Edellliset ns. Peppi-sukat ovat käyneet pieniksi ja tonttu luki pienen toiveen josko saisi uudet. Paljon on kirjavia lankoja mutta raidallisia on vähemmän. Tilasin Filona-sukkalankaa Neuleunelmista.
Lanka: Filona-sukkalanka, 90 grammaa Puikko: Addi-pyörö nro 2.5 Malli: vähän sieltä ja täältä vinkkejä mittohin ja mittanauhan kanssa neulottu, oletettavasti ja toivottavasti on sopiva, jalan koko 30. Tupsut: Tupsulaitteella tehty, olipas kätevää Nauha: Karnaluksin edullista polyesterinauhaa
Novitaklubin Neulomossa järjestettiin Joulukoristevaihto.
Minä sain monta kivaa koristetta. Perinteiset neulotut joulukellot tuovat mieleen lapsuuden, taitaa yksi vanha kellokin olla tallella. Lasinalusliinoja, ristipistelty tulitikkurasia ja joulutonttu. Tontun selässä olevasta repusta löytyi vielä koristeomena. Olihan se hyvä, että tontulla oli evästä mukana jos vaikka olisi Itellan Gustav polkenut hitaammin perille.
Minä tein vaihtoon neuleliinan, jonka kuvio muistuttaa Joulukukkaa.
Lanka: Nika-virkkauslanka Puikko: 2.0 Ohje: Knitted Lace kirjasta "Lerke II"
Eräs Famu tilasi pikkulikalle Englantiin Barbie-Organisaattorin, tällainen siitä tuli. Kuulemma nuket ovat hujan hajan milloin missäkin. Toivottavasti joulun jälkeen ne pääsevät edes yöksi nukkumaan omiin lokeroihinsa.
Kankaat Eurokankaasta. Nuket kuvausrekvisiittaa omista varastoista.
Torstaina 6.11. aamulla kävin yhdellä lääkärillä. Sitten tapasin Neulomo-tutun Maaran. Sitten toiselle lääkärille. Pikaisesti kotiin laittautumaan Novitan juhlia varten. Juhliin ja kotiin, eikä se uni tietenkään heti tullut. Perjantaiaamuna oli aikainen herätys: Tallinnaan.
Mimmit Maara ja KristiinaS eivät jättäneet iloittelua torstaisiin Novitan juhliin vaan jatkoivat heti aamutuimaan astumalla laivaan, jonka kokka oli kohti Tallinnaa!
Neljän tunnin unien jälkeen meri-ilma piristi sen verran, että koko päivä jaksettiin kaupungilla riekkua. Ensin tietysti pirssillä Karnaluksiin. Kaikenlaisia ostoksia iso kassillinen, kaikkia tilattuja tuotteita en saanut mutta niistä raporttia henk.koht. myöhemmin.
Karnasta kävely Pronski Ateljeehen. Anu oli yhtä herttainen ja ystävällinen kuin aina. Saimme onnittelut nimityksistämme. Ei, huhu ei ollut sinne asti kulkenut vaan näytimme Novita-lehdestä ja Anu totesi, että pitäisikö hänen ottaa nimmmarit meiltä julkkiksilta. Ostin sieltä pari tilattua kirjaa (pienyrittäjän kannatukseksi sieltä enkä kirjakaupasta). Ja itselleni ostin kaksi vyyhtiä 100% Kashmir-lankaa! Ah, on niin pehmoista ettei sormilla tunnekaan lankaa käsissä olevan. Vyyhti painaa 25 g ja metrejä on 350! Väri on vaalea persikka. Sitten Kaubamajan Liann Löngadiin. Ei ostoksia. Maaraan iski hetkellinen väsymys. Minä painoin päälle ja kohta olimme Raatihuoneen torilla etsimässä Nukupoodia eli nukketalo-tarvikekauppaa. Kävimme yhdessä kaupassa mutta ei se voinut olla oikea paikka? Pikatarkastus kartasta osoitti, että olihan se. Pyh, meitä oli petetty, tyhmä kauppa.
Kävelytin Maaran takaisin satamaan outoja katuja ja kujia, taisi luulla jo ettei satamaa enää koskaan näe;).
Sadamarketin II-korrukseen vironvillakauppaan. Musta-harmaata ja punakirjavaa lankaa tilauksesta ja itselle karkkivärinen, varmuuden vuoksi jos jotain tulis mieleen tehdä. Alakerrasta Kalevin karkkeja, ja vielä Kalevin karkkeja ja ..... Lihatiskiltä possupaisti ja valkosipulijuustoa. Alkoi jo kassit täyttymään ja vetokärry painamaan. Siis laivalle. Menomatkalla keskenjääneitä neuleita jaksettiin vielä neuloa, Maara osaa sotkea
lankansakin ;) , mutta huivi valmistui ja lämmitti jo kotimatkallaja väsynyttä matkailijaa. Kävin muuten vielä laivan Tax-Freessä ostamassa vähän . . . . karkkia.
Maaralle kiitos seurasta ja kivasta päivästä.
Kunhan hän pääseen kertomaan oman versionsa niin ehkä kukaan ei enää lähde mun kanssa Tallinnaan kun tuolleen juoksutan koko kaupungin kaupat ja torit.
Ja kiire jatkui: sunnuntaiaamuna taas herätys pirinään ja ELMA-messuille. Monta tuntia siellä kiertelin mutta en ostanut lankaa tms. ainoastaa kuivattuja mansikoita ja inkivääriä. Nam.
Pitihän niihin Novitan juhliin saada mekkokin. Kaksi vuotta sitten ompelin Tarjan häihin juhlamekonmutta sehän on pitkä, se ei siis sovellu näihin juhliin.
Ville on tuonut tuliaisena syksyllä 2005 Thai-silkkiä 10 metriä, siitä varmasti saisi hyvän mekon. Entisellä kaavalla mutta polvipituisena, vuorikangas ja vetoketju sekä sopivan väristä ompelulankaa Eurokankaasta ja ompelemaan.
Kankaan kanssa oli ongelmana, että oikean ja nurjan puolen erottaminen oli mahdoton tehtävä. Mutta kun olin Sypressissä ostamassa huivilankaa, niin asia ratkesi hyvin ja nopsaan: omistaja oli juuri palannut Italiasta, jossa hän oli ollut mm. tutustumassa silkin kutomiseen. Hetken näytepalastani katseltuaan hän merkkasi siihen kynällä rastin oikean puolen merkiksi! Jee, olipas se sitten kotona helppo laittaa kangas pöydälle leikkuuta varten ja varmasti oikeinpäin, siis nurinpäin;)
Tästä se alkaa:
Ja tämä oli lopputulos:
Äidille ostamani ja nyt siis perintökorut, ovat sopivan väriset. Kannatti ostaa lämpörullat: kampaus onnistui ja kesti koko illan!
Juhlapaikka, Voimalan kattilasali, oli somistettu teemavärillä
Juhlat olivat oikein mukavat. Muutama puhe pidettiin mutta ne olivat sopivan pituiset ja toivat esille tämän perheyrityksen punaisen langan: perhe on tärkeä. Novitalla on sekä oma perhe että suuri työntekijöiden muodostama perhe, yhtä köyttä vedetään ja tuetaan kaikkia. "Me-henki" on totta tässä yhtiössä.
Kuvassa TJ, sisarukset ja viidennenpolven pieni edustaja.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, santsasimme. Ruokalistasta on hyvä kuva Tulihan tehtyä-blogissa. Vauhdikas muotinäytös antoi hyvän katsauksen vuosikymmenien neuleisiin alkaen 1920-30 luvuilta päätyen Talvi 2008-lehden neuleisiin sekä näihin Tira Sunnarin suunnittelemiin upeisiin virkattuihin asuihin.
Kiitos Novitalle kutsusta ja onnistuneesta juhlaillasta.
Kiitos kuudelle muulle mukaan kyenneelle "voittaja-Neulomolaiselle" mukavasta seurasta ja oli kiva nähdä kasvot nimimerkkien takana.
Novitan Neulomo-foorumin äänestyksessä "voittaneet" saivat kutsun Novitan 80-vuotis juhliin. Pukeutumiskoodina Tumma puku ja toiveena liittää asuun jotain lilaa tai violettia. Tuumasta toimeen ja lankakauppaan hankkimaan sopivaa lankaa. Sypressistä löytyikin heti aivan ihana mohairlanka, joka oli juuri saapunut Italiasta, Super Kid.
Kerässä on 25 grammaa ohuen ohutta lankaa, jolla on pituutta peräti 225 metriä. Ostin kaksi kerää, jotka riittivät hyvin.
Huivi on neulottu 3.0 kokoisella Addin pitsipyöröpuikolla. Pitsipuikon pidempi pää olikin tarpeen tätä neuloessa, sillä sai hyvin koukattua kaksi-oikein-yhteen.
Sadalla silmukalla neuloin ns.Turkkilaisneulosta, jonka perusohje löytyy esim. Ullaneuleesta. Helpompaa "pitsiä" ei varmasti ole, vaikka tämähän on verkkoa eikä pitsiä. Muuttamalla "kaksi-oikein-yhteen" toisenlaiseksi kavennukseksi, saa hieman erilaista pintaa aikaiseksi.
Mitat: levys n. 50 cm, pituus n. 150 cm. Seitinohut ja kevyt mutta juuri sopivan lämmin, unelmainen huivi:)
