Linnakeristeily 17. - 20.5.2019, osa 2. Jussarö

Lauantai aamupäivä

 

Jussarössä on ollu malmikaivos! Uskomattomia louhintoja on tehty, merenalla!,huh huh. En niistä yritäkään mitään kertoa, netistä löytyy tutkittua tietoa. Haulla Jussarö Google antaa paljon mielenkiintoisia tuloksia. 
Saari on osa Tammisaaren  kansallispuistoa, ja liikkuminen on sallittu vain merkittyjä polkuja pitkin. Rauhallista lomaa haluava voi varmasti viettää täällä monta päivää luonnonihmeitä katsellessa. Ja tietysti kaivoshistoriaan tutustumalla.

Kaivokselta malmisatamaan on malmi kuljetettu tuollaista ränniä pitkin, malmi oli veden seassa pienenä hippuna ja vedenpaineella mössä kulkeutui linjastossa satamaan.

Rikastamo

Ruokala, nykyinen Majatalo

Kaivostorni

Rikastamo

 

Meitä tarkkaillaan niin monessa paikassa rannikolla, että varmasti kukaan/mikään ei jää huomaamatta. Ihan kuin kaupungeissa valvontakameroita joka kulmassa niin saaristossa on näitä torneja, ja näiden vehkeillä Näkee! Ja ehkäpä kuuleekin;)

Tämä taisi olla ruutivarasto, ainakin seinät on jyhkeät.

"Iron Beach" eli rautaranta. Tämä on kokonaan  ihmisen tekemää rantaa ja sitä on paljon, paljon.
Hiekka on lähes mustaa, kahvipavun tummanruskeaa. Syynä on kaivoksista rannalle tuotu murskattu rauta-aines. 

Tästä nyt ei paljon iloa ole kun ei ole kuvaa kasvista mutta nimi, tuo nimi on niin outo, että se oli pakko tähän tallentaa. Meriotakilokki.

Omatoimimatkailijalle, kuten esim. Maria *vink-vink* on kiva ja siisti grillipaikka, mökissä tiskauspaikka, pöytäpenkki, puuvaja, wc yms. telttapaikkoja en katsonut mutta semmonen on tässä vieressä.

"Pidä saaristo siistinä" ,vesilläliikkujan ympäristöjärjestö, on tehnyt tosi kiva kalakuvaston "Yleisimmät roskakalat", sivustolla ne uivat (voit pyydystää niitä haavilla) mutta olen myös ihan julisteena tuota nähnyt. Kaikessa surullisuudessaan se on hauska.

jatkuu . . . osa 3, Örö, tulee julki kun tulee . . .

Linnakeristeily 17. - 20.5.2019, osa 1. Matkan alku

Perjantai-ilta
 
Perjantaina klo 17.00 oli lähtö Kauppatorilta Lyypekinlaiturista. Jee, sää oli mitä suotuisin ja matkamieli korkealla! Laiva on m/s Isosaari, joka on talvella hotellilaivana Katajannokalla ja kesällä Isosaaressa.

Sieltä se tulee, ja armeijan laiva menee. Aikamoinen ruuhka tässä satamassa, isot ja pienet sikinsokin hyvässä järjestyksessä.

Kokka kohti seikkailuja!

Sinne se jää, kaupunki ja touhotus. Mulla oli koko matkan puhelinkin suljettuna matkalaukussa!

Hytti retroa 1960-luvulta, modernimpiakin on muutama.

Rönnskärin majakka, miehille tuttu Mäkiluoto on näillä vesillä.

Bågaskär, myös tuttu nimi merisäätiedotuksista.

Melkein täysikuu seurasi meitä matkalla, välillä se oli rinnalla ja taisi jopa olla edelläkin;)

Barösundin kaunis ns. sisäväylä nähtiin ja lossille annettu pakollinen ääimerkki kävi korviin. 

Illan tullen saavuttiin Jussaröhön, kuvassa on jo hämärää mutta valoisaa riitti hyvin vielä pienelle iltakävelylle.

Risteily oli All-Inclusive: aamiainen, lounas, tarvittaessa oli välipala, illallinen. Ruuat oli valmistanut Theron Catering Oy, se lämmitettiin ja viimeiseltiin laivalla. Kaikki oli maukasta ja sitä oli riittävästi. Baarista sai ostaa janojuomaa ja lähdevettä, mitä kuluikin aika lailla. Laivan vesisäiliön vesi ei ole juotavaa, mutta peseytymiseen se käy hyvin. Sauna olikin ahkerassa käytössä koko matkan ajan. Örössä paikalleen laitettiin myös komeat uimaportaat  laivan perään ja moni kävikin talviturkin heittämässä.

jatkuu . . . osa 2:n julkaisu tapahtuu kunhan kerkiän kirjoittamaan. Tätä juttua tulee ja paljon kuvia . . .

Kevätpäivän puuhailut

Stadissa tapahtuu, aina! Tänään olin Krunikassa lounaalla Veen kanssa. Nämä on niin kivoja tapaamisia. Hyvää ja erilaista ruokaa hyvässä seurassa. Arvostan.
Yläkuvassa on Suomen Pankin edessä ilmastoihmisiä ja opiskelijoita, tärkeitä asioita hallitusneuvottelijoiden tiedoksi, nehän käydään tuossa kadun toisella puolella Säätytalossa.

Samoilla kulmilla filmataan elokuvaa Helene Schjerfbeckistä. Tämä Citroen 1920-luvulta on siinä mukana.

Oih oi! Vee yllätti: mentiin kukkakauppaan ja mä sain ihan ite valita minkä kukan haluaisin. Tietysti pioni, jotka ovat nyt tulleet kauppoihin. Ihana, ihanan kaunis tummanpunainen oli valintani. Harvinaisempi väri. Niin lämmin ja uljas väri. Kauppias kysyi laitetaanko paperiin vai sellofaaniin? Tietysti sellofaaniin, että voin sitä kotimatkalla ihailla. Ja ihaili sitä muutkin, yksi uskalsi jopa ääneen kehua sen kauneutta. KIITOS Vee!<3

 
Monessa paikassa sitä kuvasin mutta väriä en saanut vangittua.

Fillaroin Puutarhanikkareille ja ostin terasille riippupelargonin, sellaista mulla ei ole ennen ollutkaan. Samettikukka on idioottivarma kukkija ja orvokkiamppeli on jo aiemmin ostettu. 

Stadin Slangin kirjapiiri kokoontuu keskiviikkona vikan kerran. Virkkasin kaiffareille kirjanmerkit.

KS