Hali tassuttelee taivaassa

 Olen avaruuksien kissa,

olen kissa ihmeellinen.

Olen unien, tähtien kissa,

tulin takaa pilvien.

Minä rakensin teille talon,

jossa paljon rakastetaan.

Nyt takaisin lähden mutta

palaan uniinne toisinaan.

" Kaarina Helakisa: Taivaskissa"

Hali, lepää rauhassa <3

toivoo Mamski

Kaikki loput ovat myös uusia alkuja.
Emme vain tiedä sitä sillä hetkellä.
-Mitch Albom

(Ell-todistukseen kirjattiin: Hali lopetettiin huonon ennusteen vuoksi lisäkärsimysten välttämiseksi.)

Herkkuja, neulontaa ja neuloja!

VillaLankan torstain neuleilta oli siirretty perjantaiksi koska oli hyvä syy herkutella Ystävänpäivän merkeissä. Tiina oli kiltti ja leipoi meille jälleen kerran hyvän mustikkajuustokakun, edellinen kun unohtui kuvata. Kiitos! Mä tein oliiviunelmia ja moni muu toi monia hyviä naposteltavia. Jotain jäi vielä ensi viikoksikin.

Kasvipiirakka oli tosi hyvää, eikä kookospersikkakakkua montaa palaa jäänyt. Ilta oli tosi kiva, jutut kulkivat maan ja taivaan välillä, välillä ihan punastutti;) Arpajaisetkin oli ja Anu voitti 10 kerää superkivaa Catania-puuvillalankaa. Oikealle ihmiselle voitto meni, oli jo heti suunnitelma valmiina. KIITOS Anna kun saamme puodissasi näitä iki-ihania iltoja viettää.

X X X

Kiitos Lea, nää on tosi kauniin väriset!

Herkuttelu jatkui lauantaina kun PPP eli Pyöreän Pöydän Puikottajat kokoontuivat luonani. Vaikka nämä ei nyyttärikutsut olekaan niin aina neulojat jotain tuovat tullessaan: Cocista, suklaata, enemmän suklaata, taatelikakku, sytykeruusuja, hillopullaa, yms. Talo tarjosi hyvin hautunutta kaalilaatikkoa, joka tosin oli aavistuksen liian suolaista mutta hyvin tuo kuitenkin maistui. Ja meni sitä vähän "dogi-bagi" iltapalaksikin.  Myös taatelikakkua syödään parissa kodissa iltateen seurana.  Outille kiitos tästä, jaettu ilo ja nautinto on moninkertainen. En mä olis yksin koko kakkua jaksanu syödä, ehkä en . . .

Noro-friikki Katju neuloo Noroa, ja hienot puikotkin piti kuvata:)

 

Hahtuvaa Outin puikoilla

Katjalla Äiti Teresa pala tekeillä

Tintin kaunis itsekehrätystä langasta valmistunut huivi

ja neulonta jatkui tiskirätillä. Hyvä olla useampi työ ja lanka mukana.

Lean ja Marin kädet ja työt jäivät kuvaamatta, vai olivatko jo lähteneet kun kamera muistui mieleen?

Luitko otsikon tarkasti? Neulontaa ja  neuloja!
Jep, tässä on mun pää ja siinä neuloja. Akupunktioneuloja, josko se tupakanpoltto loppuis tähän?!

Myös molemmissa käsissä oli neulat.  Neuloja neulasi;)

Ei, ei sattunut yhtään kun ne laitettiin. Puolisen tuntia olivat. Elävien kirjoissa vielä olen eikä mitään outoja tuntemuksia ole, vähän peukalonhankalihas tuntuu mutt eiköhän se tasoitu ja katsotaan nyt kuin mun käy. Jos tavoitteen tavoitan niin kannattai olla koekaniinina. Kiitos.

X X X
Hali päiväunilla.

On se vaan niin söpö tuossa nukkuessaan ja kiva kaveri. Mutta mutta, Halin olo alkaa olla sen verran sairaan oloinen, että tiistaina on aika eläinlääkärille. Mitään varmaahan en nyt osaa sanoa mutta eiköhän tämä ole se viimeinen lääkärissä käynti.

KS

Hyvää Ystävänpäivää

Ystispäiväkortteja on tipahdellut postilaatikosta, kiitos. Itse en ystikortteja lähetä, sorry.

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE LUKIJOILLENI!

toivottaa

KristiinaS

Neuleliina Anittalle

Anitta on kiva kaveri ku se uskaltaa vastata myöntävästi ku kysyn haluaako se neuleliinan. Aiemminhan olen tehnyt hänelle kaksi kaitaliinaa. Nyt oli vuorossa tämä "kalanmallinen" Tove, n. 40 cm halk. pituus n. 73 cm.. Sen paikka on pienellä tarjoilulasipöydällä.
EDIT: Lisätty kuva liinasta oikealla paikallaan.

Kokeeksi neuloin pienen neliönmuotoisen liinan, malli Ingeborg II. Ihan kiva tästäkin tuli, 23x23 cm.

Olen mä yhden oranssinkin liinan neuleystävä Sarille neulonut mutta se jäi kuvaamatta, se on sama malli kuin keltaiset kevätliinat ed. postissa.

Jotakin Chrome-haittailmoituksia on tullut. Onkohan niitä vielä liikkeellä? Itselleni ei tässä blogissa enää huomautusta tule.
KS

Perhosia

Tintti oli kutsunut kaikki ystävänsä ja tukihenkilöt luokseen tapaamaan toisensa. Hieno idea, me kun ollaan kuultu toisistamme mutta monikaan ei ollut tavannut koskaan, näin saimme kasvot monelle "tutulle". Koska en osannut mitään Tintille viedä niin päätin antaa näille ihanille ystäville jotain. Kirjanmerkki on aina kätevä ja yleensä ilolla vastaanotettu. Vanhan toivotuksen voisin muotoilla vaikka näin:

Perhonen lentää liihottaa, iloa ystäville toivottaa!

Nuo on frivoliteneulalla tehty.
KS

Hihatin

Mä menin taas lankaan, vipuun, lankesin ansaan . . . Isosysteri Piko pyysi neulomaan lukunutun/ hartialämmittimen. Selostuksestaan sitt sain mielikuvan, että hihattimesta olis kyse. Valkoinen tai mahdollisesti vaaleanpunainen. Menin torstaina ajoissa VillaLankaan, jotta sain katsastaa lankavalikoiman rauhassa ennenkuin neuletapaamisen neulojat saapuivat paikalle.
Langaksi valikoitui luonnonvalkoinen Magretka, 100% villa, 30 ast.konepestävä. Paksu lanka, siis paksut puikotkin.

Ohjettahan ei tietenkään ollut. Anna auttoi alkuun ja neuvoi mallineuleen, se onkin ainoa mikä tässä neuleessa on kiva.
Ikinä, ikinä enää en neulo mitään jos ei oo lanka ja halutun mallin ohje käsillä. Näinhän mä oon päättäny jo aiemminkin, etten osta mitään lankaa jos en tasan tarkkaan tiedä mitä siitä teen, ja ohje on oltava.


Miten mä nyt sitt sorruin tähän neuleeseen lupautumaan, vaikk mä oon ihan opetettelemalla opetellut sanomaan Ei.

Paksu lanka ja puikot ei vaan oo mun juttu. Neuleliinat on niin paljon kivempia neuloa, ja niistä tulee yleensä aina kauniita. Tämä hihatin on ruma, ei istu päällä, siinä on silmukkavirhe just näkyvällä paikalla, langan paksuja kohtia pömpöttää siellä ja täällä, sauma on paksu . . . mitähän vikaa tässä ei olis. Kaikenkukkuraksi luulen, että tää on liian pieni systerille.

Se siitä, siirryn ihanaan korituoliini neulomaan Anittan neuleliinaa.
KS

Maukkailla synttäreillä

Katju järjesti kaverisynttäri intialaisen ruuan merkeissä. Lumisade ja sairaudet estivät muutaman kaverin mukaan tulon, vahinko on heidän kohdallaan suuri;) Mä olisin menny sinne vaikka kävellen jos liikenne olis takkuillut mutta pääsinkin sitt Tintin kyydissä kivasti mennen tullen.
Ruuanlaiton opastajana oli Katjun ihana ystävä Shama, tuollaisen mekon ostan sitt ku päästään hänen luokseen kylään.

Kaikki osallistuttiin jossain määrin ruuan valmistamiseen, lopputulos oli mitä maukkain vaikka "sopassa oli monta kokkia" ;)
Alkuun katseltiin basaarin tuotteita, Katju ostikin rannerengas setin ja Tintti just oman värisensä huivin.

Ja sitt keittiöön jossa tarvikkeita oli hurjasti ja vielä enemmän mausteita. Tintti pilkoo ananasta Lassi-juomaan

Sipulia valkoisena ja keltaisena

Tästä lähtee Naan-leipä syntymään

Vihanneksi ja juureksia kuullotettiin runsaasti sekä leivän täytteeksi että riisin joukkoon ja kana-masalaan.

Jälkkäriksi olisi ollut kahvia ja jäätelöä mutta me syötiin tätä ihanaa ruokaa niin että jälkkäri jätettiin suosiolla laittamatta.
Nämä oli niin kivat kutsut etten osaa tarpeeksi kehua. KIITOS Katju!

X X X
Vaikk en mitään basaarista ostanutkaan niin en kuitenkaan tyhjin käsi kotiin lähtenyt:  "toisen turhake on toisen aarre". Sain tämmösen kännykän kokoisen aurinkolaturin pois nurkista lojumasta. KIITOS, nyt latautuu puhelin kesällä The Saaressa.

Kauniita talvipäiviä kaikille,
kevättä odotellen
KS

Kävelyllä Kivinokassa

Kiva juttu, Erja ja Chico tulivat näille kulmille päivälenkille. Treffattiin Hertsikan metrolla ja arvottiin mennäänkö Tullisaareen vai Kivinokkaan. Suojaisampi Kivinokka voitti koska just alkanut lumisade ja tuuli vaikuttivat aikas vilakoilta.
Kivinokassa on tosi kivoja ja kauniita kesämajoja, joukossa tietysti muutama vähän ränsistyneenkin näköinen. Ne ovat kooltaan aika pieniä mutta ei sitä isompaa tarvitsekaan, "the Saaren" isoimmat teltat ovat varmaan tulpaten näiden mökin kokoisia. Kesämaja-alueita on stadissa muitakin, niillä on sääntönä mm.:

"Kesämajan ympäristö tulee säilyttää mahdollisimman Luonnonmukaisena, eikä sitä saa rajata aitaamalla, istutuksin, pensasaidoin, kiveyksin tai muina keinoin. Tavoitteena on metsäinen, luonnonmukainen kesämaja-alue, ei siirtolapuutarha-alue."

Kulosaaren kartano

Chico, paimensukuinen lapinkoira

Kesäkahvila

Palanut kesämaja

Kesämaja maastovärein, huomatkaa "punkkivaara" -merkki!

Dallape´ orkesterin perustamispaikka

Luontopolku Puumerkki
Olipas kiva luontopolku, lyhyt mutta paljon antava. Polun alussa on hieno opaste ja sama jatkuu koko matkan ja perillä on lisää tietoa: kaikki myös pistekirjoituksella!
Pisteet 1-6  ovat eri puita, maastossa puun vieressä on opaste, joka kertoo puusta ja jostain eläimestä tai hyöteisestä yms. Opasteessa on myös kohokuvio linnusta, hyöteisestä, hämähäkin verkko, nuori koivunoksa ja mitä niitä nyt olikaan. Näkövammainen voi siitä sitt tunnustella ja lukea mistä on kyse. Ai että oli hieno kokemus tämäkin, näin se pitäis olla monessa muusakin paikassa. Tämä luontopolku on osa Helsinki kaikille -projektia.

Metsässä lunta ei ollut kuin hiukan, ja se just alkanut lumisade ei vielä ollut ehtinyt aluskasvillisuuteen asti. Mustikan- ja puolukanvarvut sekä iholla tuntuva kylmyys loivat jotenkin epätavallisen tunnelman, silmien ja ihon antama tieto aiheutti aivoissa ristiriidan: kylmää valkoista ja vihreätä metsää?!

 Kuten Juicenkin alla toteaa, niin "kannattaa poiketa metsään" ;)

On helppoa olla samaa mieltä,
on helppoa olla mieletön,
vaan enemmän löytää,
kun poikkeaa tieltä
ja oikaisee läpi metsikön.

-Juice Leskinen

 
KS