Uusia laitteita ja Kässäkammarilla

Tähän alkuun ja loppuun kuvat kauniista taloista Yrjönkadun varrella.

Mun yleiskone lopettti toimimisen. Yks ilta tein raastetta, hyvin toimi. Seuraavana päivänä se ei sitten toiminutkaan. Käynnistysvipu ei liikahtanut. Toisella lisälaitteella kyllä liikkui ja moottorikin surisi. Mutta kun se nyt on ns. rikki niin vien sen kierrätyskeskukseen kaikkine lisukkeineen ja jos ne siellä saa sen korjattua niin laittavat myyntiin ja joku saa edullisesti ostaa erinomaisen yleiskoneen.
Noh, mä nyt kuitenkin haluan raasteita niin ostin vanhanaikaisen käsipeliraastimen. Ihan kivalta tää vaikuttaa paitsi että tässä ei ole sellaista suikale terää, millä saa esim. Janssonin kiusaus perunat. Ehkä sen voi tehdä viipaleistakin?

Toinen uutuus on kakutuskone! Kaverit puhuu kakkukesteistä, kakutussessioista ym. Mä oon kyll ihan hienoja keriä saanut käsin kerittyä mutta nyt mulla sit tulee lankakakkuja.

Kerinpuu mulla onkin jo ollut monen monta vuotta. Mä oon saanut sen Villeltä ja häneltä sain tämän kakkulaitteenkin. KIITOS! Tässä kerittävänä Lanitium ex Machinan Basic Sock.

HUOM!

Kässäkammarin kivijalkakauppa on suljettu maaliskuussa 2022.

Keskiviikkona piipahdin Kässäkammarissa. Siellä on nyt ostettavissa kauan kaivattuja neulakäpyilyneuloja, Tatting Needles.

Alakerran työhuone on saatu käyttöön. Tosin pieni vesivahinko hankaloitti käyttöä mutta nyt alkaa olemaan toiminnassa. Koneita on moneen lähtöön. Hyvä pöytä kaavoja ja leikkuuta varten. Ja komea vahti:) Hetken istahdin sukkaneuleeni kanssa juttelemaan jo paikalla olleiden neulojien kanssa.
Lisää kuvia ja tietoa huhtikuun bloggauksessa. Mukana myös Tampereen messuilla.

Kirjastosta hain tilaamani lukemiset: Anne Mäkilä, Katse kantapäihin ja Erin Hunter Soturikissat/ Myrskyn aika.
Kantapääkirjassa on kauniita sukkia ja tietysti erilaisia kantapäitä. Mikään ei kuitenkaan vaikuta siltä, että neuloisin. En enää jaksa/viitsi noin monimutkaista uutta opetella.
Myrskyn aika on toinen osa 'Klaanien synty' seikkailusarjasta. Näitä tulee vielä, kiva kiva. Mä tykkään tästä sarjasta. 

Stadi on jo kovin jouluinen, valot on kauniita.

Ja lisää valoa on luvassa lauantaina: LUX MALMI. Kaikki mukaan!
KS

Hiidenkourusta kivikasa

Hiidenkouru elokuussa
ja 
nyt

Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta 25.10.2019 "Jääkautinen hiidenkouru räjäytettiin kesken oikeusprosessin . . . .

Just "sillä kohdalla" oli työmaa-aitaa ja isoja kivenlohkareita niin ei voinut mennä penkomaan pientä sileätä kourunpalasta muistoksi.

Myös viereinen korkeahko silokallio on revitty.

Maisema muuttuu myös lähempänä kotiani, ostoskeskus Hertsistä metroaseman puolelle, siis Itäväylän yli, on nyt viikonloppuna nostettu kävelysilta. Hieman liikenneruuhkaa kuulemma aiheutti kun Itäväylä on tuon takia suljettu ja oli kiertotie. Voi voi autolijaparkoja! Mä jouduin kävelemään aikas pitkän matkan kun tuon kivikasatyömaan takia oli bussipysäkki siirretty.

Voi että löytäis oman kainaloisen jostain merenrannalta tai saaresta missä vois asua ihan rauhassa ja nauttia luonnosta. Ja tietysti sen karuudesta.
KS

Hyytävää Halloweenia

Kaktus oli koko kesän ulkona. Heti sisälle päästyään alkoi tehdä nuppuja ja nyt kukkii niin kauniisti.

Susanna Winterin suunnittelema lapasmysteeri päättyi hyvissä ajoin ennen Halloweenia. Mulla lapasten neulominen tökki pahasti. Mallissa oli todella paljon todella pitkiä lankajuoksuja. Lopputuloksen kuvakaan ei ole mieluinen. Tilaa olisi ollut tehdä hahmo tunnettavammaksi.
Noh, sain ne valmiiksi vaikka vähän fuskasin: peukaloihin en enää neulonut lepakoita kun taas oli pitkää langankuljetusta. Peukku on pieni tila, vähän pienemmät, kuin mitä ohjeessa oli, lepakot olis ollut kivempi.

Nää lapaset oli sitten eka juttu mikä sai mut liittymään Ravelryssa ryhmään. Ja laitoin sinne kuviakina. Sit liityin toiseenkin ryhmään ja vielä kolmenteenkin. Ja heti huomaan, että aikaa ruudulla on mennyt enemmän. Ei hyvä.

Ihan perinteinen pyhäinpäivä kelpais mulle mainiosti. Meinaankin käydä Malmin hautausmaalla ja laittaa kynttilät suvun haudoille. Muita ei siihen hommaan enää ole.
Mutta Halloweeniinkin olen varautunut. Jos lapsia tulee ovelle niin namia on tarjolla mustasta korista, silmiä ja suklaata.

KS

Päiväkävelyllä

Harvoin näkee pihlajassa enää marjoja kun lehdet ovat lähteneet. Nyt useimmissa pihlajissa on vielä marjat. Outoa.

Kivinokassa on pieni pläntti metsää, joka on nyt luonnonsuojelualue. Siellä on kiva kävellä vaikka metsä on aika kulunut, paljon polkuja ja entisiä ilmeisesti leirialueen pohjia, suuria kuivia tantereita.

Pieni suokin siellä on.

Kauniita kääpiä näkyi paljon, muutamat kuvasin.
Tällaista kauniin ruskeata siniraitaista en olekaan koskaan nähnyt.

Mikä tämä on nimeltään?
 

Leppänahakka

Kotiintuomisena pieni kourallinen suppilovahveroita.

Vielä jaksaa hanhikkipensas kukkia.

KS