Kuvia muutamasta puistosta

Hermannin puisto, helmi keskellä kaupunkia Sörkan vankilan muurien vieressä.

Ruttopuisto eli Vanhan kirkon puisto, Siivouspäivän filttikirpputori on valloittanut koko puiston.

Rautatientori, koko maailman esipiha viikonloppuna

Kaisaniemen puisto, koko maailma on täällä tässä ja nyt.

KS

Kesäkynsikkäät ja -sukat

Vesijumppaohjaaja Marjalle kudoin tämmöset ohuemmat villasukat kesäkäyttöön. Lankana Alize, puikot 2.5, perusmalli ryppyvarrella.

Ryhmä keräsi myös rahan, jolla ostin Palmuvehkan. Se on idioottivarma lahjakasvi - ei vaadi oikeastaan kuin joskus vähän vettä. Kasvi oli edullinen ja suojaruukkukin, niin vielä pieni jäi summa lahjakortille.

 
Päähänpistosta piti heti ostaa lankaa, vaikka ei mieluista ollut. Heti puikoille - kesäkynsikkäät. Neulominen vahvisti sen, että en bambulangasta tykkää. Puikot oli 2.5, malli tuollaista feather&fan pitsiä.

Kielon tuoksu on hurmaava ja huumaava, oikea kesätuoksu.
KS

Kirjanmerkkejä

Jokusen tunnin kun frivolite-neulaa heilutin niin tänne pelmahti parvi perhosia!

Tässä ne ovat sokerikylvyssä, olen lukenut että perhoset tykkäävät makeasta (v)medestä.

Kylvyn jälkeen siivet pitää kuivattaa, hyvin
.

Vaikka mä kuinka päätän lopettaa kaikenlaisen antamisen niin minkäs sitä luonteelleen voi. Näitä saa uimakaverit ja jokunen muukin.
Tekstissä kerrotaan, että Paatsamasinisiipi on valittu Suomen kansallisperhoseksi.

Nämä on siis tehty frivolite-neulalla, vastaa käpypitsiä - Needle tatting -  mutta on helpompi tehdä. Tiedoksi, että neuloja voi ostaa Itiksessä olevasta KÄSSÄKAMMARIsta. Neuloja oli ainakin muutama vuosi sitten kovin vaikea saada hankittua.

Olin tänään Kampin palvelukeskuksen neulekahvilassa, halusin AnneG:n tavata ennen kesää. Kuinka ollakaan, talossa oli arvovaltaisia vieraita ja he kävivät katsomassa myös meidän toimintaa. Tsekin pääministerin (Andrej Babisin) vaimolle Sisko antoi virkkaamansa kämmekkäät ja mä annoin tuollaisen perhoskirjanmerkin. Jezz.

Kuvakaappaus Instasta
 

KS

Kesä ja kukkia

Kesäkukkia oon terassille hankkinut, siellähän on jo laatikossa amppeleissa orvokkeja.

Koska en haluamiani heinäkasveja voi hankkia niin tällainen tekoheinä on koristeena, vaikka kyllähän tämänkin Usko maistelee joka päivä.

Äitienpäivänä Ville perheineen kävi ja sain kukan sydänastiassa. Lapset olivat piirtäneet itsensä ja mansikan. Tämä onkin eka saamani tällainen lasten piirtämä äiteinpäiväkuva. Ihan kiva ajatus, että sanovat mummoksi, ehkä en kuitenkaan tykkää olla mummo kun en oikeasti ole. Tätä täytyy oikeasti miettiä.

Eilen oli Roihuvuoren Kirsikkapuistossa Hanami-juhla. Todella paljon oli porukkaa liikkeellä, kauniita asuja ja herkullisia piknik-kattauksia.

Mä en kyllä enää ikinä mene mihinkään tuollaiseen yleisötapahtumapaikkaan. Mä tunnen noissa itseni niin yksinäiseksi, että ihan melkein sattuu. Tuossakin nurtsilla olis ollu kiva olla kaveriporukalla herkuttelemassa.
Stadissa oli eilen ollut vaikka mitä kivoja tapahtumia mutta . . . 

Ennen oli nyyttäreitä, kesäkauden avajaisia ynnä muita pikku juhlia arjen keskellä mutta nyt ei mitään. Sukukin on niin vanhaa ettei ole valmistujaisia tms. Ja kun koulut päättyy niin kaikki muukin päättyy, mulla esim. vesijumppa ja Asukastalon tapahtumat. MItä iloa on kesästä jos ei ole mitään mistä iloita ja nauttia toisten kanssa?

Eikä ollut "heilaa helluntaina niin tuskin niitä on jonoksi juhannuksenakaan".

Mä oon nyt niin väsynyt mutta kaiketi tämä tästä taas. Ostin itselleni iloksi pionin. Eiköhän tuo kohta aukea ja anna hienon tuoksunsa tulvahtaa huoneeseeni.

KS