Päivä merellä

Turku-Maarianhamina-Turku risteilyn aika oli nyt, säätiedotus näytti keskiviikolle aurinkoista eikä kovaa tuulta.  Maarianhaminassa vaihdetaan vain laivaa eli siellä ei käydä maissa lainkaan. Vaihtokin sujui sutjakkaasti matkustajatuubia pitkin. Mennessä oli Glory ja palatessa Grace. Olihan ne jotenkin erilaisia mutta kuitenkin sama meininki molemmissa. Ja olivat täynnä mennen-tullen, tietysti osa oli matkalla Tukholman reitillä ja syysloman johdosta liikkeellä oli paljon lapsiperheitä.

Menomatkalla ostin vain aamukahvin ja kinkkusämpylän. Löysin tosi kiva paikan "neulenurkan" itselleni ikkunan ääreltä. Siinä oli kiva istua ja ihailla saaristoa. Onneksi olin ottanut mukaan kaksi neuletta koska en muistanutkaan kuinka huivin reunassa lisäykset tehtiin niinpä sukkaneule edistyi hyvin.

Saaria, saaria ja vielä saaria, koko matkan. Rantakalliot loivenivat länteen päin mentäessä. Tässä Ruissalon ja Airiston tienoilla on hyvinkin jyrkkiä ja korkeita kallioita ja harvassa on rannat joissa pääsee uimaan. Tuolla saaristossa alkoi olemaaan kivoja kivikkorantoja ja pari hiekkarantaakin taisi näkyä. Monta kaunista pientä saarta sai haaveilemaan lottovoitosta.

Kyllä sinne näitä karuja kalliosaariakin mahtui. Gloryn ikkunat olivat sen verran likaiset, että kuvat eivät onnistuneet, olivat täynnä likaraitoja niin poistin ne.

Paljon näkyi myös salakavalia matalikkoja ja ihan oikeita karejakin. Myös pari kivaa kohtaa oli joissa vastakkaisista suunnista tulevat aallot kohtasivat toisensa. 

Veneijöitä ei ollut liikkeellä, pari saaristolauttaa näkyi ja kaksi purjevenettä sekä suuri hybridialus. Tälläkin olis kiva matkustaa, Naantali-Kapellskär on näiden, Finnsirius ja Finncanopus, reitti.

Maarianhaminan satamanäkymä.

Paluumatkalla tietysti iltapäiväkahvi ja pulla sekä myöhemmin päivälliseksi 'karvalakki' ravintolassa valikoin lämpimistä ruuista pari palaa leivitettyä possua ja Wallenbergin pihviä. Kaikki maistui, kun ei kotona tällaisia saa, ja tuli huomattavasti edullisemmaksi kuin buffet. Vähän vielä neuloin mutta loppumatkan, kun saaristo jo pimeni, luin kirjaa Starman ja naureskelin sen hauskoille kohdille. HUOM: Tammikuussa on 3 Starman esitystä  Helsingissä Kansallisteatterissa!

Toki välillä vilkaisin ulos toiseltakin puolelta ja siellä näkyi pitkän aikaa ihan aavaa merta. Saariston puolella en osannut hahmottaa milloin oltiin 'kotimaan' saaristossa ja milloin tultiin Ahvenanmaan saaristoon. Merikortti olis pitänyt olla käsillä.

Yhden naisen kanssa juttelin aika pitkään, kaikenlaista ja myös tästä Turkuun muutostani. Sain taas kehuja rohkeudestani tehdä näin iso muutos näin 'vanhana'. Olispa vaan oma äitini pystynyt tekemään vastaavan niin olisi hänen loppuelämänsä ollut helpomi ja parempi.

Reissu oli oikein mukava, menen toistekin. Ja ehkä Tukholmassakin voisi pitkästä aikaa käydä.

KS