Liesjärven kansallispuistossa

Sunnuntaiaamuna matkustettiin Marian kanssa Kampista puolitoista tuntia bussilla ja jäätiin pois kyydistä Kyynärän pysäkillä. Ensimmäinen kiva nähtävyys oli jättimäinen pahka!

Tietä pitkin käveltiin ensin "vähän matkaa" risteymään, josta mentiin ensin kävelemään hieno Kyynäränharju ees-taas. Kannasta en päässyt näkemään mistään niin, että siitä oisin saanut kuvan mutta semmosen voi katsoa Luontoon.fi sivustolta KLIKS, ja  Retkipaikka.fi sivustolta lisää kannaskuvia tästä KLIKS.  

Mä jätin mun kuorman  (10 kg) odottamaan kannaksen alkupäähän, mikä olikin oikein hyvä ratkaisu. Sain rauhassa kävellä ja nauttia maisemista, ei siis tarvinnut puuskuttaa ja miettiä jaksanko vaiko en.

On risukon takana järvi, on on.

Päivä oli oikein kaunis mutta kova tuuli, jopa tuulivaroitus puuskissa oli annettu.

Kannas on "poikki" pienen matkan ja sen yli pääsee tätä siltaa pitkin. Varoituskyltti kertoi kaiteiden saattavan olla heikot! Niistä ei tarvinnut ottaa tukea, enkä kokeillut niiden pitävyyttä.
Ja onneksi tämä silta kesti toisin kuin samaan aikaan Repovedellä romahtanut riippusilta. Me oltiin siitä just puhuttukin ennen kuin kuultiin uutinen onnettomuudesta (Iltasanomien uutinen kliks). Mä kun oon sanonut, että en riippusilloille lähde eli Repovesi on jo ollutkin poissa suunnitelmistamme ja nyt tämä vain vahvisti pelkoni riippusiltoja kohtaan.

Välillä oli  tyynenpääkin ja Mariakin otti kuvia.

Jälleen kerran näin koivussa "Stairway to heaven" kääpiä.

Sitten sama takaisin  ja risteymästä kohti leiripaikkaa. Taas "vähän matkaa" kävelyä, mm. lämpökäsitellystä puusta tehtyjä pitkospuita pitkin.

Majoitteet puihin ja lepäämään rankan matkan jälkeen. Vapaa maisema taivaaseen asti:)

Mun majoitus on semmonen Lada kun Marialla on melkeinpä Mersu. Kuvassa ylhäältä alas lukien: tarppi nyt tuulensuojana, kiinteä hyttysverkko sivuun taitettuna, riippumatto ja alimmaisen aluspeitto, joka eristää altapäin tulevan kylmyyden.

Lähdin iltakävelylle metsäpolkua pitkin mutta pitkälle en päässyt kun valtavat kaatuneet puut katkaisivat polun. Olishan tuon runkon yli päässyt ja polku näytti jossain jatkuvan mutta mitäpä sitä ryteikköä tarpomaan.

Eikä tämäkään järvi saanut mua ihastumaan järviin: niin vähän mitään paikkoja, joissa voisi olla rannalla! Enimmäkseen ensin varvikkoa ja pusikkoa, sitten kaislikkoa, jossain joku pienen pieni aukko mistä saattaisi ehkä päästä uimaan. Mutta ei siis mitään rantakalliota missä istua iltaa viettämässä ja ihailla auringonlaskua tms.

Yö meni hyvin. Mahtavasti kurjet huutelivat aamuyöstä muutaman kerran. Se oli hieno kokemus, keskellä hiljaisuutta yks kaks komeat äänet. Oispa nähnyt linnutkin.
Ja kuinka kauniin värinen oli taivas ja mäntyjen latvat kun auringon nousu toi oman valonsa metsään.Valon myötä linnunpoikasetkin heräsivät ja sirkuttivat ruokaansa.
Tuulen suunta oli kääntynyt ja välillä kuuli hienosti kuinka tuuli eteni metsän puiden latvoissa.

Aamiaisen jälkeen pikkusade sai meidät pakkaamaan tavarat ja puolenpäivän aikaan lähdettiin talsimaan sinne "kaukana" olevalle kakkostielle. Huh huh ja puuh puuh. Ylämäkiäkin oli, ja vaikka ne oli pieniä niin kyllä ne koitoksia olivat tällaiselle keuhkoahtaumaa sairastavalle. Mutta ei hätää, reippaasti kävelin ja kuormani kannoin. Hyväähän se tekee keuhkojenkin saada vähän jumppaa.

 
Kolmevarttia meillä meni ja sitten oltiin tienposkessa odottamassa bussia, joka tulikin kuten Maria oli asian tutkinut.
Hieno retki! Kiitos, Maria, retkiopastuksesta ja seurasta. Mennään taas!

Liesjärveltä on hyviä kuvia ja retkikirjoitus blogissa Kävelystä ja elämästä, tästä KLIKS.
 

Jezz! Hyvä minä!

Helppo pitsihuivi

Uh-huh! Keskeneräisten pussukasta oli pakko ottaa tämä ja tehdä se valmiiksi, pois tieltä ja harmittamasta. En kyllä jaksanut kaikkea lankaa tähän neuloa, niin tylsää että . . . Lankaa jäi 25 grammaa josta saa vaikka hapsut jos sellaisista tykkää, se joka tämän joskus omakseen huolii.
Langan, Hjertegarn Wool Silk 75% Organi Lambswool 25% Silk,  ostin jo reilu vuosi sitten kun KaikKi muutkin . . . siihen ansaan ei pitäisi koskaan mennä.
Lankamaailmassa on edelleen esillä samainen huivi mutta paljon pidempänä ja kauniisti aseteltuna, jopa vähän ommeltunakin niin että se asettuu kivasti harteille. LM:n sivuilla on tämän ohjekin.

Se siitä ja nyt uuden huvin neulomiseen, paljon mukavampi lanka ja malli. Niih.
KS

Hyvää Juhannusta!

Hagiksen torilla ja hallissa oli tosi paljon stadilaisia herkkuostoksilla. Ja kuuntelemassa kesäistä musaa, solistina ihana Helena Lindgren, kuvassa tauolla. Seureessa oli myös Jorma Uotinen. Jotkut vaan kestää ja jaksaa vuodesta toiseen.

Ostin sinivalkoisen kimpun ja ruusunipun. Ei nää nyt juhannusruusuja ole mutta saavat nyt oikeiden puutteessa kelvata.

Sain Villen duunikaverilta muutaman levyn "luonnollista säilytyskelmua": Bee´s wrap. Kiitos Svea!
Tässä on hyvä herkut säilyttää, ei siis ole kertakäyttöinen muovihöttö.

Kaikille lukijoille ja tutuille ja ystäville toivotan oikein

mukavaa, maukasta ja iloista keskikesän juhla-aikaa.

KristiinaS

Yönyliretki Turkuun

Maanantaina mentiin junalla Turkuun Virpin ja poikansa R:n kanssa. Kuten tapana on ollut niin eväiden syönti aloitettiin jo Pasilan kohdalla. Takaisin tullessa Kupittaalla.

 Kuivia peltoja oli matkan varrella riittävästi. Sääli.

Perillä mentiin ekaks kirjautumaan aseman lähellä olevaan yöpaikkaamme Hese-hotelliin. Sieltä sitten Föli-bussilla, 1 vrk:n matkailijalippu vain 7,50 euroa. Turun linnaan. Se on mielenkiintoinen paikka ja voin mennä sinne vielä kolmannenkin kerran.
Viime vuoden kirjoitukseni linnasta KLIKS. Siinä on kuviakin, nyt en samoja kohteita enää kuvannut.

Seinään piirretty labyrintti, jonka tarkoitus oli eksyttää lounaistuuli sen syövereihin. Lounaistuulen mukana saattoi tulla kaikenlaista pahaa linnaan, kuten esimerkiksi vaimo raskaaksi vaikka mies oli kaukaisilla merillä ja mailla sotimassa;)

Tosi kivasti tehty museossa käyttäytymisen ohje.

 

Aivan linnan lähellä on Forum Marinum, sinne siis.

Kello kävi jo illansuuta niin ehdittiin katsoa vain nämä sotalaivat. Mutta ne olikin tosi mielenkiintoisia, varsinkin kun kotona luin niistä lisää kaikenlaista ihmeellistä.

Vastarannalla on pikkusen louhittu kalliota.

Transgermanian bulbi, vähänkö on mennyt mäsäksi.

Kokopäivän reissu vaatii tietysti hyvä aterian kruunukseen. Shamrockissa söimme erinomaisen hyvät pitzat ja jälkkariksi sesongin erikoiset: Mansikkavaahto! Taivaallisen hyvä! R:n tryffelikakku oli hieman liian tuju mutta reilu puolet siitäkin upposi.

Lähtöaamuna koukattiin Wiklundin kautta Turun Kauppahalliin. Oi oi, siellä oli vaikka mitä herkkuja,mm. kissakalaa.

Sininen juna -kahvila.

Tää oli niiiin kiva reissu! Kiitos ihan hurrrjasti seurasta Vee ja R! Oli ihanaa olla matkassa teidän kanssa. Pitkästä aikaa kun oli matkaseuraa niin sitä osasi oikeasti arvostaa. Mennään toistekin, jonnekin, tai onhan Turussa vielä nähtävää vaikka kuinka.

*Vilkutukset* Tuulalle ja Susulle. 
KS

Usko nautiskelee auringosta oman ohrapeltonsa vieressä.

Herkkujen päivä

Meninpä Hagiksen torille ostamaan raparpereja.  Ensin kuitenkin päiväkahvi ja mini-croisant, jotka maistuivat erityisen hyville torihaitaristin soittaessa Metsäkukkia ja Manzurian kummut.

Raparperit oli komeita. Pitihän se ostaa myös ekat mansikat, nämä Taivassalolaiset on aina olleet parhaimman makuisia.

No niin, ja ostin vielä varhaisperunoita puoli litraa, Annabella-lajiketta. Niiden seuraksi hain hallista Camembert-juustoa ( mä en silliä syö). Se maistuu myös mansikoiden kanssa.

Rapsupiirakan tein ihan uudella reseptillä, Raparperikeikaus. 
Uunista tullut saa hetken asettua vuuassa.

Sitten se keikautetaan ympäri

Joo, hyvää on mutta julmetun makeata, uhhuh. Jos joskus vielä teen niin jätän fariinisokerin pois, tai tavallista sokrua vähemmän. Tähän laitettiin myös mantelimassaa, ja sitä mulla olikin kun Maija-systeri toi espanjan tuliaisena. Ehkä sitäkään ei välttämättä tarvitse laittaa. Noh, jos noin paljon on reseptiä aikomus muuttaa niin ehkä teen kokonaan toisenlaisen piirakan. Ja pienemmän, tässä on ihan liikaa yhden syödä.

Siis raparperinippu olis tullut huomattavasti edullisemmaksi lähikaupasta ostettuna;) Toisaalta nyt kaikki herkut oli just tuoreita, kauniisti esillepantuja ja pienkauppiaalta ostettuja. Hyvä mieli kaikilla, eiks jeh.
KS