Terveisiä Jyväskylästä

Jo keväällä Katju kysyi lähdenkö seuraksi Titityyn kesämiittiin. 

Jep, lupauduin heti etten sitt kesään asti mieti ja päätä olla lähtemättä. Oikein hyvä päätös, reissu oli tosi kiva ja antoisa. Mukana oli myös Lila.
Ensimmäinen pysähdys oli Karoliinan Kahvimyllyllä.

Ihana paikka ja mitä leivonnaisia! Jättikokoisia voisilmäpullia yms. Mustikkapiirakka vaniljakastikkeella oli oikein tuhti aamupala, paksu kerros mustikkaa ja maku oli just oikea. Suosittelen poikkeamaan jos niillä kulmilla ajelet.
Pihalla oli kaksi lammasta, joista toinen nautiskeli syömällä kesäkukat.

Naisten Toiletti oli oikein somasti sisustettu.

Terassilla kahvitellessa huomasin liikennemerkin keskellä pöheikköä . . .

. . . noh, olihan siellä sitten se kävelytiekin;)

Katju ja kahvipannu

Kiitos käynnistä ja turvallista matkaa!

Seuraava pysähdys oli Pandan tehtaanmyymälässä. Ostin kassillisen namia, ei toki kaikki itselle, ei ei, pari pussia menee saaren lapsille Kesäjuhlille.

Ja sitt oltiinkin perillä Toivolan Vanhalla Pihalla.

Rukkeja kehrääjineen oli paikalla runsaasti.

Pihalla soitti vuoroin posetiivari ja haitaristi.

Pihalla oli samaan aikaan myös Markkinat. Ostin Pienikankaan liha-autosta Highland pihvikarjan keittolihaa. Lihasoppa on kiehumassa. Tää on ehdottomasti Suomen parasta lihaa, pihviä ostin taannoin Elma-messuilta ja oli suussa sulavaa.

Katju takoi itselleen huivineulan! Oli aika hikistä hommaa, 1200 astetta ahjossa.

Matkalla Suomen Käsityön museoon nähtiin tällainen taideteos:

Lähistöllä oli myös neuleita puissa yms. Me ei niitä huomattu ja kuultiin niistä vasta jo ne ohitettuamme mutta Jalkaisin -blogissa  "Kenkä" on ne kuvannut ja kertonut niistä.

Titityyltä ostin saarikaverille lankavyyhdin, jollaista ei muualta saa.

Makasiinin kesäkaupasta ostin itselleni pellavaisen kesähatun. Kotimaista käsityötä, kuinkas muuten, Erja Raittinen Oy.

KIITOS Katju kyydistä sekä molemmille kiitos kivasta seurasta ja mukavasta päivästä!

KS

Kuulumisia Suvikoijalta

Kyll aika menee nopsaan. Toisaalta tuntuu, ett vastahan mä himassa kävin mutt toisaalta oon ollu saaressa toista viikkoa.
Sinisen talon emäntä Virpi vietti kivan viikon saaressa poikansa ja sen kaverin kanssa. Pojilla aika kului kaarnaveneitä veistellen ja niitä uittaessa. Ekana iltana pojat pelasivat kännypelejään niin että akut tyhjenivät. Hah, niiden lataaminen kestää tosi kauan - ja se aika pitäisi istua ravintolan eteisessä - niinpä pelit jätettiin pelaamatta ja latasivat vain sen verran virtaa, että viestit mantereelle kotiväelle kulkivat. Oppivathan olemaan muutaman päivän ilman pelejään.

Torstaina vieraakseni putkahtivat Maria ja Tintti, joka oli vain päiväkäynnillä mutta Maria pystytti taas pikkuruisen telttansa ja oli yötäkin.
Ah mitä herkkuja likat toivat mukanaa. Grillissä paistuivat maissit, halloumijuusto ja pippuripihvit, uudet perunat keitettiin ihan perinteisesti.

Kiitos kivasta päivästä ja ennenkaikkea seurasta käsitöiden kera.

Tintille erityiskiitos kauniista lankavyyhdistä, jonka sain. Kuitu Louhittaren luolasta ja sen on Tintti kehrännyt! Väri on enemmän okra, kuva erehdyttävästi näyttää punaiselta.

Talven Antti-myrskyn jälkiä

"Kaadutaan yhdessä"

Puilla on ikää aika paljon, monet saaren puista ovat satavuotiaita.

Strutsi sai kesäsulat

Hali

ja sen kamu Chico, joka on tässä Kukkulan Kuningas = saaren korkeimmalla kohdalla, jonne päädyttiin pienen eksymisen jälkeen keskimetsäkävelyn päätteeksi. Kaatuneita puita ku joutuu kiertämään niin helposti menee suunnat sekaisin.

Sormustinkukka ei kuulu saaren kasvustoon. Tämä yksilö kasvoi komeana tien varressa. Toivottavasti kukaan lapsi ei ollut ehtiny kerätä siitä yhtä kukkaterttua maljakkoon, yks varsi nimittäin oli katkastu. Nyhdin kasvin hanskat kädessä pois maasta ja latoin roskikseen. Kaikenlaista kasvia ja kukkaa nykyään istutetaan telttapihan kaunistukseksi ja vaarana on just tämmönen leviäminen ympäri saarta, ja vaikka naapurisaariinkin. Mulle riittää metsän ja rannan kukat.

Onhan se kaunis mutta myös myrkyllinen. Luontoportista lainaus: "Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän."

* Juhannuksena maalattuna rantakivi on edelleen maalissaan, saa nähdä kuin kauan kestää ennenku se saada putsattua edes jotenkuten.
* Vapaana kulkeva Narri-kissa meni kaupunkiin ku kehotettiin laittamaan kissa kiinni tai . .  Noh, tässä eräänä päivänä se tuli valjaissa saareen mutta pääsi niistä irti heti laivalaiturilla. Eli se on taas metsässä, missä lie. Oli muuten hiljaista ne päivät ku se ei ollu saaressa = lintujen ei tarvinnu sirkuttaa "vaara lähistöllä" merkkiääntä.

Semmoset turinat tänään, lauantaina piipahdan hyvässä seurassa Jyväskylässä.
KS

Flowers go camping, ympäristöteos

Olipa piristävän näköinen aukio Stoalla ku kävin kirjastossa. Jokunen aika sitten lehdessä ihmeteltiin, miksi Stoalle on tuoto kasapäin autonrenkaita. Sitt selvis, että ne maalataan, ja sitt selvis, ett niistä tulee tällainen hieno ympäristötaideteos koko kesäksi. Jezz, tällaista lisää.

 

Mä tässä reissaan saaren ja mantereen väliä. Ja Hali ottaa laivamatkat näin rennosti:)

Huomatkaa: Hali on saanut Vänttisen valjaat ja ne on tosi hyvät!

Pengoin lankalaatikoitani ja etsin inspiraatiota johonkin käsityöhön. Ei löytyny ei. Kunhan joku kerta oon pari päivää kotona aloillani niin laitan lankavarastostani poistomyyntiin muutaman kerän. Ja ikinä enää en osta mitään lankaa niin ettei mulla ole just tarkkaan tarve ja ohje olemassa, niih.
KS

Vanamoiden aikaan

 Vanamo - Linnea borealis

Kauniit, hennot, suloiset ja hyvän tuoksuiset vanamot kukkivat parhaillaan. Ne kukkivat myös käsitöissäni:
* kirjon huoneentaulua

* neulon Riihivillan Vanamo-lapasia

Eiköhän ne apilatkin kohta kukoista, pieni liinani on valmis

Laaduntarkastajakin vilkaisi pikaisesti

KS

Juhannus saaressa

Enpä taida enää juhannusta saaressa viettää, oli tällä kerralla ihan riittävästi tapahtumaa ja vilskettä.  Mä menin keskiviikkona ja silloin oli vielä saaren normaali rauha vallalla. Torstaina alkoi sitt porukkaa tulemaan ja kun illalla oli vielä ylimääräinen vuoro niin parhaat telttapaikat alkoivat oleen valloitetut.
Perjantaina vuoroveneet olivat pullollaan väkeä ja jotkut joutuivat odottamaan seuraavaa vuoroa kun kaikki halukkaat eivät mahtuneet kyytiin. Kaikki kuitenkin ilmeisesti roudattiin saareen, telttoja oli saaren eteläpuolen paikat pullollaan. Jopa lännen vessan eteen oli joku telttansa laittanut.

Torstain ja perjantain välisen yön nukuin tosi huonosti kun meteliä riitti pitkin yötä.
Siis juhannusaattona aamulla kuuden aikaan nousin sitt ylös ja menin hiljetämään keskellä polkua kovaan ääneen kinastelevan mieskolmikon.
Puoli kahdeksan aikaan soitin henkilökunnan sammuttamaan rannalla olevan nuotion. Avotulen teko on ehdottomasti kielletty koko saaren alueella mutta eihän kieltoa noudateta, varsinkaan juhannuksena kun se ikioma tuli on saatava oman teltan viereen.

Iltapäivällä oltiin Erjan kanssa "meidän kalliolla" - Lahnakallio - grillaamassa. Noin viiden aikaan katsoin kiikarilla vähän matkan päässä olevaa isoa kiveä ja mitä ne kolme miestä siellä puuhailee. Hetken päästä Erja huomasi, että ne taitaa maalata sitä kiveä. Kiikarilla tarkistin ja hemmetti: nehän oikeesti maalas sitä! Juoksin teltalle hakeen mun puhelimen, ja matkalla sanoin parille friidulle, ett jos näkevät vartijoita niin pyytävät niitä tulemaan heti paikalle.
Tanakele, Saunalahdella ei ollut yhtään yhteyspykäliä! (Ja koko kesän on ollut tosi huonosti.). Naapurin telttailija Jarin puhelimella sain yhteyden joka kuitenkin katkesi! Seuraava soittoyritys menikin sitt vastaajaan, arrggh.  Mutta Jari oli tosi rohkea ja meni kännykällään kivenmaalauspaikalle ja kuvasi tekijät, ne kyll yritti välttää naaman joutumista kuvaan.
No sitt tuli yks henkikökunnan edustaja paikalle, kiitos niille friiduille, ja siitä se asia sitt alko edistymään. Lopulta maalareiden leirissä oli neljä vartijaa ja monta rajavartijaa. Pitkä palaveri niillä oli, Jarikin pyydettiin taas paikalle tunnistamaan tekijöitä. Leirissä olleet naisetkin oli käyneet niin kuumana, että rajavartijoiden oli nekin pitänyt rauhoittaa. Lopulta saaresta vietiin pois ne kolme maalaria ja yksi kuumakallenainen.
Olipa niiden leirikin sotkuinen, aika monta tyyppiä siihen vielä jäi olemaan ja kolme koiraa, jotka oli vapaina. Koirat ja muut kotieläimet on pidettävä kytkettyinä koko saaren alueella, mutta eihän tätäkään kieltoa noudateta. Kaiken lisäksi leiri oli keskellä polkua, jota jatkuvasti käytetään, "mutt ku täss oli tasanen paikka".

Onneksi ne saatiin näin verekseltään kiinni. Ne oli  jo rantaan tullessaan ehtineet maalata yhden pienemmän kiven ja roskiksen polun varrella.

Käsittämätöntä, että tällaista tullaan tekemään tällaiseen paikkaan. Ku Jari oli sanonut maalareille, että nää kivet on olleet täällä miljoonia vuosia niin ne oli vaan todenneet "tää maalaus on vaan viiskytvuotta". Toivottavasti se ei oo edes yhtä vuotta vaan että se saadaan jotenkin poistettua mahdollisimman pian. Se pilaa niin totaallisesti rantamaiseman ettei sanotuksi saa.

Sunnuntaina loputkin tyypit lähti mutta jättivät kytevän nuotion jälkeensä. Mä siihen vettä kaadoin, toivottavasti ei kyde jossain syvemmällä.

Aattona en mennyt kokolle, ei todellakaan kiinnostanut nähdä satapäin humalaisia toikkaroijia. Aatto oli sitt just menny ja juhannuspäivä alkanu eli just puolen yön jälkeen menin yöasussa kaatamaan ämpärillisen vettä rantakivikossa olevaan nuotioon!
Aika iso porukka oli viereisen kallion rinteellä melunnut pitkin iltaa. Tytöt oli suomalaisia ja miehet etelämaalaisia yms. Kun mä menin nuotion sammutukseen niin tytöt hävis ku pierut saharaan ja paikalle jäi vain pari huonoa englantia puhuvaa nuortamiestä. Mä pistin ne hakeen ämpärillä lisää vettä, taisin käskeä niitä pissimäänkin hiillokseen mutt ei ne .. Paikalle tuli taas vartijat ja ne sitt kai jotain diibadaabaa niille selitti tulenteosta.
Aamulla ku näin sitä porukkaa niin käskin niiden siivota nuotiosotkunsa. Nuotion paikka tai jälki on kuin kehotus: tähän voi laittaa tulen. Ne on siis siivottava pois. Oli ne vähän siivonneetkin, mm. vieneet hiiltyneet parrut takaisin rinteeseen mistä ne oli ne ottaneet (viime kesän telttailijoiden käytössä olleita tukipuita yms)!  Ja tää nuotio oli, kuinkas muuten, keskellä polkua! Juu, kivikossakin on polku.

Juhannusaatto oli niin täynnä toimintaa ja tapahtumaa, olin siis puuttunut neljään "järjestyshäiriöön", ja edellinen yö huonosti nukuttu niinpä sitt nukuin kuin tukki. Enkä kuullut inahdustakaan helikopterista, joka oli ihan yläpuolellani ja vieressä pörrännyt aamuyöstä!
Mulla ei siis ole kuvia tapahtumasta, joka ehdottomasti olisi pitänyt saada ikuistettua. Nyt mun tarvii vaan laittaa linkki Iltalehden juttuun "Meni selvittämään tappelua - yritettiin tappaa".  Tapahtumaa oli selvittämässä taas rajavartion miehet ja poliisit. Puukottajaa etsittiin teltta teltalta läpikäyden, ja löytyikin ilmeisesti aika pian. Tänään, siis sunnuntaina, taas oli poliisit koirineen ja rajavartijat paikalla etsimässä todistusaineistoa, mm. tekovälinettä, joku tutkija oli ihan kumihanskat käsissä tutkinu keittistä. Ja meille sanottiin, ett jos löydetään jotain, niin ei saa koskea yms. ohjeita.
Aikas kallista touhua yhteiskunnalle, siis mullekin veronmaksajana, tämmöset tihutöiden tekijöiden jälkien selvittäminen. Rajavartijat ja poliisithan tuli kolmasti paikalle veneillään tai laivoillaan ja sitt helikopteri

Että semmonen juhannus tää oli. Kai ne kaikki tuli paikalle ku oli se Hesarin juttu mistä sai sen käsityksen, että tervetuloa saaren rannoille ryyppäämään :(

Jos oli jengi sumussa niin oli laivatkin ;)

 KS