Kesä on ollut oikein mukava ja antoisa. Kesäkuun alun kylmien ja tuulisten säiden jälkeen ei keleissä ole ollut valittamista. Elokuulle asti sai uida mielin määrin lämpimässä meressä, sitten vasta tuli muutama hippu sinilevää mutta sekin hävisi pian.
Saaressa kävivät kylässä Tiina, Virpi perheensä kanssa, Susie kävi kerran yksin ja toisen kerran tyttärensä Merin kanssa ja toinenkin Meri kävi pari lomapäivää saaressa viettämässä.
Lounastauko kalliolla
Hot Wingssejä ja makkaraa
Aika paljon olen neulonut: huiveja valmistui muutama, kolmet sukat, parit kämmekkäät, pieniä neuleliinoja joululahjaksi ja kaikista ihanimpana neuleena valmistui jo esitelty ja kehuttu villatakki Stentorpin langasta, ja virkattu kassi. Vaikka neuloin paljon niin lankavarasto taisi kasvaa jonkin verran = lankaa tupsahteli vieraiden mukana teltan ovesta, näistähän olen jo kertonutkin.
Elokuun viimeiset viikot ovat olleet tosi mukavia kun on tullut oltua metsässä samoilemassa. Kanttarelleja hyppeli silmille melkein haitaksi asti ;) ja Mustatorvisieniä oli metsä mustanaan.
Syyskuun ensimmäisellä viikolla rouskut alkoivat nousta ja niitä on suolattuna talven tarpeiksi (3:n litran pänikkä ja yksi lasipurkki).
Ryöpättäviä sieniä tuli jo niin paljon, että enää ei "trangia"-keittämön kapasiteetti riittänyt ja koska saaressa oli kaksi muutakin innokasta sienestäjää niin sieniä keiteltiin kimpassa keittokatoksella.
Viimeksi maissa käydessäni ostin kertyneillä S-bonuksilla kuivurin ja se on nyt pari päivää puhaltanut torvisieniä, suppilo- ja kosteikkovahveroita, herkkutatteja ja lampaankääpää kuivaksi. On ollut tosi kätevä laite, vaikka kyllä aurinkokuivatut torvet taitaa olla aitoa luomua;)
Pienen pienistä kanttarelleista tein purkillisen etikka-sitruuna-herkkupaloja.
Torvisieniä ja herkkutatteja, pieneen tilaan menevät kuivattuna.
Lampaankääpä
Ja onhan noita aurinkokouvattujakin jo lasipurkeissa aika läjä!
Suppilovahveroita näyttäisi tulevan runsaasti. Kun menette niitä poimimaan niin katsokaa tarkasti, että koriin tulee vain vahveroita! Ainakin saaressa niiden vieressä ja seassa kasvoi mitä erilaisimpia outoja sieniä, jotkut jopa erehdyttävästi samanvärisiä kuin vahverot. Olkaa varovaisia. Kuvassa punaisen tekstin alla on yksi esimerkki.
Saa sitten nähdä kuinka syksy ja talvi tulevat sujumaan, jotenkin tuntuu ahdistavalta tällainen talossa oleminen ;) Mutta mukavasti syys kyllä alkaa: reissu Tallinnaan on edessä ja sitä odotan. Eiköhän siellä tule useamminkin piipahdettua vaikka ei lankatarvetta olekaan mutta matkustaminen on mukavaa.
Ja malttamattomana odotan kevättä, että saan pystyttää telttani ensimmäisen kerran oikein pohjan päälle! Sain ihan oikean telttalavan kun Seija huomasi tämän pohjan käyneen tarpeettomaksi toisaalla ja kun kaikki asiat loksahtelivat paikoilleen niin suitsait sukkelaan pohjamodulit oli kuljetettu "tontilleni".
Kiitos Seija, ja muut asiaan vaikutaneet.
Ai niin: "housut puttoo, housut puttoo"! Ihan huomaamatta jonnekin metsäpoluille ja kallioille jäi talvella suklaalla ja Cokiksella herkutellen hankitut 5 kiloa ylipainoa!
KS
