Kuva-arvoitus

Multa ei nyt mitenkään irtoa blogikirjoitusta.

Ettei nyt ihan hiljaiseloksi menisi tämä syyskuu niin laitanpa teille kuva-arvoituksen.

Mitä on kuvassa?

Suurempi kuva tästä linkistä.

Vastausaikaa on ensi sunnuntaihin (25.9.) klo 20.00 asti.

Perinteisesti tässä blogissa on vain yksi arpa/osallistuja (ylimääräisiä "arpoja" ei saa linkittämällä tai muilla vippaskonsteilla). Ja arvonnan suorittaa netin syövereistä löytyvä arvontakone.

Mutta: palkintoa en ole vielä keksinyt. Jospa tekisin niin, että voittaja saa valita jotain käsitöihin liittyvää noin kymmenen euron edestä. Esim. jokin kässälehti mitä ei kotikioskista saa, puikkoja, lankaa tai muuta tarviketta Karnaluksista (piakkoin aion sinne mennä). Ja kuten aina, niin kolme voittajaa arvon, eli kakkonen ja kolmonen sais sitt jotain vähän vähemmällä rahasummalla. Eiköhän tämä tälleen järjesty hyvin.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille lukijoilleni.

KS

Epähuonekalu

Meillä on iso säkkituoli, jota Puudeliksi kutsutaan. Eniten sitä on kaiketi kissat käyttäneet, ja Ville alkuaikoina mutta vähänpä siinä on tullut röhnöteltyä. Tässä linkissä Iitu nauttii tuolin "leipomisesta".

Säkki on pyörinyt lattialla jo 5 vuotta niin ajattelin olevan korkea aika pestä sen päälllinen. Juu, ostettaessa sanottiin, että sen voi pestä vaikka tässä mallissa ei olekaan vetoketjua päällisessä. Äkkiäkös tosta sauman avaa ja ompelee sitt takas. Heh heh! Helpommin sanottu kuin tehty. Se fleecekangas oli ommeltu saumurilla ja tietysti siihen täytepussiin kiinni sekä vielä varmuudeksi yksi sauma siimalangalla kaikkien kankaiden läpi, siis saumojen sauma. Sain mä sen sitt noin tunnin työllä tarpeeksi auki, että täytepussi tuli ulos.

Pussi verannalle tuulettumaan ja fleece pesuun. No just joo, olihan se sitt niin iso kangas ettei se mahtunutkaan pesukoneeseen vaikka meillä on tosi iso kone!

 

Kun lattiat oli pesty niin siirsin täytepussin takas sisälle. Siinä näytti olevan pieni reikä, ilmeisesti oli johonkin tarttunut kiinni vaikka yritin varoa. Lähestyin pussia  "jesseteippirullan" kanssa paikatakseni reiän. Siitäkös se pussi innostui ja ajatteli: "nyt toi tulee ja sulkee suun lopullisesti, mutta mäpäs näytän sille miten pikkupalleroita sylkästään!"

Mä en siis ehtinyt kirjoittaa tänne, kuten olin ajatellut, siinä vaiheessa kun olisin yrittänyt survoa täytepussia takaisin fleecen sisälle ja ommella sen kiinni, että "sitt ku kuulette kirousta Stadista Utsjoelle niin tiedätte mitä on tapahtunut". Se tapahtui jo! 

Mä olin sulkenut pussin suun narulla, ja varmistanut sen monella solmulla mutta  naru  vaan  l u i s u i   pois   ja ziljoona pikkupalleroa iloisena vieriskeli lattialle. Jos joltain on elohopeakuumemittari hajonut ja on metsästänyt sitä elohopeaa niin nämä on samanlaisia liukasliikkeisiä ja vaikeasti pyydystettäviä!

Noh, aikani "lunta luotuani" sain pussin taas kiinni ja nyt suljin sen sillä jesseteipillä. Varmasti on ja pysyy kiinni! Tai mistäs sitä tietää jos teippi ja tuo kummallinen sininen kangas eivät tykkää toisistaan, alkavat hylkiä ja . . . ja  . . . .

Fleecekankaan peseminen saa nyt toistaiseksi jäädä hamaan tulevaisuuteen, jos sittenkään, ja palleropussi majailkoon terassilla jonkin aikaa.

Arvatkaas näenkö punaista vai vihreätä jos/kun noita palleroita alkaa ilmestyä jostain nurkasta;)

Olihan tuo episodi vähän vaihtelua tähän talossa asumisen kurjuuteen. Mä en ole vielä ehtinyt tehdä mitään 'omaa kivaa' kun mulla on asunnon suursiivous meneillään, näin ensi töikseni. Yläkerran kaksi makuuhuonetta on siivottu ja pesty kaappien ovia myöten sekä kylpyhuone pesty seiniä myöten. Alakerta on imuroitu (huonekalutkin), pölyt pyyhitty ja lattiat sekä ovet pesty. Keittiössä on vielä aikas iso urakka. Ja veski jäi tänään putsaamatta kun tuli vesiongelma = lattioita pestessä mä otin ämpäriin vettä bidee-hanasta, ku eihän ämpäriin lavuaarin hanasta saa otettua. Se bidee-hana meni mäsäks yks-kaks. Vesi tulee nyt vaan siitä, ei siis mene pois päältä. Ku avaan hanan niin vesi ei tuukaan hanasta vaan siidä suihkuosasta. Saamari, on tässä nyt yhdelle päivälle sattumuksia kerrakseen.

Kyllä mä saarestakin jotain kirjoitan teille heti ku kerkiin.

KS

Raitapaita

Mä olen melkein jokaiselta Tallinnan matkalta tuonut kerän tai kaksi Any-sukkalankaa, milloin mihinkin ns. tarpeeseen. Suurin osa on kuitenkin jäänyt neulomatta ja kaikki kerät otin mukaan keväällä kun saareen lähdin. Pikkuhiljaa päässä muotoutui mielikuva raidallisesta villapuserosta. Ja eikun tuumasta toimeen ja aika nopsaan se valmistuikin. Tämä on nyt mun ihan lempipusero, kevyt ja sopivan lämmin. Eikä kutita edes paljaalla iholla (herkkänahkaista tietysti pistelee;) )

Lanka: Any-sukkalanka, jota meni todella vähän: puseron paino on vain 380 grammaa!
Puikko: Addi-pyörö 3.5
Malli: perusraglan, raidat 3/9 kerrosta

Kuva keskeneräisestä puserosta on tässä, ja Anitta on kuvannut puseron valmiina päälläni.

KS

Syys saapuu

Pihlajanmarjat punertaa

Sienisato kasvaa, paistuu ja maistuu

Kaunissaaren Strutsi sai syyssulat

Minä muutin mantereelle, näistä tunnelmista

. . . saaristomaisemista

. . . kaupunkimaisemaan = taustalla on Vuosaaren satamanosturit.

Kesä oli kertakaikkisen onnistunut, m a h t a v a!

KS

Hei pitkästä aikaa!

Meni taas reilu kuusi viikkoa saaressa tosi mukavasti. Nyt piti tulla kissavahdiksi viikonlopuksi kun Ville on reissussa. Eipä ole pojasta "kotivahdiksi", pikkupihamme on kuin villi viidakko:

* voikukkaa ja puuntaimia on runsaasti

* ohdake tai mikälie takiainen on tunkenut itsensä lattialautojen välistä

* nurmea ei ole vaan piiitkää heinää tms., johan sinne kissakin eksyy

* nämä pitäisi olla jotain angervoja, jotka kukkivat vuoron perään, siis melkein koko kesän olis jotain väriä mutta eihän nää ole edes kasvaneet (kuva on väärinpäin, sorry)

* etupihan hortensia kukkii oikein tosissaan, vaan ovat notkollaan ja maata viistävät. Tarttee ehtiä joku tuki niille tehdä -   jostain ja jotenkin.

Päivä kului ostoksilla. Huh huh mikä melu ja hälinä stadissa, kaupoissa, metrossa ja bussissa on!

Ostin otsalampun, vaikka ei pitänyt milloinkaan enää sellaista hankkia kun ensimmäinen ei koskaan toiminut kunnolla. Kaunis sieniveitsi piti myös saada, monen monta vuotta olen sellaisella karvalakkimallilla sieniä poiminut ja putsannut. Ja pitihän mun saada LED-aurinkokenno-valo kun Kaikilla Muillakin on, mutta tällaistsa lyhtymallista ei oo vielä näkynyt muilla.

Kaikenlaista muutakin tarpeellista oli kassi pullollaan, pääasiassa tietysti ruokaa kun kauppalaiva ei enää kulje ja kuukauden meinaan vielä saaressa majailla.

Patja selän alle ja pressu pään päälle, eli teltan katolle ja tästä riittää sadekatostakin. Patjan osto tuli tarpeelliseksi kun sain Arrulta sängyn, sellaisen retkihetekan. On se näin "vanhan" jo aika siirtyäkin ilmapatjalta vähän korkeammalle nukkumaan, on ylösnousukin sitten helpompaa;)

 Eilen illalla, ja yöllä, yritin Googlella löytää patja- ja pressukauppaa, siis niin, että olisin vaan mennyt kauppoihin ja ostanut tarvitsemani. Ei onnistunut millään, patjoja ja pressuja löytyi mutta ei sellaista kun tarpeeni oli.

Ekaks menin Kaasuvaloon ostamaan pari butaanipulloa kaasulamppua varten, sitä täytyy jo muutama tunti iltaisin pitää päällä. Sitt Hagiksen Etolaan. Juu, oli siellä patjoja mutta mikä hinta! Familon-merkki tietysti maksaa mutta en ollut osannut edes unta nähdä, että vaahtomuovipatja maksaisi 170 euroa. Huh huh, en ostanut.

Sitt hurautin metrolla Itikseen ja kirppikselle, jossa ei ollut yhden yhtä patjaa. Jysk oli sitt seuraava kauppa ja siellähän patjoja oli vaikka kuinka. Sopivan kokoinen olis maksanu 70 euroa mutta se oli alennuksessa ja hintaa 40 euroa. Säästin siis hurjasti. Sitt viereiseen Prismaan ja pressukin löytyi, sekä se otsalamppu ja paljon ruokaa, namia ja tietysti tupakkaa (hyi hyi).

Tässä vaiheessa tavaramäärä oli jo niin valtava, että mietin mitens tästä kotiin oikein pääseen. Ihana Tintti on luvannut kuskata mua kun tarvis on. Jep, mutta puhelin oli eri paikassa kuin mä ja niin apujoukko jäi soittamatta. Olisin rohkeasti pyytänyt vielä koukkaamaan Bilteman kautta pari pikapuristinta ostamaan:)

Prisman eteen tuli tilattu taksi ja kysyin kuskilta josko hän voisi tilata mullekin taksin. Ei voi, ei ole sellaisia laitteita, joilla saisi yhteyden keskukseen! Just joo! Siinä hetkessä menetin taas kerran uskoni asiakaspalveluun ja sisuuntuneena raahauduin metrolle, ja bussille, ja kotiin. Taas tuli ajamattomasta taksimatkasta paljon säästöä!

Kotona huomasin heti, että bussikortti ei ole tullut kotiin asti. Bussimatka sujuikin rattoisasti tutun miehen (*) kanssa jutellessa, eihän siinä sitt voi huomata jos kortti putoaa, (*vilkutus* Anittan suuntaan, hih.) Soitto HKL:ään ja sain tiedon ko. bussin aikataulusta. Siispä pysäkille ja ajallaan sama bussi tuli ja kas ihmettä: bussikortti oli tuotu kuljettajalle. Molemmat oltiin iloisia ja soitin sitt vielä HKL:n ystävälliselle naiselle (hitsi ku nimi unohtui) ja kerroin kortin löytyneen, iloinen oli hänkin. Usko asiakaspalveluun palautui.

Ja vielä vähän säästöä kun Cittarista sai kolme kahvipakettia kympillä! Joo, ostin lohtujäätelöä: Carte Dorin Minttu-suklaahippujädeä. Sen voimalla tässä nyt kirjoitan, oli pitkä ja rasittava päivä enkä viime yönä nukkunut hyvin, muutaman tunnin vain.

Vähän parturoin puutarhaa, ja sain hortensiankin tuettua. Kynityltähän tuo näyttää mutta on huomattavasti siistimpi. Jyskin iso kassi tuli täyteen heinää yms. ja vielä pieni muovikassi täyttyi aidan vierellä rehottaneesta hiirenvirnasta.

Joku säätö on tainnut "jotenkin itsekseen muuttua" kun on epäselviä kuvia. Kassi kyll kerran putos ja kamera kolahti niin että . . . .

Oon pessyt pyykkiä, silittänyt, hakenut kellarista teltan vanhat verhot jotka tulee nyt taas käyttöön. Oon paistanut pihvin+keittänyt perunat+tehnyt kermamuhennettuja saaren kanttarelleja ja syönytkin tämän herkkuaterian. Kissojen vessoja en kyll enää jaksa ruveta pesemään, sorry katit.

Nyt ette saaneet saaritarinoita mutta en vaan nyt jaksa enää miettiä mitä kirjoittaa ja missä järjestyksesssä.

HeissuliVei taas ja tavataan syyskuun puolessa välissä!

Mukavaa ja satoisaa loppukesää kaikille

toivottaa KristiinaS

PS Paljon kiitoksia kaikista kommenteistanne edellisiin kirjoituksiin.

PPS Mä käytän puhelinta oikeasti niin vähän, että saan laskun vain noin kaksi kertaa vuodessa! Ne laskuttaa vasta ku 25 euroa on maksettavana! Eikä mulla edes ole mitään ilmaisia perhepuhelu- tms. sopimuksia. Niih. 

Merta paisteessa ja tuulessa

Tämä on hauska paikka, siinä aallot tulevat molemmista suunnista ja kilpailevat kumpi ehtii ensin. Lopulta ne pärskähtävät yhteen ja pisarat roiskuvat korkealle.

Seuraavat kuvat ovat sitten siitä tosi kovasta tuulesta juhannusviikolla. Ehkä joskus olen nähny,t mutta harvoin, kun aallot lyövät ihan ylös isolle kalliolle asti, yleensä siihen yltää vain aallot rippeet. Tuuli oli kova mutta mitään vahinkoa ei saarella sattunut, teltatkin sitkeästi taistelivat ja pysyivät pystyssä. Pitkälle rantaniityllekin aallot nousivat. Lokit metsästivät saalista kaatuvista aalloista, pieniä kaloja saaliikseen aina saavat.

Pauhu oli mahtava.

Päätän päivitykset tältä erää tähän. Palaan linjoille JoSkUs;)

KS

Kukkia

Kaikkia kevään ja keväkesän kukkia en nyt kuvannut kun nebtuli viime vuonna kuvattua.

Ihanan rantalemmikkiniitty on Laguunin pohjukassa, aivan sinisenään ja vienon vienon tuoksu.

Kurjenmiekka

Kalliokielo

Tässä maisemassa vanha mies vietti monta kesää, poistui ikuiseen saareen talven aikana. Muistokukat on tuotu kallionkoloon. Kaunista.

KS

Saaressa neulottua (1)

Toukokuussa lähtiessäni otin riittävästi lankaa ja tarvikkeita mukaan. Jotain on valmiiksi tullut ja jotain on vielä tekeillä ja eiköhän vielä jotain tule aloitettuakin - ja loppuun tehtyä;)
Ihan ensimmäiseksi ja oikein tarpeeseen valmistui itselle pipo Turn a Square, lanka Rowan Summer Tweed.

Mikkelin lapaset, koko lapsen, lanka Any

Puuvillasukat valmistuivat toukouussa, nämä oli aloitettu jo kotona. Itselle ja lankana Rellana.

Suuri Käsityölehdessä on ohjesarja kotikissoista. Tässä yhden osat odottavat täytettä.

Tunnustan: olen ostanut Tallinnasta akryylivoittoista pätkävärjättyä lankaa! (70 % akr 30% villa) Katia Marathon Print. Neuloin siitä Pinaattitunikan mutta oi voi, olipas oikea makkarankuori! Onneksi Erjalla oli Sini-teini vierailemassa ja hän sai tästä oivan tunikan. Tuntui tyttö kovasti pitävän siitä.

Keskeneräisiä neuleita

Toppi itselle, lanka: OnLine BINGO. Tämän kanssa kävi vanhanaikaisesti: pyöröneule oli aloituksessa mennyt kierteelle! Olin neulonut jo toisen puolen ennenkuin huomasin asian. Helmilangalla ompelin ja ompelin ja vielä ompelin, sitten otin sakset käteen ja Naks! siitä vaan rohkeasti neule poikki. Hyvin kävi: ommel piti, ja sain jatkettua neulettani.

Aloitin tämän ns. virkkausaloituksella ja neuloin ensin yläosat. Aloitusreunasta virkkauksen purku, silmukat puikolle ja jatkuu alaspäin niin pitkään kuin lankaa riittää. Ihan itse olen silmukat laskenut ja mallin keksinyt = joskus varmaan olkaimet olen helmineuleella tehnyt ja sitä nyt apinoin.

 Villapusero itselle, lanka Any, ja taas ihan itse lasketut silmukat ja perusraglan on tulossa. 

Vielä kiitos kopasta, Lila! Taas sitä kehuttiin, retroväritys tuntuu olevan monelle mieluinen.

 Villapusero, joka on eräänlainen "tilaustyö" = yksi osti langat, toinen neuloo ja kolmas saa sen yllärinä. Ohje on Novitan Kalastajaneule. Väri on kaunis harmaa, toivottavasti aikanaan kelpaa vaikka punainen olis ehkä pitänyt olla.

KS