Saarimaisemia

Tässä vielä juuri ennen lähtöä laitan ihailtavaksenne pari maisemaa saaresta. Olinhan jo saanut kommentoijat vakuuttuneiksi saaren ihanuudesta mutta ehkä nämä lisäävät vettä myllyyn. Sinnehän voi tulla vaikka vain päiväretkellekin.

Saaren etelärannalla kasvaa tällaista harvinaista kuusimattoa. Kuusen oksat menevät siis maata pitkin.

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on hän. . . ." jne.

Taustalla häämöttävä saariryhmä on Söderskärin majakka. Saarella on riippusilta saaresta toiseen, ei kovin korkea eikä pitkämatkainen, mutta minä arkajalka en uskaltanut mennä sen yli vaan minut olit soutuveneellä kuljetettava salmen yli!
Lisää majakasta voitte lukea, täältä  näet mm. tuon riippusillan,  täältä ja täältä. Ja vielä sama englanniksi.

Ei sitten muuta kuin Tervetuloa kahville saareen!

KS

Terveisiä lomalta

Pikaiset terveiset Kaunissaaresta.

Viikko saaressa vierähti yhdessä vilauksessa. Vaan eipä mittään hättää, palaan sinne hetimmiten kun pakollinen kaupunkiasia on hoidettu ja kameran patterit ladattu.

Hellettä on riittänyt, muutama sadekuuro on osunut kohdalle mutta vasta illantullen tai yöllä. Luonto on virkistynyt aivan silmissä saatuaan hieman kostuketta.
Juuri sopivan uimalämpöisessä meressä on toistaiseksi voinut vilvoitella; pahamaineista sinilevää ei ole vielä ollut.

Kutimet ovat edistyneet pikkuhiljaa mutta mitään valmista ei ole esiteltävänä, niinpä tässä vain tavallisia lomakuvia.

Tältä kalliolta pääsee mukavasti uimaan joko pulahtamalla suoraan syvään veteen tai juosten tai vaikkapa peffamäkeä liukuen loivaa kallioliuskaa pitkin. Merinäkymä tästä paikasta ja yleensäkin saaren eteläpuolelta on rannaton. Horisontin takana on sitten Viro.

Sipoolainen kauppalaiva Christina käy saaressa neljä kertaa viikossa. Sen valikoimiin kuuluu kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä; hammastahnasta lannoitesäkkeihin. Peruselintarvikkeita ja herkkuja on hyllyillä kuin Stockan herkussa. Porvoolaisen kotileipomon imeläleipä ja omenaleivokset ovat heikkouteni.

Mukavia pikkuseuralaisia on RiiTTäväsTI!

Jos nyt välttämättä tarvitsee jotain ajankulusta tietään, niin sen voi katsoa Aurinkokellosta, jonka joku on vuosikymmeniä sitten maalannut kallioon. "Viisari" näyttää ajan noin viidenminuutin tarkkuudella!

Auringonlasku ei tarvitse sanoja:

Palaan siis saareen nauttimaan elämästä ja blogi jää jälleen tauolle.

KS

Hellettä pakoon

Tähän blogiin tulee nyt pikku tauko!

Lähden saareen. Kaunissaareen. Ei Kotkan Kaunissaareen vaan Sipoonselälle. Helsingin ulkoilusaareen. Minun mielikuvieni "mansikkapaikkaan". Ei siellä kyllä mansikoita kasva, jokunen metsämansikka voi löytyä. Ehkä kauppalaivalta saa näitäkin herkkuja.

Teini-iästä asti olen telttaillut siellä milloin harvemmin milloin vakituisesti. Kun telttailukausi alkoi 15. toukokuuta ja ensimmäinen vuorovene lähti, menin saareen, pystytin leirini jonka purin vasta kauden päättyessä 15. syyskuuta ja kun kausi myöhemmin pidennettiin 15. lokakuuta asti niin loppuun asti olin. Kaikki viikonloput ja koko kesäloma tiiviisti saaressa. Ehkä kerran käytiin loman aikana Porvoossa provianttia hankkimassa.

Telttailussa on ollut pitkä tauko. Purjeveneillessä meni monta kesää ja monta kesää olen ollut vain kaupungissa.
Nyt päätin, että lähdettävä on muutakin kuin vain päiväretkelle.

Kamat on pakattu, lankaa pitäisi olla  r i i t t ä v ä s t i  mukana. Mikäs siellä on silokallioilla kutoessa merituulen virvoittaessa. Ja uidessa. Ja illalla keittokatoksella paistella makkaraa, turista tarinoita, nähdä auringonlasku ja miksei nousukin.

Sillä välin voitte vaikka täältä ihailla jakkuja ja viittoja. Tällaisia ei ole täälläpäin näkynytkään.

Pitäisiköhän lähteä suureen maailmaan lokakuussa: Lontoon Knitting and Stitching Show.


Heissulivei, palaan joskus ensi viikolla.

Voikaa hyvin, muistakaa korvata hellehiet juomalla riittävästi vettä :)

KS

Svengi sunnuntai

Kunnallisveroeuroille sai tänään hieman vastinetta.

Kaivopuistossa oli kesän ensimmäinen konsetti, kahden viikon kuluttua 24.7. on toinen. Järjestäjänä on Kulttuuriasiainkeskus ja sponsorit tietenkin. Kahdella lavalla oli runsaasti esiintyjiä, mm: 22-Pistepirkko, Escape, Pelle Miljoona Folkers, Aurinkokunta, Eero Koivistoinen Horns, Hector ja jotain muitakin vielä.
Päivä oli helteinen, esiintyjillä oli varmasti kuumat paikat lavoilla, jonne aurinko porotti suoraan päin pläsiä.

Itse istuin välillä rannan tuntumassa, jossa iltapäivän merituuli vilvoitti mukavasti, melkeinpä tuli kylmäkin!

Siinä musiikkia kuunnellessa toinen sukkakin melkein valmistui. Olishan sen kuvaa varten voinut loppuunkin tehdä mutta ei nyt enää oikein jaksa, helle vei vanhalta voimat.
Kukka sukan sivussa on nyt vain tuollainen koeviritelmä, josko tuollaiset laittaisi koristukseksi. Regia-lanka oli hyvä valinta, ei voi samana päivänä puhua Kotiväki sukkayrityksestä ja näistä.
Kuvakaan ei nyt oikein onnistunut, mutta ihan hyvä se on, näkyyhän siinä sukka.

Lanka: Regia Cotton, 41% New Wool, 34% Cotton, 25% Polyamide
Puikot: 3
Malli: perussukka, 60 silmukkaa
50 g riitti just hyvin

Knitting-lehdessä, jonka aiemmin näytin kuvana, on monta mielenkiintoista artikkelia. Alpakkalangan kehrääjästä ja hänen myymälästään, yksi unelman toteutuminen. Alpakka-farmi on  siinä lähellä.
Täältä voitte katsoa kuinka alpakka-lankavyyhti saa nimensä itse villantuottajalta!

KS

Valmiita ompeluksia

EDIT: 9.7.2005:
Lopultakin sain vanhan kameran filmin käytettyä loppuun. Kun kerran olin ottanut kuvia Sepon penkki- ja pressuprojektista, niin laitetaan ne nyt näytille, ja jääväthän ne sitten tänne todisteaineistoksi, että valmistakin on tullut.
Myös keinunkatoksen olen saanut korjattua, mutta se jäi valmiina kuvaamatta. Samaa kangasta en siihen enää saanut, mutta sävyyn sopivaa ruskeata. Ja piparkakkureunat jäivät tekemättä uuteen reunaan, mutta muuten lopputulos oli tyydyttävä.

Näyte kuluneesta penkinpäällisestä:



Pöydän täydeltä penkkikangasta leikkausvaiheessa ja etualalla korjattavia pressuja:



Valmis penkki: (kuva on pystykuva, mutta tässähän nyt penkki on "oikein" päin)





Alkuperäinen postaus 18.4.2005:

VENEILY- JA TERASSIKAUSI LÄHESTYY:

...ja niinpä oli otettava itseään niskasta kiinni ja ommeltava Sepon veneen penkkiin uusi päällinen. Toisen olen ommellut jo syksyllä. Miten tämän tekeminen jäi vain roikkumaan. Olisko ollut kiireitä neuleiden parissa? Ja pressun reunat vielä kertaalleen. Näistä valmiista ompeluksista ei nyt ole kuvaa kun ei ole omaa kameraa, mutta Ville on ottanut minulle varastoon kuvan penkistä "ennen", toivottavasti kuva "jälkeen ompelun" saadaan joskus.
Vähän oudon näköinen, penkki on tässä pystyssä.




Ja huomenna (tai ylihuomenna) olisi tarkoitus korjata tätä Maijan kesäkeinuun viime keväänä tekemääni katosta. Keinukaton mittoja ei ollut, kävin puutarhakaupassa mittailemassa keinuja ja arviolta sitten ompelin tämän. Muuten hyvä, mutta noin 20 cm liian kapea. Se olisi nyt tarkoitus lisätä tähän. Piparkakkureuna kyllä taitaa jäädä siltä kohdala tekemättä. Hmm, näkee sitten mitä siitä syntyy.




KS

Torstaipäivä

Olipas taas tässäkin päivässä onneksi muutama tapahtuma.
Aamulla nukuin hieman liian pitkään ja tuli tosi kiire Mini-golf radalle. Peli meni huomattavasti paremmin kuin viime viikolla.

Illansuussa suuntasin Sokoksen kahvilaan  Neulontalistalaisten kuukausitapaamiseen vaikka en itse ko. listalla olekaan. Olin sopinut bisnes-treffit Päivin kanssa ja uskaltauduin paikalle. 11 neulojaa oli läsnä, osan olin jo tavannut aiemmin ja nyt muutama nettituttu tuli nähtyä ihan livenä. Kahvilan herkkuannoksia ja cokista näytimme nauttivan.

Lankahankintoja oli nähtävilla ja hiplattavana. Ihastuin Marjutin Red Dune´en. Sitä on nyt saatava. Myös Louhisaaren kartanon villalanka oli aivan ihastuttavan värinen ja tuntuinen. Muitakin minulle uusia lankoja oli, mutta ei nyt enää muistu muita nimiä mieleen.
Myös ulkolaisia neulelehtiä oli näytillä ja niiden malleja ihasteltiin. Kotimaiset uudet numerot Moda ja Novita olivat esillä. Novitan malleista sekä lankauutuksista ja niiden väreistä keskusteltiin, puolesta ja vastaan, mutta ei siitä tämän enempää.

Oli mukava tavata iloisia ja aktiivisia naisia, se toi mieluisaa vaihtelua tähän suht´ köyhään seuraelämääni. Kiitos kun sain olla mukana.

KS

Huh hellettä

Tänään täällä on vallinnut trooppinen säätila. Erittäin kosteata ja hiostavaa.

Pilvet pirskauttivat pari pisaraa puolilta päivin.

Runosuoni. Kunnon sade ja vaikkapa ukkonenkin tekisivät nyt terää.
Teimme Laurin kanssa pienen kuvaus retken tänne:

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemessä. Kasvihuoneisiin ei tehnyt mieli mennä kun ulkonakin oli jo kosteutta riittävästi. Ruusujen kukat olivat vaiheessa "viimeisiä viedään". Muutama päivä aikaisemmin olisi ollut varsin huikea kukkameri ja huumaavat tuoksut.

Kauniita kasveja oli kuitenkin paljon:

Hups! Mikä kumma kukinto tämä on?

Se on varjossa päivää paistatteleva purkutuomion saanut sniikkers-sukka Kotiväki langasta. Keväällä jo sain mieliteon neuloa kesäsukat puuvillasta. Kyselin Novitaklubistakin  vinkkejä. Kotiväkeä on lankavarastossa ja siitä sukkaa kutomaan pari iltaa sitten. Mutta EI, se ei ole minun mieleinen sukkalanka. Tekele tuntuu kovalta ja karhealta, varmasti hankaa jalassa. Purkuun menee.

Komeita lintuja puutarhan altaassa ja mukava lehtikin kasvien lomasta pulpahti:

Systeri Maija toi tämän pyynnöstäni Englannista. Ihan kivoja malleja ja monta artikkelia luettavana. Englantilaiset viettävät kansallista Neulonta-viikkoa 10. - 16. lokakuuta. Näyttelyitä, messuja ja kaikenlaisia tapahtumia on suunnitteilla.

Mutta mitäpä sieltä puunkolosta kurkistaa?

Ettei vain olisi uusi, parempi lanka kesäsukkiini! Suomalaisessa puussa puuvillaa ja bambuoksia?! Jo on aikoihin eletty.

KS

VAUVANVAATE

Mehän kaikki tehdään vauvoille vaatteita, pieniä ja söpöjä.

Mun uusi Canon-vauva sai nyt sitten kantokassin.
Sain tällä jopa n. 40 gr miinusta lankavarastooni! Ja yhden nurkissa pyörineen vetoketjun käytettyä.

Tulitikkuaski on hahmottamassa laukun pientä kokoa.
Pikalukolla laukun voi laittaa vaikka vyölenkkiin. Mulla on myös kasseissa kaikenlaisia lenkkejä mihin voi tavaroita ripustaa noilla pikalukoilla tai karbiinihakasilla. Ei tarvitse kaivaa kassin pohjalta esim. puhelinta.

Lanka: Samos, ihan pikkusen vaillinainen kerä
Koukku: 4, ja neljän silmukan i-Cord puikoilla 4
Malli: KS eli oma

Eikös ole söpö? Kuvakin onnistui (tai voisi se ehkä olla vielä pikkusen tarkempi!).  Oli kiva kun saattoi ottaa monta kuvaa, kokeilla ja valita sitten mieluisensa. No, toki Villekin otti mulle useita kuvia samasta kohteesta mutta mukavampi se on itse säheltää.

KS

Kuva-arvoitus

Arvatkaapas mikä tämä on?

Kyllä, se on kuva valmiista Maxi-jakusta.  Mutta  m i k ä  K U V A?

JEEEEEESSSS!! Se on EKA neulekuva Omalla Uudella Kameralla!!!

Nyt sitten toivottavasti saatte useammin kuvia nähtäväksenne tässäkin blogissa.
Ja antakaa anteeksi, jos ensi innossani näytän teille puoli Helsinkiä kuvina.

Ja tässä on se ihan eka tällä kameralla otettu kuva:

Se on Espan puiston lyhtypylväs, heh.

Jo eilen yritin sitä ostaa, mutta ne oli myyty loppuun alta aikayksikön. Uusi erä saapuisi ehkä eilen tai huomenna tai...Soitin tänään heti klo 12 kameraosastolle,ja AH, uusi erä oli tullut, varmuuden vuoksi varasin omani vaikka onkin vain viiden minuutin luikaus mäki alas tavaratalon alakertaan.

Olen niin PA kuin vaan olla voi, mutta koska olin kamerasta haaveillut koko kevään ja nyt sellainen on Stockan kantis tarjouksena, niinpä vilautin Stocka-korttia kassalla, (kohtaan ongelman urheana sitten joskus kun painava lasku kolahtaa postiluukusta) ja kamera siirtyi liukkaasti kassiini. Ja siis heti Espalla se pääsi ulos ahdistavasta pakkauksestaan ja oli oikein tyytyväinen päästessään tosi toimiin.

Hätäinen ohjeiden lukeminen, hieman teknillistä omatoimisuutta ja Städäm! tuossa ne kuvat nyt ovat.

Nyt puikot viuhumaan, että on pian blogiaiheeseen liittyvää kuvattavaa!

KS

Kesäinen lauantai-ilta

Tylsän sekasää päivän jälkeen on ollut kaunis kesäpäivä ja ei illassakaan valittamista ole.
Päivä meni kyläillessä ja Kaivopuistossa istuskellen.

Illansuussa kuuntelin kaupungin uutuuden: Senaatintorin Ääni. Se kuullaan joka päivä klo 17.49.
Siitä kerrotaan Kirkko&Kaupunki lehdessä mm. näin: "Sävellys kuuluu parhaiten keskellä Senaatintoria Aleksanterin patsaalla, johon yliopistolle, Tuomiokirkolle ja kaupungintalolle sijoitetut kaiuttimet on suunnattu. Ääni kulkee rakennnuksesta toiseen, ja teos kestää 5 min 18 sek. Senaatintorin Ääni on luonteeltaan eurooppalaisen kellopelin tai iltasoiton moderni, neliosainen versio."
Ihan mukava piristysruiske keskustan hiljenevään iltaan tämäkin on. Turistit kääntelivät päätään ihmetellen mistä ääni oikein tulee.
Kellopelisoiton jälkeen alkoi sopivasti lauantain iltakirkko kauniissa Tuomiokirkossa. Se on aina mukavan rauhoittava pikkumessu, jonka kruunaa ehtoollinen.

Tässä koneen ääressä istuessa voin välillä katsella ikkunastani tällaista näkymää:

Nuo puut ovat siis suuria vaahteroita. Joskus ikkunalaudallani piipahtaa oravakin. Oikeassa alanurkassa oleva "möhkäle" on vanhan tallirakennuksen katto. Tällaista on keskikaupungilla! Rauhallista eikä edes mitään liikenteen melua. Ja sinne Menitaan on matkaa vain noin 170 metriä! Tämä tähän jaaritukseen lisäyksenä vain sen takia, että jotain neulomiseen liittyvääkin sain ujutetuksi mukaan :))

KS

Tylsää

Sopisko tällainen ruskea väri tylsän päivän päivitykselle?

Sää täällä Hesassa on lämmin mutta: sataa, paistaa, sataa, paistaa. Ei siis oikein ulkoiluilma. Saapahan olla hyvällä omalla tunnolla sisätiloissa kutomassa.

Laitoin tuonne sivuun Tekeillä olevien laatikkoon myös Valmistuneet työt, kun niitä ei aina saa kuvan kera tässä heti raportoitua.
Yritin tehdä "Valmistuneille" oman laatikon, en vaan keksinyt miten sen laatikon saisi "Tekeillä" olevien alle, olisi joku logiikka tuossakin palkissa. Uusi laatikko menee tuonne ihan alimmaiseksi, Nallesairaalan alapuolelle. Ehkä sitä ei voi valita mihin laatikko asettuu systeemissä?
Ja tuo Henkilöt-loota olis kiva olla tuolla ylhäällä, mun esittelyn jälkeen.

Olisikohan tuollainen laatikon tms. päivitys syynä siihen, että Blogilista näyttää blogeja päivitetyiksi, vaikka mitään huomattavaa uutta ei kuitenkaan blogissa ole näkyvissä sitten edellisen käynnin? Täytyy siis tutkailla muutoksia tarkemmin.

On muuten kiva, kun niin moni neuleblogi on laittautunut Blogilistalle. Paljon kallisarvoista aikaa säästyy kun voi käydä vain päivitetyissä blogeissa. Jos siis et ole vielä listalla, kipin kapin sinne listautumaan!

Keskeneräisiä töitä teen mikä käteen sattuu huoneessani paikkaa vaihtaessani. Kaikki siis edistyvät tasaista tahtia tasapuolisesti.

Uudessa Novita-lehdessä ei ollut mitään oikein innostavaa. Kevät-lehdestä en ole tehnyt mitään, Kesä-lehdestä vauvan jakun ja virkatun huivin. Jos Syksy-lehdestäkään ei tule mitään tehtyä niin kannattaako lehteä enää tilata? Klubisivuilla on mukava jutustella, saada vinkkejä ja yrittää jeesata muita, ja tämän edun siinä menettää jos lehden lopettaa. Täytyy nyt vielä miettiä asiaa kun on vielä yksi lehti maksettuna.

Kauneimmat Käsityöt kolahti postiluukusta tänään. Siinä on enemmän mielenkiintoisia malleja kuin em. lehdessä. Tilasin KK:n nyt heinäkuusta alkaen kun huomasin, että usein tuli irtonumero ostettua. Saa sitten nähdä mitä tulee toteutettua. Toisaalta mallit ovat aika ajattomia ja todennäköisesti käyttökelpoisia vielä ensi kesänäkin.
Lehdessä on myös nyt noita virkattuja rannekkeita (ks. tuossa vieressä: Rannekkeita), joita mä tein jo viime kesänä, eikä kukaan ymmärtänyt mitään niiden päälle! Ja samanlainen systeemi on nyt tehty myös jalkoihin.

Tänään olisin halunnut mennä Turkuun Keskiaikamarkkinoille. Matkaseuraa ei löytynyt ja tarkemmin VR:n ja bussien hintoja tutkiessani, totesin matkan aika hintavaksi. Niinpä jätin menemisen väliin kun ei ollut edes mitään tyytyväisyystakuuta, että perillä olisi varmasti ollut hintansa arvosta mukavaa. Matkaile tässä sitten kotimaassa kun naapuriinkiin pääsee edullisemmin!

Hyvää viikonloppua kaikille!
KS

HISTORIAN HAVINAA, viimeinen jakso

Historian havinaa kirjoitukseni ovat tulleet viimeiseen osaansa. Suunnitelmassa oli pari osaa pidempi jutustelu, mutta kuvitusta ei sittenkään ollut niin moneen osaan. Tai noh, voisinhan tämän viimeisen jakaa vielä kahteen osaan, mutta näin kesäaikaan ei tiedä mihin sitä menee koneen äärestä niin mitäs tätä pitkittämään.

HISTORIAN HAVINAA
Osa 7.
1950-luku

Pikku Kristiina aloitti 6-vuotiaana kansakoulun Punavuorenkadulla syksyllä 1959, aamuvuorossa. Siihen aikaan koulua käytiin sekä aamu- että iltavuorossa ja lauantaitkin olivat koulupäiviä.  Lauantaina koulusta tullessa kotona odotti tietysti lämmin pulla ja tampatut matot.

Ensimmäisessä syystodistuksessa käsityönumero on 8, mutta sen jälkeen se on ollut 7. Mitä lie perfektionisteja opettajat ovat olleet, pidin käsitöistä ja ihan onnistuneita nuo vanhat työt näyttävät olevan.
Käsityöpussi on tuo punainen, sininen jumppapussi on käytössä kulunut sekä esiliina sievällä pupukoristelulla. Esiliina on ollut ahkerassa käytössä pyykkiä ripustaessa, suuret taskut ovat juuri sopivat pyykkipojille.

Päiväkirjassa lukee 2. joulupäivänä 1961: "Sitten ompelin ompelukoneellani, jonka sain joululahjaksi isältä. Sitten tuli radiosta Pelukoppa. Ja se oli hauska. Sitten kun olin syönyt niin leikin yksin kauppaa. Ja kun isä oli lukenut erään kirjan loppuun, niin hän laittoi ompelukoneen pöytääni kiinni, että voisin ommella paremmin."

Se ompelee yhdellä langalla. Tikin alapuolesta tulee ketjusilmukkaa. Päiväkirjan mukaan olen sillä ahkerasti ommellut kaikenlaista nukelleni. Liina on varmaankin ihan ensimmäinen  työ koulussa.

Aika kului ja isona tyttönä sain tädiltäni kihlajaislahjaksi pyyheliinakangasta. Olen siis ommellut myös kapioitani! Kolmessa pyyheliinassa nimikointi on ristipistoilla ja kolmessa kohotetuilla laakapistoilla. Ripustuslenkit olen tehnyt niin hyvin, että ovat vieläkin kunnossa vaikka kangas alkaa jo olla aika kulunutta ja paikoin päivä paistaa läpi.

Muutamaan lakanaan tuli virkattua pitsitkin. Pussilakanat tekivät vasta tuloaan ja tuntui turhalta sijoittaa yhteen lakanaan rahaa kahden edestä.

Loppu!

Tässäpä tämä pikku katsaus menneisiin kädentaitoihin. Toivottavasti olet viihtynyt. Täytyy kesän aikana miettiä mitä mukavaa tarinointia keksisin syksyksi.

KS

Lankainventaario

Pilvisen ja nyt rankkasateisen päivän pikku askareena inventoin lankavarastoni. 
Tiesinhän niitä olevan paljon mutta onhan tuo kilomääräkin mukava tietää:

10 kiloa!

Luvussa on mukana myös keskeneräisiin töihin menevät lankakerät.
Sekalaisia puuvillalankojen vajaita keriä on monta, en viitsinyt niitä punnita. Villalangoista ei ole montaa nyssykkää jäänyt yli, hyvä niin.
Tahitia ja Palmaa näyttää jääneen työstä kuin työstä ainakin 1 kerä yli. Miten lie ohjeisiin kulutus laskettu.

Tässä kasassa on siis vain osa langoista, mm: 1 kg Isoveljeä ja 1 kg Cottonellaa, Bambinoa 650 g, Merinoa 400 g, sekä esimakua Teddyn uudesta ihanasta sini-turkoosista väristä. Ensi viikollahan Novita-lehden postitus alkaa niin kaipa tuon nyt uskaltaa tähän julkaista.

Ibizasta on tarkoitus tulla lyhythihainen poolokaulus pusero, nro 29/Novita 2/2002 ja Cottonellasta pusero nro 9/Novita 1/1997.
Isoveljen kohtalo on auki, Merinoista ja Wooleista lapsille villapaidat ja Bambinosta vauvalle talvitamineet.

Kyllähän niillä muillakin langoilla joskus on suunnitelma ollut olemassa mutta miten lie jäänyt toteuttamatta? No, mohairit kyllä tulee tehtyä huiveiksi mutta ne muut; aika näyttää ja jos sitä jostain saisi riittävästi kaiken haluamansa tekemiseen.

KS

Perhosten aikaan perhoslankaa

En ole vielä nähnyt montaakaan oikeata perhosta mutta Butterfly lankaa on täällä kotona riittävästi toppiin ja puseroon.

Tämä sininen pitsitoppi on kohta, pyöröpuikolla (3.5) tehtynä, kainalokavennuksissa ja siitähän ei enää ole pitkä matka valmiiseen työhön.
Ohje  Pirkassa.




Tuon kaverina teen vaalean vihreätä "sydän puseroa", pyöröpuikolla = mitä vähemmän ommeltavaa saumaa, sen parempi.
Ohje on Modasta, mutta mikä numero-mikä vuosi?




KS

Kesäkassi

Jokunen viikko sitten sain valmiiksi tämän kesäkassin. Mun mielestä se on kiva ja hieno ja just sopiva tarkoitukseensa, sinne mahtuu kaikki tarpeellinen. Kaupungilla olen ollut huomaavinani ihailevia katseita kassia kohtaan (?).

Se on tehty Maxin jämälangoista muutoin, paitsi marjapuuronpunaista ostin yhden kerän Menitan ikkunalankakorista 1 euron hintaan.
- sinisestä on siis Sateenkaari pusero ja pikkulaukku
- keltaisesta pintaneule pusero
- vihreästä jakku (joka on myös nyt valmis)
- pinkistä Millan pikkulaukku

Idean malliin sain pikkulaukusta (ohje Novita 2/2001, kuva kategoriassa: Virkkaus/1.4.05), sitä sitten suurensin ja sovelsin kahvoihin  sopivaksi.
Koko on noin 34x30 ja pohjan leveys 15 cm.
Kassin pohjalla on pahvi, joka pitää kassin muodossaan ja estää sen venymisen.
Puunappi/lenkki systeemi pitää laukun suun sopivasti kiinni ettei varkaan käsi aivan heti pääse luikahtamaan huomaamatta viemään vaivaisia eurojani.

Tietysti piti virkata keltaisesta Violasta puhelinpussukka, jotta sävy sävyyn maniani sai rauhan. Myös vihreä pussukka on suunnitteilla jakun kanssa käytettäväksi.

KS