lauantai 11. huhtikuuta 2020

Lankalauantai 2020 Stadilla


Siellä niitä on . . lankoja . . niin lähellä, Snurressa, . . .ikkunan takana.


Kuka se siellä kahvilan katolla keikkuu ja riekkuu? Ei taida olla Noita Nokinenä kun on noin räväkät jalkineet.


Tyhjä Kaivopuisto. Autoilla on kyllä tultu ulkoilemaan mutta kummasti ihmiset isoon puistoon hävisivät ja turvavälit pysyivät.


Eteläsatama on yleensä täynnä rekkoja ja muita autoja, ja laivan peräluukku auki.


Kauppahalli parhaaseen lauantain kaupanteko aikaan.


Aleksi länteen ja itään Kluuvikadun kulmasta. Lauantai-iltapäivä varttia vaille viisi.


Kluuvikatu etelään ja pohjoiseen


Yliopistokatu


KS

Vielä kukkia Kaivopuiston nurmelta

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Piiiitkä perjantai


Uskon pääsiäisherkkuna on kaura-ohraheinä.


Mun herkku oli eilen: uunissa paahdettua parsaa ja kampelaa hollandaise-kastikkeella.


Tänään kattilat ja pannut porisee: makaronia ja jauhelihakastiketta tälle päivälle, kaalia kypsymässä ja jauhelihat ruskitettuna viikonvaihteen kaalilaatikkoa varten.


Pöydällä on suklaamunia, ja muitakin, joita voi napostella, kaapista löytyy lisää. Mitä väliä sillä on jos pääsiäisen tai yleensäkin tämän liikkumiskiellon jälkeen on herkuttelukiloja tullut, ehkä runsaastikin.


Tämän pahvimunan oon saanut jo pikkulikkana.


Tässä on ostokset, ja kuva, heinäkuulta 2016 eli Jyväskylän neulefestareilta.


Hamppulangat on olleet lankavaraston perällä jemmassa. Reissusta jäi paha mieli ja iso trauma niin näitäkään ei oo voinu ottaa käsille. Nyt kaiken muun kurjuuden keskellä tartuin tätä härkää sarvista ja kerin langat, otin ohjeen esille ja Hempukka-mekko tulkoon tuota pikaa valmiiksi. Ja toivottavasti myös käyttöön koska onhan tämä kiva lanka ja mun värit.


Viime kesänä festareilta ostettu sienikori onkin hyvä tälle projektille. Sieniähän en siihen syksyllä päässyt keräämään.


Jos lauantaina on hyvä sää niin kyllä mene metrolla stadiin katsomaan tyhjiä katuja. Ja ikkunaostoksia tekemään. Ainakin Snurren ikkunan takana täytyy käydä väriterapiaa nauttimassa.

Mukavaa lankalauantaita  ja Taivaannaulan FB-sivulta voi lukea pääsiäisen perinteistä.

KS

keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Ulkoilua


Tiistaina sain mun "kesäkiitäjän" huollosta, Lucky Bird Bikes, joka on ihan tässä lähellä Hitsaajankadulla. Jo viime kesänä huollatin fillarin siellä ja koska palvelu oli hyvä niin mihinkä sitä vaihtamaan. Hintakin kohdillaan.
Heti ajelulle Puutarhanikkareilta hakemaan kukkia terasssille, jonka olin just siivonnut, ja kotiinkin kukat pöydälle kun tulppaanit oli jo kuihtuneet.

Ostin esikoita kun ovat niin kauniin väriset ja runsaat. Narsissithan on jo olleet toista viikkoa.


Tämä selvisi talven yli elävänä, kahdessakin eri ruukussa.


Lauantaina olin reippaalla lenkillä Pian kanssa. Olikin Tosi kiva tavata tuttu ihminen ja oikein jutellakin. Käveltiin Herttoniemen kartanon puiston kautta rantatielle. Siellä mattolaiturin taukopaikalla pysähdyttiin eväitä nauttimaan. Hyvin oltiin ehditty levätä niin alkoi hetkellinen sakea melkein raekuuro.

Keltainen huvimaja


Taitaa olla salaman tekosia

Tämä reipas Lentäjänalle, Napolin tuliainen Villeltä,
on mulla nyt usein mukana, ei tartte ihan yksin olla.


Muutama nallekin bongattiin, kartanon ikkunassa olleen Filipin lisäksi myös tämä iso yksilö.


Rauhaisaa hiljaista viikkoa kaikille. Olkaa varovaisia älkääkä antako koronapallukan tarttua itseenne.
KS

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Kaulaliina


On se vaan niin, että mulle keltainen on kevään väri. Keltainen hyasintti on uusi tuttavuus ja onkin oikein mukava. Tuoksu on just ja just tunnettavissa, ei siis tule joulua mieleen.

Alkuvuonna kävin Lentavässä Lapasessa ja ostin Handun silkki-mohair vyyhdin. On niin pehmeä, että taitaa embot jäädä kauas taakse.



Lanka: Handu silkki-mohair 28/72 %,  50 g/840 m
Puikko: Hiya-Hiya 4.5 
Malli: 52 silmukkaa, helmineuletta
Koko: pituus 2 metriä, leveys noin 25 cm, venyttämällä sen saa paljon leveämmäksi mutta eiköhän tuo ole se mitta mihin se asetttu

Tämä on ollu mukana monet kerrat jossain missä neuleen on voinut ottaa esille, koska helmineule on aika yksinkertaista ja aivotonta. Tosin tämä lanka on ohutta ja puikko paksu niin piti kyllä vähän tarkkailla, että puikko sujahti oikeaan väliin. Tuntui, että lanka ei ikinä lopu ja jo ajattelin, etten kaikkea neulo mutta sitten yks kaks:
loppu lähestyy





Tässä kuvassa väri on mitä on mutta jotenkin se pehmeys (mun silmään) näkyy tässä. On siis unelman kevyt, pehmeä ja lämmin.

KS