tiistai 28. heinäkuuta 2009

Kesäjuhla Kaunissaaressa


Lauantaina 11.7.09 oli kesän kohokohta eli Kesäjuhlat.

Tänä vuonna saari on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa 50 vuotta eli oli saaren synttärit. Päivällä oli tavalliseen tapaan kilpailuja aikuisille ja lapsille sekä supersuosittu Arpajaiset hienoine palkintoineen.

Illalla oli Iltamat: juhlapuheita, muisteloita ja tanssia. Sää suosi juhlia aika pitkälle mutta ilta yhdeksän aikaan alkoi sitten kunnon sade, vaan ei se juhlijoita haitannut.



Vuorovene toi juhlaväkeä kaupungista. Vahinko vain, ettei iltamyöhällä ollut paluuvuoroa vaan monelta jäi Iltamat kokematta.




Juhlatelttoja oli moneen lähtöön; ravintolan telttakatos, letunpaistokatos ja palkintokatos, joka palveli illalla myös orkesterikatoksena.




Köydenveto Saarelaiset vastaan Veneilijät on se ihan pakollinen ohjelmanumero joka vuosi ja aina se on yhtä jännittävä ja totinen taisto. Saarelaiset voittivat!




Mansikkakakkua ja kahvia jonotettiin, kyllähän kunnon synttäreillä kakku ja kahvi maistuvat.




BJB-orkesteri huolehti illan laadukkaasta musiikista. Bändissä soittaa kitaraa "saaren oma mies" Jarmo.




Erja Uitto sulatti sydämet upealla laulullaan.




Tanssimusiikin tahdissa tietysti tanssittiin!




Erja ja minä. Olen joskus ollut kuuntelemassa Erjaa kun broidini bändi on ollut soittamassa. Erja ja Sädis ovat hyviä ystäviä.


Tämä kuva on Pirjolta.

KS

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Lankalahjoja


Olen pikavisiitillä kotona, pyykinpesua ja sen semmoista. Ja toin kotiin langat, joita olen saanut tuliaisiksi neulojilta, on sitten taas teltassa tilaa jos sen ovesta vielä lankakeriä hyppelee sisään.

Tiinalta Turmaliinia, Virpiltä Flotte Sockea ja Susielta Kainuunharmasta, sekä Miau-pussukka. Pussukassa on nyt pienet ja välttämättömät neuletarvikkeet joita on kuljetettava saaren ja mantereen välillä mukana.






Iitu tunnisti heti lammaslangan ja kävi sen kimppuun oiken hampailla. Ai että se tuoksuu kissan nenään niiiin hyvältä ja houkuttelevalta. Mitenkähän siitä neulottu huivini saa olla rauhassa?;)






KS

perjantai 10. heinäkuuta 2009

Reikävarsisukat


 


 



Lanka: Fortissima Socka, 98 grammaa


Puikko: Addi-pyörö 2.5


Malli: sieltä ja täältä, kärjestä aloitettu, neulottu niin pitkään kuin lankaa riitti.


 


Perusreikäkuvio



 


Kantapää, "mikä lie". En osaa näitä kantapäitä minkämaalaisia ovat tms., tämä on Cookie A:n jostain ohjeesta ja olen sen hyväksi havainnut. Pääasia, että on hyvä ja istuu jalassa hyvin.



 


KS

torstai 9. heinäkuuta 2009

Vielä yksi kivi


Vanhassa leikissä Kivi-paperi-sakset ei ole tulta, sehän voittaisi aina kaikki.

Suomalainen kova kivikään ei kestä tulta. Kokot ja nuotiot ovat varmasti rapauttaneet useita kallioita. Tämäkin kivi on ollut joko nuotion reunakivenä tai siinä on ollut kertakäyttögrilli.

Se on noen mustaama


halki päältä . . .




. . . ja välistä.




KS

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

160-vuotis synttäreillä


Tulin saaresta kaupunkiin käymään kun oli serkun ja sen miehen 160-vuotissynttärit. Paikka oli kaunis, saaristolaispöydän antimet herkullisia, ohjelma hauskaa, hyvää ja korkeatasoista. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Hommanäsin kartano oli juhlapaikka.

Piha-aitassa on kahvila ja tilan tuotteita myynnissä. Ja kirppiskin on.







Nuorekas juhlapari


KS

Tärkeitä kiviä




Edellisessä kirjoituksessa näytetyn tuolin takana on lauta, jolle olen kesän kuluessa kerännyt kauniita ja erilaisia pieniä kiviä. Niitä oli tarkoitus tutkia tarkemmin joskus myöhemmin. Mm. erilaisia kiilteitä oli monenlaisia ja erilaisissa kivimateriaaleissa. Ja yksi pienen pieni kivi oli kuin leppäkerttu: punainen, jossa oli mustia pisteitä.

Vaan kuinkas kivilleni kävikään: pieni lapsi heitti ne pois! Lapsi oli niin pieni, ettei varmasti ymmärtänyt, että kivet oli joku laittanut tarkoituksella laudalle. Mukana oli kuitenkin aikuinen, jonka mielestäni olisi pitänyt tajuta asia ja estää kivien hukkaaminen. Vieressä on kuitenkin ziljoona muuta kiveä heiteltäväksi. Itse olin ylhäällä huvilalla enkä ehtinyt puuttua asiaan.

Noh, asiasta voidaan olla montaa mieltä mutta minä pahoitin mieleni. Yksi kommentti asiaan oli, että "ei lapsi ymmärtänyt, ei pidä ottaa asiaa niin vakavasti" yms. yms. höpinää.

Miksi en saisi olla pahoillani? Ne olivat minulle tärkeitä kiviä. "Sun pitää välivarastoida kivet muualle". Just joo, tuossa nyt vain sattuu olemaan hyvä paikka niitä katsella ja laudalle lisätä jos hyvä kivi sattuu kohdalle.

Asia on varmasti pieni, ymmärrän sen, mutta miksi en saisi iloita pienistä kivistä?

Miksi minun juttuni mitätöidään olemattomaksi "eihän tuo nyt mitään ja on maailmassa isompiakin asioita". On toki, onhan niitä mutta jos jään odottamaan suurta ilon aihetta niin saan ehkä odottaa kauan. Oli murhe mikä tahansa, niin siihen ei auta yleinen sanonta: "Kyllä se siitä". Ihan p...stä koko sanonta.



Jokusen "vanhan" kiven löysin takaisin ja summamutikassa otin uusia jotenkuten kivoja kiviä laudalleni.








Nämä suuret kivet säästyivät hävitykseltä, ne ovat eri paikassa, ja laitoin niihin nyt "raamit" jos ne vaikka auttaisivat ymmärtämään, että kivet ovat paikallaan ihan tarkoituksella. Tässä on nimenomaan eri kivilajeja katsottavaksi ja mietittäväksi mitä kaikkea laatua niissä on.




KS

tiistai 7. heinäkuuta 2009

Taidetta rannalla


Saarenkiertäjät lähestyivät suunnasta, jossa ovat nähneet monta kivitaideteosta. Ne olivat varmaankin herättäneet keskustelun taiteesta ja huvilani ohittaessaan kuulin pätkän: " . . . niinkuin Picasso . .juu . . hylätty tuoli on pultattu ajopuulla kivikkoon . ."

Jahas, olen siis ihan taiteilija! Puheessa vilahti myös jokin hieno sana taiteensuunnasta mutta se meni ohi, ja niitähän oli tutkittava netistä ja eiköhän tämä ole vaikkapa kubistinen assemblaasi.










Tuoli ei ole hylätty vaan päivittäin käytössä mutta sen saranat ovat menneet rikki niin ajopuut pitelevät sitä paikallaan ja asennossa. Huomatkaa hieno jalkatuki;)

KS

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Gansey-huivi




Joko kyllästytte huiveihini? Noh, nyt ne loppuu vähäksi aikaa;) Saaressa valmistui yhteensä kolme huivia.




Tässä viimeinen mutta ei suinkaan vähäisin kiviblokkauksessa.





Lanka: Hiiumaan 100% villa, 350 grammaa. Ihanan rasvaista oikeata lankaa.

Puikko: Addipyörö 4.5

Malli: oma viritys, kuvio nro 55 kirjasta Kauneimmat neulemallit



Jösses, että oli hidasta ja vaikeaa neulottavaa tämä kuvio. Aivoilla oli täysi työ hahmottaa oikeat ja nurjat silmukat "väärinpäin". Kuviota neulotaan molemmilla puolilla. Lopputulos on kuitenkin hyvä ja olen tyytyväinen.







Ja mikäs on näissä maisemissa neuloessa!? Siellä sitä taas olen uudet käsityöt mukana. Tekniikka näitä kuvia tänne itsekseen laittelee;)


KS

tiistai 30. kesäkuuta 2009

Saarisynttärit


Saaren Grand Old Lady kutsui vanhat saarituttavat lauantaikaffeille, varsinainen juhlapäivä oli ollut jo kevättalvella.


Heti kutsun saatuani aloin valmistaa lahjaa. Nopeus ei aina ole hyvästä koska jo aloitettuani lahjan teon käynnistettiin yhteisen kirjekuorilahjan keräys. Vaan ehkä olikin hyvä näin, että sankari sai yhden lahjan, joka jää muistoksi mukavasta päivästä.


En sitten käynytkään kaupungissa ennen juhlia, joten jouduin tekemään kortin saatavilla olevista tarvikkeista: teippiä, muistilappuvihko, sakset, muovipussi, metsänkukka.



Palaan leveää, paksua teippiä liimasin muistilapulle kirjoittamani sanat. Teipille liimautui myös kaunis Vanamonkukka, joka sai suojakseen muovipussista leikatun palan.


 



 



Pahus kun siitä unohtui: "haahkojen pulputusta".


 


Ja sitten itse lahja, ilta-auringossa:





 


Lanka: 400 grammaa Schoppel Wollen Reggae-lankaa


Puikko: Addipyörö 5.0


Malli: Flower Petal, Elann.com


Tukalat hetket koittivat kun lanka loppui kesken! Kauan pohdittuani rohkenin pyytää Villeä käymään LankaMaailma Nordiassa ja toimittamaan lankakerät vuorolaivalle. Lähetin langan tiedot tekstarilla, jotta pojan ei tarvinnut selitellä myyjälle jotain jostain villalangasta, joka on marjapuuronväristä;) Huivi valmistui hyvissä ajoin edellisenä päivänä ja joutui kivillä pingotetuksi. Olipahan kerrankin riittävästi tilaa.


Tässä huivi ikinuoren, iloisen ja pirteän päivänsankarin harteilla.



KS

maanantai 29. kesäkuuta 2009

Reikäneulesomisteinen saali


Maaliskuussa sain Kiolta tämän vironvillan. Tällainen huivi/saali siitä valmistui.








Etureunassa on virkattu nirkkoreunus. Sitä ei ohjeen kuvassa näkynyt ollenkaan. Onneksi luin ohjeen loppuun asti;)






Lanka: ruskasävyinen vironvilla, Aade Lõngd, 190 grammaa

Puikko: Addi-pyörö 4.0

Malli: Navia N56




KS

torstai 11. kesäkuuta 2009

Etana, etana, näytä sarves . . .


. . . tuleeko huomenna pouta?

Kyllähän se ne sarvet näytti mutta en kyllä usko sen pouta ennusteisiin! Kylmää, jäätävän kylmiä öitä, sadetta ja usvaa oli suurimman osan viikon ajasta, jonka saaressa vietin.




Tämähän on Ukkoetana, ilmeisesti "ukot" eivät osaa ennustaa;)




Ilmatieteenlaitoksen määritelmä "pouta"  tarkoittaa nykyään "sateetonta säätä".  Lainaus Kysymyksiä ja vastauksia palstalta:

" Mitä tarkoittavat pouta, heinäpouta ja pilvipouta?


Virallisissa säätiedotuksissa pouta tarkoittaa yksinkertaisesti sateetonta säätä. Länsi-Suomessa puhekielen käsitteeseen pouta liitetään myös auringonpaistetta, kuten heinäpouta, mutta maan itäosissa poudalla tarkoitetaan vain sateetonta säätä. Pilvipoutaisella säällä taivas on pilvinen tai ainakin pilvisyys on pääosin runsasta, mutta on edelleen sateetonta."



Kuuset, varsinkin nämä maatamyöten kasvavat, ovat nyt kauneimmillaan kun niissä on nämä kauniit, vaaleanvihreät uudet versot.

Olin suunnitellut tekeväni kuusenkerkistä jotain syötävää mutta taidan jättää tekemättä: mistäs sen maanomistajan luvan hakisi?




Ihmeellinen lentävä "perhonen" tms. viihdytti pari päivää vaappuvalla lennollaan. Otus on noin sentin mittainen mutta sen tuntosarvet ovat noin 4-5 cm pitkät!




Riippuhämähäkki tekee kivaa verkkoa sammalikkoon. Auringonvalossa näky on upea vaan ei sitä valoa pahemmin nyt ollut tarjolla.




Kauppalaiva Christinakin aloitti jälleen käyntinsä saaristossa, aikataulu. Kiva, että vielä viitsivät palvella. Tämähän on Palvelua jos mikä. Artikkeli : Aktiiviloma kauppalaivan kipparina.


KS

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Luonnon ja ihmisen ihmeitä


Viikonloppuna merellä oli oikein hienoja kangastuksia. Laivat seilasivat väärinpäin harvinaisen korkealla merenpinnasta.

Eestiluotoa katsellessa ihmettelin, mitä kumman aitaa siellä hinataan? Kiikarilla katsoessa "aita" paljastuikin kangastukseksi, mutta edelleen se oli aivan aidan näköinen. Vahinko, että kamerani zoomaus ei sinne asti riittänyt mutta tässä yritys kuitenkin. Sinisen veden ja vihreän saaren välissä näkyy tuo harmaa "aita", joka oli itseasiassa aika korkea.




Kaksi jäärää tuli mäntyä pitkin alas päällekkäin;)




Jo kelottumassa olevassa männyssä on pyöreä oksa.






Ja sitten ihmisen ihmeellisiä tekeleitä, pressuvirityksiä telttojen päällä:




Tämä pressu on huomattavan suuri ja korkealla teltan päällä.


Minä en ymmärrä, että tällaisia rumiluksia saa olla metsässä.



KS