Kesämatka Turkuun

Voidaan jo sanoa, että tämä on perinteinen kesämatka Turkuun Veen ja poikansa R:n kanssa, tämähän on jo toinen kerta ja ensi kesänä taas mennään.

Maanantaina  
Junalla matka taittuu mukavasti.

Olimme Turussa yhden yön, jonka nukuimme Bore museolaivalla, se on siis myös Hostel. Kuvassa  mun yhdenhengen hytti ja maisema Telakkarannan kallioiselle työmaalle.

Sen vieressä on Suomen Joutsen, joka oli tämän kerran pääkohteemme.

Hieno, upea katselukohde. Niin paljon yksityiskohtia, suuri kokonaisuus, en osaa siitä mitään kertoa mutta esim. tässä Matkalla Maailmalla-kirjoituksessta on lyhyesti kerrottu laivan vaiheista.

Laivat ovat Forum Marinum -museon alueella, Museokortilla pääsi kätevästi kaikkiin sen tiloihin. Seuraavaksi mentiinkin Kruununmakasiinin päänäyttelyyn. Valtava kokonaisuus tämäkin, parissa kerroksessa teemoittain. Ensin oli huone 'Kurrin konehuone': täynnä, siis noin kolmesataa, perä- ym. moottoria! Huikea näky.

Venekatoksessa on muutama vaikuttava alus, mutta suurimman vaikutuksen teki äänimaisema joka yks kaks korviimme tuli: helikopteri tai lentokone pauhasi just katon päällä ja lattia tärisi. Sensori sen laukaisi ääneen kun sen ohi kuljimme, pitihän se uudestaan kokeilla;)

Sitten toiseen rakennukseen, Linnanpuomi, jossa on teema- ja vaihtuvia näyttelyitä, sekä venepaja jossa näytti olevan rakenteilla vanhan mallin mukaan jokin vene.
Tämä 'hitsausvirtamuunnin' oli oikein söpö laite:

Venekokoelmassa oli esilllä muiden muassa tämä todellinen kaunotar:

Miinanraivauskalustoa, MRK/3

Lounaan söimme Forum Marinumin GÖRAN ravintolassa. Hyvää ja kohtuuhintaista ruokaa. Museokaupassa oli pääosin kallista ja ulkolaista tavaraa, siitä iso miinus.

Turun uusin nähtävyys ja kummastus, funikulaari, piti kokeilla:

Hyvin se sillä hetkellä toimi, useita vikoja on kuulemma ollut. Matka ylös meni niin nopsaan, ettei sitä melkein huomannutkaan. Itse vaunusta en edes ehtinyt kuvaa ottaa. Vähän kiertelimme Kakolan mäellä ja kävelimme alas, jyrkkää metsäpolkua joka ei varmasti ole mikään virallinen kulkureitti, ups.
Kiveä kiven päällä, ja monet pahantekijät ovat olleet kiven sisälläkin. Kakolan vankilaa parhaillaan kunnostetaan asunnoiksi.

 Graniittilinnassa jo asutaan. 

Kaupungin keskustassa on paljon kauniita taloja, kivisiä ja puisia.

Taideteoksia on joen varrella runsaasti.
Outi Sarjakoski: Network

Jarkko Roth: Suojattu kasvu

Seuraaville en löytänyt tietoja jaksanut etsiä

Iltapalaa menimme syömään Vaakahuoneelle. Ihan ok ruoka ja palvelu. Se vähän pääsi yllättämään,(ei me tiedetty sitä soittoruokalaksi) että kuuden miehen orkesteri alkoi soittamaan tanssimusiikkia! Maanantai-iltana! Kyllä siellä vanhempi väki innokkaasti humppaa tanssi, ihan näytti hiki olevan.

Tiistaina Förillä joen yli ja bussilla Luostarinmäen käsityöläismuseoon.

Sieltä mäki alas seuraavaan kohteeseemme: Lankakauppa ILO!
Ihana, värikäs kauppa. Monia ennennäkemättömiä lankoja! Taas kyllä muisti pettää enkä laatuja kaikkia muista.

Ulrike by Anki, paikallisen värjärin kauniita värejä monessa koostumuksessa: DK Sock, Merino Sock, Merino Twist ja Glitter Sock

Primrose

Woolen Boon

Viisukat - euroviisusukkiin lankapaketti 

Upeita mutta hintavia projektipussukoita

Reissun päätteeksi kauniiseen Kauppahalliin hakemaan evästä kotimatkalle. Vee ostikin himoitsemaan erikoismakkaraa 2.5 kiloa! Varmasti riittää muutamalle aterialle.

Bye bye Turku, we'll meet again.

Luostarinmäeltä ostin Uskolle lampaankarva-kissanminttulelun,

itselleni pienen kassin, ja Ilosta vyyhdin kaunista harmaankirjavaa 'merino-twist' lankaa TiinaKuun sukkakirjasta neulottaviin sukkiin.

Oli todella kiva ja antoisa reissu. Kiitos Vee ja R seurasta. Kyllä kavereiden kanssa reissaaminen on paljon antoisampaa kuin yksin. Ihanaa ku voidaan tälleen matkustaa yhdessä ja kokea kaikkea kivaa, ja syödä hyvin.
KS

KIP-neulonta ja Samba-karnevaali

Snurressa tuli ja meni ja istui kymmeniä neulojia KIP-päivän merkeissä. Oli kiva tavata monta uutta neulojaa ja muutaman vanha tuttu. Kiitos Anne ja Mikko hellejuomasta ja siitä, että kutsuitte neulojat kauniiseen kauppaanne.

Arvo Kustaa Parkkila, Ihminen nousee roskalaatikosta, tekijä Oskars Mikans,  HAM

Ruttopuiston puiden varjoa.

Miehille kauniita kenkiä.

Sambakarnevaali 8.6.2019. Katsojia oli tosi paljon Espalla ja Aleksillakin. Sambakoulujen näyttävät autot lopettivat kulkemisen jo Mikonkadun kulmassa, autot riisuttiin siinä Espan puistokäytävällä ja pakattiin pois vietäviksi. Osa katsojista siis jäi paitsi näistä komeuksista. Kulkue oli tosi hidas, ja alussa oli ensimmäisen rumpuryhmän jälkeen melkein puolen tunnin odotus ennenkuin kouluja alkoi tulla. 
Suomalaisille tyypilliseen tapaan seisottiin kiltisti kadun reunalla, ei huudeltu, ei taputettu, ei heiluteltu lanteita tai muuta repäisevää.
Kaikkien teemoja en kuullut tai huomannut, Papagaiolla oli Aika, jollain oli tekoäly "katson konetta ja näen ihmisen" tai toisinpäin;), Roseirolla oli muoviroskat, taisi olla ilmastonmuutoskin tai saastuminen?

Sää suosi sambaajia, aina ei ole ollut näin kiva ilma.
Kotiinpäästyäni taivas mylvi ja välkkyi, ja sateenkaari näkyi. Ja kaksikin. Kuvissa tosi huonosti näkyy, mutta ....
KS