Ulkoilua

Kerran keväässä on pakko ostaa pioni. Se on kaunis ja siinä on hyvä tuoksu.

Kun olin lapsi niin meillä oli Espoon Laajalahdessa "saunamökki" missä vietettiin paljon aikaa kesäisin, tai sitten ei. En oo ihan varma siitä kuinka paljon. Sitten tontille rakennettiin omakotitalo ja muutettiin siihen. (Siis olosuhteiden pakosta olen nuoruuden asunut Espoossa.)
Tontilla oli Iso Kivi. Sen päällä leikittiin nukeilla, poltettiin tupakkaa, suudeltiin, kerrottiin salaisuudet joko kaverille tai vain Kivelle. Monta kivikuvaa tässä nyt tulee, ei varmaan mitenkään mielenkiintoisia lukijoille mutta haluan ne nyt tähän muistiin ja myöhemmin katsottavikseni.

Google Street view näytti, että Kivi on siellä edelleen. Pia lähti kaveriksi Kiven katsomiseen. Kävelytietä kävellessä se sitten oli yks kaks siinä edessä! Huh, kylläpäs sisuksissa läikähti. Ihan kuin olisi nähnyt vanhan tosi hyvän ystävän. Ihmeellistä. Sitä piti varovasti ensin koskea ja sitten silittää. Lopulta tietysti kiivetä ylös, sille samalle astinkololle astuen kuin muinoinkin. Siinä sitten kerroin Pialle paikan tapahtumia yms. Hyvä kuuntelija, kuten olin ajatellutkin kun hänet mukaani pyysin.

Tämähän oli ennen metsässä, nyt se on rivitalojen ympäröimä. Muutama vanha 'maamerkki' on jäljellä, kuten entinen oja on siinä paikoin 'ei näkyvissä' ja paikoin selkeästi painanteena. Hulevesiviemäri näyttää seurailevan ojaa, eli tarpeellinen vesitie edelleenkin.

Näillä main oli ennen meidän nurmikko ja talo. Nyt rivitaloja on niin tiuhassa että ihmettelen kenenkään viihtyvän mukamas omassa talossa ja rauhassa. Vanhoja alkuperäisiä rintamamiestalojakin oli vielä olemassa, ja niiden pihoilla paljon vuorenkilpiä. Niitä oli uusienkin talojen pihoilla, eli siltä osin oli entisen näköistä maisemaa.

Oli kyllä kiva käydä Kivellä. Tuntea se ja huomata, että paljon kivoja muistoja Kivi toi mieleen. Paikasta kun on etupäässä pahoja ja tosi pahoja muistoja, jotka edelleen painajaisina vaivaavat niin toivon, että nyt tämä Kivi-visiitti ehkä vähän helpottaisi synkkää tunnelmaa. Kiitos Pia kun olit mukana.

Päätimme reissun jäätelölle Herttoniemenrannan Poiju-kioskille. Mediterranian jäätelö on mun suosikki.

Toinen ulkoilu oli fillariretki Marian kanssa Laajasalon rannalle. Siellä on isoja ja tosi isoja mäntyjä, joihin on hyvä riippumatto ripustaa. Muutama tunti meni kuin siivillä ja retki tuntuu aina pidemmältä ajalta kun on matossa makoillut.

Silmä löysi ylhäältä tällaisen suuren haavan männyn rungossa. Toisen puun oksa on hangannut runkoa, kaarna on kasvanut haavan ympäri ja puu jatkanut eloaan. Ihmeellistä.

Ihan tässä vieressä on myös tämä suojeltu tosi vanha jättiläismänty.

 

Retkieväänä oli  reilut palat kesän ensimmäistä raparperipiirasta vaniljasoosilla.

KS

Saltkråkan -sukat

Sukat uudella omistajallaan maaseudun rauhassa:)

Tämä ohje on mulla ollut tulostettuna monta vuotta, Ullaneule  03/08, ja usein on tullut vastaan kun ohjekansiotani olen selannut. Ei vaan ole sattunut sopivaa lankaa hyppysiin. Nyt on Snurressa täydellinen lanka eli Perfect, Sandnes Garn, 80% villa, 20% nylon, 100 m/50 g.  Kivan pehmeä ja kaunis lanka. HiyaHiyan sukkapuikoilla tein, 120 grammaa lankaa kului 39 kokoisiin sukkiin. Kuvio on superhelppo. Suosittelen.

Edessä on yksi palmikko, takana kaksi.

Nyt on puikoilla Luotolainen, huivi Myrskylintu ja kesäsormikkaat.

KS

Lankalahja ja lahjaksi neulotut

Äitinpäivän kävelyllä kuvasin tämän joutsenen, uiskenteli yksin.

Poikkeustilasta johtuen Ville ei käynyt täällä sunnuntaina mutta pääsipäs yllättämään mut tosi isosti ja iloisesti kun posti toi kauniin ruskean kuoren. Sisällä kortti, siis ihan pelikortin oloinen mutta kääntöpuoli olikin vallan erilainen kuin pataässä!

KIITOS Ville! Ihana lahja, paras!

 Innolla selaan neuleohjeita, mihinkä tämän käyttäsi.

Jotain ihanaa lankaa kivaan neuleeseen.

Slangiyhdistyksen toiminnanjohtaja lopettaa työn, niinpä neuloin hänelle lahjaksi Stadin sukat. Tämä on ainakin vuona 2007 ollut Taitolla myynnissä tekemispakettina ja Stadin tumput ohje on ollut Suuri Käsityölehdessä 9/2007.

Ohjeessa on koko sukka, ja lapaset, tuota kirjoneuletta mutta mä olen tehnyt sen vain varteen. Kantapää harmaalla, jotta sitäkin väriä tuli mukaan vähän enemmän. 

Itselle olen nämä neulonut jo vuonna 2010 tossuiksi

Tuo nahkapohjan reuna kulutti sukan rikki, neuloin uudet terät ja jätin pohjan pois. Aikanaan nekin kuluivat ja taas neuloin uudet kärjet. Ja nyt oli vuorossa kolmannen kerran teritys:)

Reikiä molemmissa sukissa kannassa ja päkiässä sekä huopunutta pohjaa, tässä taitaa olla käytetty Nallea.

Tämä taitaa olla viimeinen kerta, alkaa tuo varsikin jo olla huopunut sisäpuolelta. Ensin neuloin jämälangan (Regia) pois viimeiseen senttiin:

Jouduin siis ostamaan lisää lankaa ja sitä taas jäi jämäksi. Molemmissa sukissa on nyt lankana Marcus 6, jonka olen todennut kivaksi langaksi. Ihan stadin värejä ei kartassa ole mutta ei se nyt niin tarkkaa ole, eihän. Mun sukkien alkuperäistä lankaa, Any, ei enää saa Tallinnastakaan.

KS

Kirjontatyö

Ystävä kävi ja antoi äitienpäiväkukan! Kiitos, Kieng!

Kukkia on myös valmituneessa kirjontatyössä, tyynynpäällinen. Villalangalla villasekoitekankaalle. Ostin tämän monta vuotta sitten Tampereen kässämessuilta, Marjaana Särösalolta, hänellä on aina niin kaunis mallisto.
Ihan viimeisen päälle valmis tämä ei vielä ole kun on se tyyny hankkimatta. Mutta kunhan taas kaupoille menen niin sen ostan ja ompelen päällisen lopulliseen muotoonsa.

Ja kyllä, kehtaan näyttää myös takapuolen.

 

Nimikointi sensijaan meni vähän pieleen, K on kuin X eikä tuo S:kään hyvä ole mutta minkä kirjoitin niin . . . .

Mulla on jemmassa toinen tyynykirjontapakkaus, ehkä sen tässä kohtapuoliin voi aloittaa. Vai pitäiskö ne pari pientä kirjontaa tehdä ensin?
KS