KLIKS