Metsän satoa

Tästä metsästä olen saanut poimittua paljon marjoja ja sieniä.

Keskikesän herkkua: ahomansikoita pelkästään ja myöhemmin mustikoiden kera. Vadelmiakin olen syönyt jokusen litran.

Mikäs se siellä pilkistää?

Kanttarelleja en ole koskaan löytänyt niin paljon ja niin uskomattomista kolosista kuin tänä kesänä. Tässä jättiläisyksilö:

Aivan uusi tuttavuus: mustatorvisieni!

Olin laittanut tavoitteekseni löytää näitä koska olin kuullut niitä saaressa olevan. Puolipäivää tuijottelin sienikirjan kuvaa ja luin kuvausta esiintymispaikoista. Ja sitten metsään "torvisieniobjektiivi" silmillä.

Eikä siinä kauaa mennyt kun ensimmäisen ryppään löysin. Ja sitten toisen, kolmannen ja niin edelleen.

Ensimmäisen satsin pujottelin perinteisesti lankaan kuivumaan.

Kun sieniä sitten alkoi löytymään kassikaupalla niin levittelin ne kalliolle kuivumaan. Oikein hyvin tämä konsti toimi. Muutama litra kanttarellejakin kuivui siinä samalla.

Pikkuhiljaa alkavat rouskutkin tupsahdella esille. Tässä sienikeittämöni.

Ja purkillinen valmista suolasientä, ainakin joulupöydän sienisalaatti on turvattu.

"The Villatakk"i on muotoutuksessa. Huomenna saatte siitä kuvia:)

KS

Luxus-lankoja

Ah, kannatti sitä teltan lankavarastoa tyhjentää: lankaa tuli lisää! Ja mitä lankoja!

Marialta sain iiisoon kasan = 4 vyyhtiä Stentorpin villalankaa, 2 luonnonmustaa, yksi vaalean ruskea ja yksi ruskeankirjava. Mainittakoon, että tämä ei ollut ns. saarituliainen vaan ihan muuten vaan minua haluttiin ilahduttaa näillä langoilla. Kaikissa vyötteissä ei ollut painoa merkittynä enkä siis tiennyt muuta kuin että lankaa on paljon. Neuloin siitä ihanan villatakin, mutta siitä tulee kuva vasta kun olen sen viimeistellyt.

Nyt kotona punnittuna: villatakki 450 grammaa ja lankaa on vielä jäljellä 280 grammaa!

Vielä kerran: KIITOS!

Ja Susielta sain aivan erityistä ja superainutlaatuista lankaa: omasta Kainuun harmaksesta, Hahtuva nimeltään, ensimmäisestä keritsemisestä = Baby-villaa ja itsekehrättyä lankaa. Se on vielä vyyhdeillä mutta eiköhän se neuloudu kynsikkäiksi.

KS

Palmikkokämmekkäät Brego

Tuttavani tilasi kämmekkäät. Löysin kivan näköiset palmikkokämmekkäät Ullasta, 03/07.

Neuloin ohjeen mukaan, neuloin ja ihmettelin. Noh, neuloin edelleen. Kun kämmekäs oli valmis, tai siis peukku puuttui vielä, niin olipas oudosti liian pitkä, peukalo alkoi varmasti väärästä kohdasta. Ja sekä sormi- että rannereuna rullaantuivat ikävästi.

Katsoin ohjeen kuvaa ja kyllä se peukalo siinä alkaa selvästi ylempää kuin mitä olin tehnyt. Mutta kun käsketään neuloa 4 x-laista kerrosta ennen peukalokiilan aloitusta niin eihän sellaisia kerroksia voi neuloa keskelle palmikkokuviota?

Aloitin uuden kämmekkään, muutin kämmen- tai kämmenselkäpuolen nurjan neuleen helmineuleeksi, toinen puoli on ohjeen mukaista ribbiä kierretyllä oikealla silmukalla, aloitin peukun myöhemmin, pari kerrosta resoria sormireunaan ja sen semmoista. Sain lopulta aikaiseksi kauniit kämmekkäät joista myös tilaaja tykkäsi.



Lanka: Smart, 60 grammaa

Puikko: Addipyörö 3.5

Ohje: Ulla 03/07 sovellettuna

Ensimmäinen hutikämmekäs tässä reunassa

Tässä reunassa on toinen, soveltaen neulottu kämmekäs

Kämmekkäiden saajan kynsissä sattui olemaan samansävyistä kynsilakkaa! Langan värin olin saanut vapaasti valita ja näköjään osuin oikeaan.

Huom: kuvat saattavat olla oudosti, ehkä, en ole paikalla tarkistamassa kuinka ne nyt, kirjoituksen tultua julki, näkyvät.

KS

Uniikki ET-kassi

Taannoin ET-lehdessä oli virkatun kassin ohje ja silloin sen monet virkkasivat. Nyt se on taas putkahtanut esille ja näinpä Novitan Neulomossa olevassa "toivomuslistassa", että Outi-M toivoi ET-kassia.

Minäpä ryhdyin tuumasta toimeen, hankin langan ja virkkasin. Mitenkäs siinä sitten kävi niin, että virkkasin kassin kahvaosan väärälle sivulle? Noh, eipä kai tuo haittaa: ei ole lahjahevosta suuhun katsominen - vai mitens se menikään.



Lanka: Almina 8/4 puuvilla, 130 grammaa

Koukku: 2.5

Ohje: ET-lehti  (Ohje löytyy tuolta osiossa Tee itse: Virkkaa ET-kassi)

KS

Telttavaloja

On ollut todella mukavaa kun Neuleystäviä on käynyt kylässä. Vaikka kesäyöt ovat valoisia niin eivät kuitenkaan niin valoisia että näkisi tehdä käsitöitä ilman lisävalaistusta.



Vieraat saavat käyttöönsä otsalampun

itse tyydyn kynttilänvaloon, tässä tosin kuvauksen salamavalo antaa liian valoisan vaikutelman;)

vaan enpä enää, sillä ostin nyt kunnon lampun Kaasuvalosta = Lumostar kaasuvalaisimen. Nyt siitä ei ole omaa kuvaa mutta täältä näkee millainen se on. Käyttöohjeen mukaan sitä ei saa käyttää mm. asuntovaunussa, teltassa, mökissä yms. vaan ainoastaan hyvin tuuletetussa paikassa siis ilmeisesti lamppu pitää laittaa autiolle ja tuuliselle saarelle;)



KS

Kesäjuhla Kaunissaaressa

Lauantaina 11.7.09 oli kesän kohokohta eli Kesäjuhlat.

Tänä vuonna saari on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa 50 vuotta eli oli saaren synttärit. Päivällä oli tavalliseen tapaan kilpailuja aikuisille ja lapsille sekä supersuosittu Arpajaiset hienoine palkintoineen.

Illalla oli Iltamat: juhlapuheita, muisteloita ja tanssia. Sää suosi juhlia aika pitkälle mutta ilta yhdeksän aikaan alkoi sitten kunnon sade, vaan ei se juhlijoita haitannut.



Vuorovene toi juhlaväkeä kaupungista. Vahinko vain, ettei iltamyöhällä ollut paluuvuoroa vaan monelta jäi Iltamat kokematta.

Juhlatelttoja oli moneen lähtöön; ravintolan telttakatos, letunpaistokatos ja palkintokatos, joka palveli illalla myös orkesterikatoksena.

Köydenveto Saarelaiset vastaan Veneilijät on se ihan pakollinen ohjelmanumero joka vuosi ja aina se on yhtä jännittävä ja totinen taisto. Saarelaiset voittivat!

Mansikkakakkua ja kahvia jonotettiin, kyllähän kunnon synttäreillä kakku ja kahvi maistuvat.

BJB-orkesteri huolehti illan laadukkaasta musiikista. Bändissä soittaa kitaraa "saaren oma mies" Jarmo.

Erja Uitto sulatti sydämet upealla laulullaan.

Tanssimusiikin tahdissa tietysti tanssittiin!

Erja ja minä. Olen joskus ollut kuuntelemassa Erjaa kun broidini bändi on ollut soittamassa. Erja ja Sädis ovat hyviä ystäviä.

Tämä kuva on Pirjolta.

KS

Lankalahjoja

Olen pikavisiitillä kotona, pyykinpesua ja sen semmoista. Ja toin kotiin langat, joita olen saanut tuliaisiksi neulojilta, on sitten taas teltassa tilaa jos sen ovesta vielä lankakeriä hyppelee sisään.

Tiinalta Turmaliinia, Virpiltä Flotte Sockea ja Susielta Kainuunharmasta, sekä Miau-pussukka. Pussukassa on nyt pienet ja välttämättömät neuletarvikkeet joita on kuljetettava saaren ja mantereen välillä mukana.

Iitu tunnisti heti lammaslangan ja kävi sen kimppuun oiken hampailla. Ai että se tuoksuu kissan nenään niiiin hyvältä ja houkuttelevalta. Mitenkähän siitä neulottu huivini saa olla rauhassa?;)

KS

Reikävarsisukat

 

 

Lanka: Fortissima Socka, 98 grammaa

Puikko: Addi-pyörö 2.5

Malli: sieltä ja täältä, kärjestä aloitettu, neulottu niin pitkään kuin lankaa riitti.

 

Perusreikäkuvio

 

Kantapää, "mikä lie". En osaa näitä kantapäitä minkämaalaisia ovat tms., tämä on Cookie A:n jostain ohjeesta ja olen sen hyväksi havainnut. Pääasia, että on hyvä ja istuu jalassa hyvin.

 

KS

Vielä yksi kivi

Vanhassa leikissä Kivi-paperi-sakset ei ole tulta, sehän voittaisi aina kaikki.

Suomalainen kova kivikään ei kestä tulta. Kokot ja nuotiot ovat varmasti rapauttaneet useita kallioita. Tämäkin kivi on ollut joko nuotion reunakivenä tai siinä on ollut kertakäyttögrilli.

Se on noen mustaama

halki päältä . . .

. . . ja välistä.

KS

160-vuotis synttäreillä

Tulin saaresta kaupunkiin käymään kun oli serkun ja sen miehen 160-vuotissynttärit. Paikka oli kaunis, saaristolaispöydän antimet herkullisia, ohjelma hauskaa, hyvää ja korkeatasoista. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Hommanäsin kartano oli juhlapaikka.

Piha-aitassa on kahvila ja tilan tuotteita myynnissä. Ja kirppiskin on.

Nuorekas juhlapari

KS

Tärkeitä kiviä

Edellisessä kirjoituksessa näytetyn tuolin takana on lauta, jolle olen kesän kuluessa kerännyt kauniita ja erilaisia pieniä kiviä. Niitä oli tarkoitus tutkia tarkemmin joskus myöhemmin. Mm. erilaisia kiilteitä oli monenlaisia ja erilaisissa kivimateriaaleissa. Ja yksi pienen pieni kivi oli kuin leppäkerttu: punainen, jossa oli mustia pisteitä.

Vaan kuinkas kivilleni kävikään: pieni lapsi heitti ne pois! Lapsi oli niin pieni, ettei varmasti ymmärtänyt, että kivet oli joku laittanut tarkoituksella laudalle. Mukana oli kuitenkin aikuinen, jonka mielestäni olisi pitänyt tajuta asia ja estää kivien hukkaaminen. Vieressä on kuitenkin ziljoona muuta kiveä heiteltäväksi. Itse olin ylhäällä huvilalla enkä ehtinyt puuttua asiaan.

Noh, asiasta voidaan olla montaa mieltä mutta minä pahoitin mieleni. Yksi kommentti asiaan oli, että "ei lapsi ymmärtänyt, ei pidä ottaa asiaa niin vakavasti" yms. yms. höpinää.

Miksi en saisi olla pahoillani? Ne olivat minulle tärkeitä kiviä. "Sun pitää välivarastoida kivet muualle". Just joo, tuossa nyt vain sattuu olemaan hyvä paikka niitä katsella ja laudalle lisätä jos hyvä kivi sattuu kohdalle.

Asia on varmasti pieni, ymmärrän sen, mutta miksi en saisi iloita pienistä kivistä?

Miksi minun juttuni mitätöidään olemattomaksi "eihän tuo nyt mitään ja on maailmassa isompiakin asioita". On toki, onhan niitä mutta jos jään odottamaan suurta ilon aihetta niin saan ehkä odottaa kauan. Oli murhe mikä tahansa, niin siihen ei auta yleinen sanonta: "Kyllä se siitä". Ihan p...stä koko sanonta.



Jokusen "vanhan" kiven löysin takaisin ja summamutikassa otin uusia jotenkuten kivoja kiviä laudalleni.

Nämä suuret kivet säästyivät hävitykseltä, ne ovat eri paikassa, ja laitoin niihin nyt "raamit" jos ne vaikka auttaisivat ymmärtämään, että kivet ovat paikallaan ihan tarkoituksella. Tässä on nimenomaan eri kivilajeja katsottavaksi ja mietittäväksi mitä kaikkea laatua niissä on.

KS

Taidetta rannalla

Saarenkiertäjät lähestyivät suunnasta, jossa ovat nähneet monta kivitaideteosta. Ne olivat varmaankin herättäneet keskustelun taiteesta ja huvilani ohittaessaan kuulin pätkän: " . . . niinkuin Picasso . .juu . . hylätty tuoli on pultattu ajopuulla kivikkoon . ."

Jahas, olen siis ihan taiteilija! Puheessa vilahti myös jokin hieno sana taiteensuunnasta mutta se meni ohi, ja niitähän oli tutkittava netistä ja eiköhän tämä ole vaikkapa kubistinen assemblaasi.

Tuoli ei ole hylätty vaan päivittäin käytössä mutta sen saranat ovat menneet rikki niin ajopuut pitelevät sitä paikallaan ja asennossa. Huomatkaa hieno jalkatuki;)

KS

Gansey-huivi

Joko kyllästytte huiveihini? Noh, nyt ne loppuu vähäksi aikaa;) Saaressa valmistui yhteensä kolme huivia.

Tässä viimeinen mutta ei suinkaan vähäisin kiviblokkauksessa.

Lanka: Hiiumaan 100% villa, 350 grammaa. Ihanan rasvaista oikeata lankaa.

Puikko: Addipyörö 4.5

Malli: oma viritys, kuvio nro 55 kirjasta Kauneimmat neulemallit

Jösses, että oli hidasta ja vaikeaa neulottavaa tämä kuvio. Aivoilla oli täysi työ hahmottaa oikeat ja nurjat silmukat "väärinpäin". Kuviota neulotaan molemmilla puolilla. Lopputulos on kuitenkin hyvä ja olen tyytyväinen.

Ja mikäs on näissä maisemissa neuloessa!? Siellä sitä taas olen uudet käsityöt mukana. Tekniikka näitä kuvia tänne itsekseen laittelee;)

KS