Kotiteollisuusliike Sukkula

Viimeviikkoisella retkellämme Tuulan kanssa, kävimme Sukkulassa Riihimäellä, kuten muistaakseni mainitsinkin Lammaskatselmus-kirjoituksessa. Ihan ensiksi:

ONNEA 80-VUOTIAALLE KAUPALLE!

Kauppa on siis ollut olemassa jo kunnioitettavat 80 vuotta. Nykyinen omistaja Raili on ollut tiskin takana jo pitkälti yli 30 vuotta (tarkempikin vuosimäärä kerrottiin mutta se jo unohtui).

Myytävää on moneen tarpeeseen. Ihastuttavia lahjatavaroita on paljon, niistä varmasti löytyy niin pukinkonttiin kuin kesähäihin lahjapaketti ja omaa kotia voi piristää pienillä sisustustarvikkeilla.

Hobboksin laadukkaita käsityökirjoja on myös myytävänä.

Ja tietysti lankoja, lankoja ja lankoja. Monia merkkejä ja laatuja on hyllyt täynnään. En edes yritä luetella niitä mutta ainakin Tekstiiliteollisuuden langat ovat hyvin edustettuina.

teetee:n myymälöiden vuoden 2008 äänestyksessä Sukkula pääsi sijalle 5. Tässä lainaus Tektiiliteollisuuden sivulta äänestystuloksista:

"  Sukkula: Olen saanut todella hyvää, ammattitaitoista ja ystävällistä palvelua Sukkulasta, lämmin kiitos siitä! Moni palvelualan yritys voisi ottaa mallia, miten monipuolisesti -myös tänä päivänä, kiireestä huolimatta- voisi asiakkaitaan palvella. "

Paperinaruhyllyn värileikkiä. Nam, syötävän herkullinen.

Paikkakunnalla on paljon aktiivisia käsityönteijöitä ja Sukkulassakin on Neuleilta kahtena iltana joka toinen viikko, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Vierailupäivänämme Riihimäellä Linneassa oli järjestetty oikein Neuleiltamat! Emme siihen jaksaneet jännittävän päivän jälkeen enää osallistua, mutta kuulin, että kaikilla oli ollut hauska ja antoisa ilta.

Tervemenoa Sukkulaan kun siellä päin liikutte.

KS

Hyvää Naistenpäivää

Kaikille naispuolisille lukijoilleni toivotan viikolla yllätyspostina saamani kevätkranssin kuvalla

HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ!

Jos joku teitä hemmottelee ja passaa tänään, niin NAUTTIKAA siitä iloisesti. Uskaltakaa ottaa vastaan palvelua ja palvontaa;)

KS

Lammaskatselmus

Hitu ja Bonita

Jo tammikuussa sovimme, että menemme Tuulan kanssa katsomaan neuleystävä Susien lampaita. Matkakuume nousi pikkuhiljaa, nukuttavia öitä laskettiin ja lopulta varmistettiin, että kaikki tarpeellinen on mukana = matkaneule.

Vihdoin koitti keskiviikkoaamu ja stadin friidujen suuri seikkailu maalle;) Assalta nousin junaan varmistettuani ensin monta kertaa, että se on oikea juna. Tuula tuli kyytiin Pasilasta. Puolisen tuntia matkustettiin ja Riihimäellä osattiin mennä aseman eteen, jossa Susie oli meitä vastassa.

Ihan ensin käytiin paikallisessa käsityökaupassa Sukkulassa mutta siitä kerron sitten toisella kerralla.

Mutkaista tietä pitkä matka ja vielä vähän matkaa ja tulimme yks kaks asutulle seudulle, jossa on Puoti Poikettava. Olihan se sinne poikettava ja tapasimme neuleystävä Maunon *vilkutuksia*. Näin se matkailu avartaa ja antoi taas yhdet kasvot blogitutulle. Puodissa myydään käsityöläisten tuotteita, monia hienoja töitä ja yksilöllisiä ideoita. Ostin kotiintuotavaksi Saunatontun, joka tuoksuu mukavasti tervalle.

Puodilta sitten taas vähän mutkaista tietä takaisinpäin ja vihdoin Susielle. Heti auton tullessa pihaan lampaat tulivat aidan luokse ja jo kuului innokas tervetulomääkynä. Kaikkia piti rapsuttaa ja jutella niille. Parempiin suihin olisi kelvannut kaikki mikä vähänkin joutui turvan ulottuville; takin nyörejä ja ranneketjua olis ollut kiva märehtiä.

Tämä on niiden nukkumispaikka, yömaja.

Särmä, Hahtuva, Hitu ja Bonita.

Suomenlampaita ovat musta Särmä, ruskea Hitu ja valkoinen Bonita, pienin ja uusin tulokas on Kainuun harmas Hahtuva. Kaikki ovat ihan omia persoonia ja oman luonteisia. Sen huomasi jo näin lyhyelläkin tuttavuudella. Bonita on pomo ja "minä itse, mulle kaikki, linssilude".

Bonita ja Hitu

Hahtuva ("ja linssilude")

Lampaiden jalat on hoikat, miten jaksaakin kaiken villan näillä kantaa;)

Särma ja Hitu

Bonitan villaa, jota Tuula sai kotiinvietäväksi kuin myös muidenkin villaa. Kyllä Tuulan nyt passaa rukkiaan surruuttaa.

Naapurin Paavo kävi tervehtimässä ja kerjäämässä rapsutuksia. Olipas komea katti mutta niin vilkas liikkeissään että valokuvan sai vain kiinnipitämällä.

Päivä oli Oikein Mukava ja aika kului kuin siivillä. Matkaneuleita ei montaa riviä ehditty tikuttamaan. Varmasti menemme uudestaan kyläilemään näin mukavaan paikkaan.

Meitä myös hemmoteltiin herkullisella tarjoilulla. Aamupäivällä syötiin Tonnikalapiirasta ja Puolukkapiirakkaa kahvin kanssa. Iltapäivällä saimme Lasagnea, nam. Susie oli aamun ahkeroinut näitä herkkuja meille. KIITOS!

Kotimatka junassa meni ihan mukavasti tosin pienen jännityksen merkeissä: olimme vaunuyksikössä, jossa ei ollut Lipunmyyntiä! Jo asemalla olisi pitänyt ymmärtää mennä siihen taaempaan yksikköön, jossa saa maksaa matkansa, vaan eihän sitä kokematon matkailija kaikkia junajärjestelyjä tiedä.

KS

Jälleen kerran: Terveisiä Tallinnasta

Kävin siellä tammikuussakin mutta onpas jäänyt kertomatta;)

Nyt oli matkaseurana Kässäily-Kio ja Vilijaana. Vilijaana kulki eri laivalla ja meillä oli treffit Karnaluksissa, josta taas lähti mukaamme mukavat kassilliset ostoksia. Tässä minun "saaliini", josta tosin suurin osa on toisille neulojille.

Kävimme syömässä pikku huikopalan Narva-kadun varrella kahvilassa. Seljanka maistui Kiolle ja lämpöiset juustoleivät meille muille. Hinta oli edullinen.

Lankakiintiöt olivat jo kaikilla täynnä, niinpä vain poikkesimme tervehtimään Anua Pronksi Lõngadissa ja jätimme Liann lõngadin kokonaan käymättä! Sen sijaan menimme Puu ja Putuka Poodiin, josta ostimme erilaisia nappeja, kukin omanlaisiansa.

Puu ja Putuka Pood, Vene 6, Tallinn. Kauppa on sisäpihalla, jossa on myös monta muuta pikkupuotia. Suklaakahvilakin löytyy tästä osoitteesta . . .

Keppihevoset vartioivat putiikin ovea.

Ostokset pakataan näin kauniisti.

Ja sitten tietysti Sadamarketin villalankakauppaan, mutta jälleen Kio ja minä selvisimme ilman ostoksia. Vilijaana tosin jäi sinne vielä, niin että saattaapa hänellä olla ostoksia sieltäkin.

Päivä oli oikein mukana ja kuten tavallista, aika kului kuin siivillä. Toisaalta aikaa on aina liian vähän mutta toisaalta enempää ei jaksaisikaan, ei jalat eikä kukkaro;)

KIITOS tytöille hauskasta, iloisesta ja reippaasta seurasta.



KS

Sivellinkotelo

Uusi aluevaltaus: Sivellinkotelo

Piko-systeri näki neulepuikkotaskun ja heti tilasi vastaavan siveltimilleen. Ja tietysti leopardikankaisen, tottakai, mitäs muutakaan;)

Ja sen kaverille kanss.

KS

Vauvan kietaisujakku

Haalareiden kaveriksi neuloin perinteisen kietaisujakun. Ohjetta ei ensin meinannut löytyä näin ohuelle langalle mutta kun uskaltaa kysyä niin löytyihän se. Ja sitten alkoi löytymään vanhoista lehdistäkin. Kiitos kaikille apuaan tarjonneilla.

Lanka: Gjestal Baby ull, 100 g

Puikko: 2.5 Addipyörö

Malli: Garter Stich Baby Kimono by Joji Locatelli (Ravelry), tietysti kuitenkin sovellettuna. Esim. reunuksia en neulonut vaan virkkasin kuten solmiamis-nauhatkin ovat virkatut.

Hihasauman laitoin hihan päälipuolelle ajatuksena tehdä sauma kivoilla tikeillä, tai koristetikata se jälkikäteen. Ei onnistunut. Siis ruma sauma. En purkanut ja yrittänyt uudestaan; olisi voinut tulla vielä rumempaa jälkeä jo kertaalleen käsitellyistä silmukoista.

Solmiamisnauhat, jotka toisella puolella ovat keltaiset ja toisella siniset.

Nätit napit, jotka eivät olleetkaan kiinniommellut vielä, mutta päivänvalossa kuvaaminen oli etusijalla nappien ompeluun nähden.

Jakussa näyttää olevan monta huonoa silmukkaa. En enää näin tummasta langasta neulo mitään. Tämä lanka ei myöskään pääse suosikkilistalleni. Se jakautuu helposti säikeisiin eli silmät on pidettävä neuleessa.

Haalari ja jakku ovat ihan nätit ja pidettävät mutta eivät niin onnistuneet kuin olisin halunnut. Kyllä te tiedätte, että en ole täydellisyyteen pyrivä mutta hieman parempia nämä olisivat voineet olla.

Seuraavaksi teen myssyn, lapaset ja sukat mutta vaihdan langaksi Lanettin.

KS

Talvikärpänen?

Voi aikoja, voi talvia!

En ole ikinä ennen nähnyt elävää kärpästä helmikuun hangilla pakkasessa! Vaan tänäänpä näin omalla terassilla.

Istahdin tupakille ja jotain liikahti silmäkulmassa. Mikä, missä? Suuntasin katseeni alas ja siellä joku liikkui. Musta piste mutta mikä? Silmälaseja kun ei ollut klyyvarilla niin laitoin etusormet ja peukut yhteen (vanha kikka nähdä vähän tarkemmin) ja niiden raosta sitten tihrustelin ja näin, että liikkuva piste on KÄRPÄNEN. No jo on aikoihin eletty.

Ville tulisi varmaan kohta terassille niin merkkasin kärpäsen, että hänkin huomaa sen eikä astu päälle.

Seuraavalla tupakkitauolla kärpänen oli kulkenut pois merkityltä alueeltaan.

Lopulta siirsin sen varovasti lankkujen raosta terassin alle. Jospa sillä olisi siellä hieman lämpöisempi talvipaikka. Ei siellä ainakaan lunta tupruta siiville koko päivää.

KS

Aurinkoa tupaan!

Ostin Sypressistä kassillisen keltaista lankaa. On kuin aurinko olisi tupsahtanut huoneeseeni. Tätä on mukava neuloa sekä värin puolesta että lanka soljuu puikoilla hyvin ja on pehmeätä.

Olenpas ahkerasti laittanut kuvia tänne blogiini. Osa kuvistani tulee linkillä omasta galleriastani ja siitä huolimatta kuvatilani Vuodatuksessa on tullut täyteen, tai ilmeisesti jopa ylittynyt.

Olen siis laittanut "rastin ruutuun" Vuodatuksen asetuksissa ja näin blogiini ilmestyy mainos korvauksena lisäkuvatilasta. Eihän se haittaa lukijoitani, eihän?



KS

Iltapala

On se lapsen hyvä tulla iltavuorosta kotiin kun keittiössä tuoksuu vastapaistetut karjalanpiirakat. Kolmekymmentä niitä tuli ja suurin osa taitaa mennä parempiin suihin heti.

KS

Kolibrikukka ja tiskiriepu

Jouluksi sain ylläripostissa lahjakortin kukkakauppaan. Noh, silloin olin just ostanut Protean, joka kesti sitten kauan yli joulun ja muutenkin joulu oli vähän blääh, niin korttia en sitt käyttänyt. Vaan nytpä on käytetty, kiitos Arja.

Kauppaan oli nyt tullut Kolibrikukkia (Strelitzia reginae) ja semmosen halusin hetpaikalla ostaa. Tulppaanitkin olivat jo siedettävän hintaisia niinpä niitäkin sitten ostin runsaasti. Kiva kun maljakoissa on reilusti kukkia eikä vain se viisi tai seitsemän, tai jos tulppaaneja niin 10:n nippu.

Systeri Pikolle tein Tiskirievun "kukkaseksi" kun oli kutsunut kahville. Hän ei muuten heti tajunnut mikä tämä on, eli nyt on sekin aukko sivistyksessä täytetty.

Riepu ja emäntä samansävyisinä;)

Lanka: Järbo Garn Soft Cotton, 38 g

Puikot: 5.0

Malli: Korinpohjaruutua, ripustuslenksu keskellä oma oivallus;)

KS

Se Ihana hamekangas

Nyt on hame ommeltu Ihanasta kankaasta, jonka ostin Espoosta tammikuun alussa. Inspiraatiotahan tuo on odotellut.

Mulla on just sopiva oranssi puserokin sen kanssa käytettäväksi. Ja oranssista Floricasta neulottu nätti villatakkikin löytyy sekä ne sopivan ruskeat vikkelisukat.

Kangasta jäi sen verran, että päätin tehdä laukun. Kaapista löytyi tukevaa terran väristä kangasta, saattaa olla peräti telttakangasta. Vuoriksi ruskeata ja vihreätä puuvillaa ja vetoketjun ratkoin kenkäpussista, joka on tarpeettomana lojunut kaapissa toistakymmentä vuotta. Sangat otin punaisesta huovutetusta laukustani, joka saa nyt rampana hautautua laukkulaatikon pohjalle.

Kas tässä The Laukku:

Ai että mä olen tyytyväinen tähän ompelukseen. Tuli oikein hyvä ja nätti. Useamman kerran kyllä piti ratkojalla saumoja purkaa mutta lopulta laukku valmistui ilman sen kummempia vaikeuksia.

Pohjapahvi on kiinnitetty paikoilleen ja ulkopuolella on

oranssit napit kiinnityksen vastakappaleina.

Sisällä on tietysti tasku, ripustusrenksu avaimelle ja oma tasku bussikortille. Nyt riittää, että vilautan laukun kulman lukulaitteelle.

Kenkäpussi, joka ystävällisesti luovutti vetoketjunsa.

Itsenäisyyspäivän jatkoilta oli kuva, jossa jollain julkkiksella oli valkoinen muovipussi kädessään,siis mitä ilmeisimmin sisäkengät olivat siinä.

Silloin oli vähällä, etten lähettänyt tätä kenkäpussia hänelle.

KS

Voi jufe, mikä yllätyspostipäivä!

Olipas postilaatikossa yllätyksiä kerrakseen. Noh, on siellä saattanut olla jo eilen mutta mitens jäi laatikolla käymättä.

Ystävänpäiväkortteja oli kaks, tämä missä on kolme iloista rouvahenkilöä, on duunikaverilta duunista, jossa lopetin jo 18 vuotta sitten. Silloin tällöin käydään likkojen kanssa syömässä, muutama viikko sitten oli tämän vuoden tapaaminen. Ja huovutettu sydän on neuleystävältä

Ja sitten tällainen neuleystävä Terhin tyttären ihan itse piirtämä kortti oli pehmoisessa paketissa. Toivottakoon se ystävänpäivätoivotuksen myös blogini lukijoille.

Ja sokerina pohjalla

pehmeän paketin jymy yllätys:

KIITOS KIITOS, rakas neuleystävä Terhi, kiitos.

Nyt mulla on ihan oma Revontuli, lempivärinen ja pehmoinen. Olen sanaton.



KS