Mistä tätä lankaa oikeen tulee?

Noh, ei ainakaan puhelinyhtiön centtiputkesta. Postilaatikolla käväisin kun odottelen ihan paperipostia mutta siellä oli taas semmoinen pehmeä paketti.

Ihanaa, pehmeätä, ja jälleen ihan oikean väristä lankaa. Tämä krapilla värjätty ja edellisen postauksen sieni-sipuli-coctail sopivat hienosti yhteen väreiltään. Tokihan nämä ovat ihan eri paksuisia mutta eihän ne samaan neuleeseen tulekaan. Tai voihan vihreän laittaa kaksinkertaisena jos niinkseen tulee. Suunnitelmat hautuvat vielä.

KIITOS, Outi-M

KS

Saatuja tavaroita

Olen taas saanut vähän sitä ja tätä, KIITOS: Katju, Päivi ja Ville!



Katjulta sain osani värjäyspadan tuotoksesta:

Annoin ison kasan kankaita LeaP:lle. Osan kankaista/tilkuista olin saanut itsekin, joten nyt ne pääsivät jälleen kiertoon. Alkoi tuo kangaskaappi pursuta niinpä karsin pois kankaat, joille ei ollut varsinaista käyttötarkoitusta ja -suunnitelmaa. Mitään en kankaista pyytänyt mutta sain yllärinä kivan pussukan, jonka Lea oli tehnyt tilkkiskurssilla. Jees, pussukka on kiva ja tällainen pussi- ja kassifriikki löytää käyttöä tällekin.

Jossain vaiheessa kesällä saaressa neuloin pienet sukat. En niin ajatellut minkä kokoiset niistä tuli mutta nyt voin ne mitata Villeltä saamallani Suutarinmitalla:

KS

Pihakoivu

Jaa-a, lauantai-illan tuuli enteilee syysmyrskyä. Muistan kun olimme muinoin merellä purjeveneellä vielä lokakuun 18. päivä! Se on Säteen nimipäivä ja meidän veneen nimi oli Säde. Sinäkin iltana tuuli, ei tosin myrskyä mutta aikamoinen vastatuuli. Emme jatkaneet matkaa Porkkalaan asti vaan rantauduimme puoliväliin Penttalaan. Huh, onneksi kalastajan verkoissa oli heijastavat verkkomerkit muuten olisimme varmaan niihin sotkeutuneet, ne olivat niin lähellä veneväylää.

Nyt on lokakuun 4. päivä ja lehtipuissa on vielä lehdet vihreinä! Huonompina kesinä jo elokuussa alkavat keltaiset lehdet leijua ja syyskuussa puut ovat jo paljaita.



Siis Pihakoivu on otsikko. Teltallani oli kaunis koivu. Se oli ilmeisesti viime syksyn myrskyssä aikonut kaatua mutta päättänyt vielä sinnitellä. Se oli vinossa ja juurakkokin jo jonkinverran ilmassa. Sitä siinä puolen kesää katselin ja mielessäni mittailin mihin se mahtaa kaatua kun on kaatuakseen. Ei se ihan teltan päälle rohjahtaisi vaan 10 senttiä sivuun. Ei siis mitään hätää.

Vähitellen se tuli alemmas ja alemmas. Sen oksista osa nojasi suuren kelottuvaan mäntyyn ja osa pienempään ihan hyväkuntoiseen mäntyyn, "Tupsukorvaan". Joutessani harjoittelin lassonheittoa silloin tällöin: heitin köyden koivunoksan yli ja keinuttelin sitä. Ja kerran sitten sainkin Tupsukorvan vapautettua satimestaan.

Eräänä tuulisena iltapäivänä istuimme teltassa Susien kanssa kutomassa. Susie sitten sanoi, että nyt se kaatuu. Ja niinhän siinä kävi. Ei se ihan kaatumalla kaatunut vaan arvokkaasti laskeutui maan pinnalle makaamaan. Ja juuri sen 10 senttiä teltan kulman ohi kuten olin katsonut. Se ei olisi muualle saanut runkoaan mahtumaan.

Siinä se sitten makoili viikon päivät kunnes henkilökunta tuli sen pätkimään ja vei pölkyt parempaan talteen. Oksissa olikin aika siivoaminen mutta naapurista tuli reipas mies auttamaan ja pianhan se piha olikin siivottu.

Jäljelle jäi suuri juurakko. On ihme, että koivu oli niinkin suureksi kasvanut kun alla on ollut hyvin vähän multaa ja paljon, paljon kiviä.

Loppukesän minulla oli sitten oma pieni pururata.

KS

Ei onnistu, ei sitten millään

EDIT: Hqaa, ihanaa, Googlen kuvahaulla löysin tieni blogiin Pitsisukan käsitöitä, ja siellä on tämä Karen liina tehtynä sekä kerrottu virhe ohjeessa!! Ja just tällä rivillä mihin mä olen jumittunut. Jezz! Kyllä netti on hieno paikka, tietoa löytyy kun vaan etsii.  Tuossa blogissa on paljon hienoja käsitöitä, upeita sukkia, palmikkosormikkaita yms. yms. Suosittelen, menkää ihmeessä katsomaan.

* * * * *



Neulon tässä neuleliinaa. Nehän on siis mun lemppareita ja nautin niiden neulomisesta. Mutta tämä ei nyt millään onnistu etenemään!?



Kun oli tarpeeksi virheitä, jotka häiritsi työn etenemistä niin puikko oli helppo vetää työstä ja aloittaa alusta. Välttämättä ne ei siis olleet virheitä mutta kun silmukka jostain syystä pääsee tipahtamaan niin sitä on äärimmäisen vaikea saada poimittua puikolle takaisin niin, että se olisi oikein. Yleensä silmukka ehtii jo parin kerroksen päähän ennenkuin sen saa noukittua.



Sotku on täydellinen sotku!

No niin, uusi yritys oli jo tosi pitkällä. Sitten tuli kerros, joka ei mitenkään täsmännyt edellisen kanssa. Toisaalta, tämä on kerros jossa kuvion jaksotus muuttuu oikein kunnolla. Minä sitten pujotin "Elämänlangan" ja purin kerroksen alun. No just joo, pelastuslanka oli jossain kohdassa mennyt väärästä välistä eikä työ purkaantunutkaan. Yritän nyt saada silmukat takaisin puikolle ärräpäiden saattelemana. Mitähän tästä nyt sitten tulee loppujen lopuksi.





Onko kukaan tehnyt tätä liinaa kirjasta Knitted Lace, malli Karen? 

Onko kerros 89 merkitty kaaviossa oikein?

Meneekö kerroksella 91 kavennukset ja langankierrot todella niin epäjärjestyksessä ettei niissä ole mitään symmetriaa mallikertojen kesken? Vaikee selittää mutta näyttää siltä, etten saa kahda samanlaista mallikertaa aikaiseksi.

KS

Lepakko

Kaikenlaisia eläimiä ja ötököitä kesän aikana vieraili teltallani. Tässä yksi niistä, jonka oletan olevan vesisiippa. Mittanauhalla mitattuna tämän pituus oli 5 cm.

Eräänä aamuna kun otin teltan katolla olevan pressun pois tuuletusta varten niin näin katolla mustan möykyn. Oletin sen olevan ukkoetana ja kepillä sohaisin sitä pois. Vaan eipäs se lähtenytkään ja asennon muuttuessa huomasin, ettei se mikään etana ollutkaan. Äkkiä kamera esille ja kuvaamaan. Se oli hankalassa paikassa, joten kaikki kuvat olivat epätarkkoja, harmi.

Niin nopsaa sen lento oli etten huomannut kun se kerran siitä jo lennähti mutta olikin jo samassa takaisin katolla. Aikani sitä hätistelin ja lopulta se suhahti pois.

Sillä oli ollut hyvä apajapaikka siinä katon reunalla. Illalla teltassa pidetty valo houkutteli kaikenlaisia yöperhosia ynnä muita herkkupaloja suoraan sen suuhun;) Ainakin kova rapina aina ikkunaa vasten kävi kun hyönteiset siihen törmäili valoon etsiytyessään.

KS

Nuorisomyssy

Kevällä neuloin Millalle villapuseron. Siitä jäi lankaa niinpä neuloin näin syksyn viileille ilmoille hänelle myssyn syysyllätyslahjaksi. Itellan Gustav sen toivottavasti huomenna vie perille asti.

Lanka:Viking Froyagarn, 60 gr

Ohje: Novita, Neulottu pitsibaskeri

Puikot: Addipyöröt 3.5, 4.0, 4,5 ja 5.0

Koska lanka on aika ohutta niin lisäsin myssyyn kaksi mallikertaa, eli 102 silmukkaa. Aloitin 3.5 puikolla resoriosuuden ja sitten pikkuhiljaa vaihdoin suurempaan ja suurempaan puikkoon jotta myssyyn tuli leveyttä ja sellaista löysyyttä kuin olen nähnyt näissä myssyissä olevan. Omasta mielestäni siitä tuli hyvä. Laitoin vielä koristeeksi taftinauhan mutta ottakoon Milla sen pois jos se ei ole "trendikäs".

KS

Ainutlaatuiset kämmekkäät

Pinkki palmikkopuu pihallani

Ihan itselle neuloin nämä Ainutlaatuiset Kämmekkäät. Nämä ovat ensimmäinen neuletyö maailmassa, joka valmistui Kainuunharmas Hahtuvan ensimmäisestä Babykaritsan villasta!

Lanka: Kainuunharmas Hahtuva, 71 g

Puikko: Addipyörö 3.0

Malli: palmikko Ullaneule, muutoin oma sovellus (ohjeen mukaan neulottujen kämmekkäiden ongelmista on kirjoitus täällä)

Tuntuvat todella lämpöisiltä, ja ovat superpehmeät. Langassa on todella kaunis kiilto, jota kamera ei valitettavasti osaa tallentaa. Lampaita kasvatetaan, keritään ja kehrätään blogissa Susien lampaat.

Suru-uutinen

Susien lampaita kävimme Tuulan kanssa katsomassa maaliskuussa.

Nyt Tuulaa ei enää ole. Hän sairasti kesän ja syyskuun alussa hän kuoli taudin uuvuttamana.

KS

Tein sen taas ...

EDIT: Tässä onPronksi lankakaupan neulojien kuviin.

kävin Tallinnassa! Tällä kerralla olin kaksistaan saarituttavan kanssa. Meillä oli oikein mukava ja antoisa matka. Juttua riitti, kauppakierros oli sopivan pituinen ja tuliaisiakin löytyi. Karnaluksista tietysti aloitettiin kun ystävä ei ollut siellä vielä käynyt. Lankatarpeet hoituivat siellä niinpä jätimme muut lanka-apajat käymättä paitsi Pronksi-lankakaupan Anua tietysti kävin tervehtimässä.

Pronksi-kaupassa on nyt ihania lankoja kartioilla, niistähän saa ostaa haluamansa määrän. Kameliakin oli sekä kartiolla että lankana. Kamelikerät tulevat toimittajalta kauniissa paperipusseissa.

Käytiin kahvilla, ja leivoksella nam, käveltiin hissukseen satamaan ja tietysti pysähdyin Sadamarketin Kalevin namikioskille. Toisen kerroksen villalankakaupan myös näytin ystävälle. Ei me mitään sieltäkään ostettu.

Tilauskirjassani oli monta merkintää, ihan kaikkia en saanut mutta monta toivetta toteutui:

Itselle ostin pellavaisen paidan saunan jälkeen pidettäväksi. Ja muutaman kissamerkin vaatteisiin laitettavaksi ja taftinauhaa koristeeksi johonkin.

Ja voi vihne, unohdin ottaa Karnaluksista laskun mukaani. Arvallako hinnoittelen tuliaiset;)

KS

Yllätysposti = olen sanaton, taas

Woi Wihne ja Jösses!! Postilaatikossa oli postikuori, kaunis ja kauniita postimerkkejä. Mutta mistä, mitä, kuka?

Paketti oli pehmeä ja niin sisältökin! Olen jälleen kerran sanaton. Miten ihmeessä näitä ihania lankoja vaan tulee minulle?

No niin, asiaan: Lanka on Ilulta,  Handusta! Ja mitä lankaa, kotimaista lähilankaa:

35% kotimaista karitsan villaa, 35% mulbery silkkiä, 30% kotimaista laamaa!

S u p er  I h a na a !

Ja värit:

Just Mun, ei melkein, vaan Ihan Just.

Kortissa lukee:

"Ystäväsi haluaa ilahduttaa Sinua tällä lankalähetyksellä"

KIITOS Ystävälle!

(ken lienetkään, tiedän kyllä yhden, joka käyttää Ilun lankoja;) )

Nyt vaan täytyy miettiä mikä on se ihana neule, jonka näistä neuloisin. Voisihan nämä pitää silittelylankoina mutta ei, kyllä nämä neuleeksi haluavat.

KS

Metsäkuvia

Kääpäportaikko. Taivaaseen?

Kaatuneen suuren kuusen juurakko ei ole mikään kaunistus.

Silmiähivelevän kaunis koiranputkipelto.

Tällaista todella kaunista vihreätä väriä ja harmoniaa katsoessa

oikein tuntee, kuinka ajatukset katoavat ja aivot lepäävät syvässä rauhallisuudessa.

KS

Oranssi neuleliina

Tämä on Neuleystävälle yllätyslahja. Ei tämä kylläkään oikea yllätys ole, koska annoin ystävälle liinaohjekirjan käteen mallin valitsemista varten ja langan hän osti itse Karnaluksista reissullamme. Toinenkin liina on jo aloitettu. Näitä on niin mukava neuloa, että on kiva kun sain tällaisen kohteen jolle voin neuloa. Mieluummin neulon niin, että liina on varmasti oikean värinen ja kokoinen kuin että teen isohkon työn ja liina onkin sitten vääränlainen ja joutuu kaapinperälle.



Lanka: Nika 100% puuvilla virkkauslanka

Puikko: Addi pitsipyörö 2.0, aloituksessa bambuiset sormikaspuikot

Malli: Knitted Lace -kirjasta "Ditte II", halkaisija 40 cm

Muuta: liina on kevyesti tärkätty sokeriliemellä

Saman mallin olen aiemmin tehnyt mustana.

KS

Neuletapaaminen Ogelissa

LankaMaailma Nordiassa Oulunkylässä oli tänään neuletapaaminen. Siellä oli niiiin paljon neulojia, että ei varmaan koskaan ole ollut, Anittalla on kuviakin sieltä. En montaa silmukkaa saanut neulottua kun juttua riitti ja lankahyllyjäkin oli katsottava. Monen kanssa jäi sanat vaihtamatta ja kaikkia uusia ihania lankoja ei ehtinyt tarpeeksi silitellä. Kivaa oli ja nämä tapaamiset ovat oikein antoisia, saa uusia ideoita ja muistuu vanhoja mieleen ja ennenkaikkea mieli virkistyy iloisessa seurassa.



Ostin muutaman lankakerän joululahjatarpeiksi

KS

Pesukukka kokeilu - epäonnistui

"Edittiä" lopussa

Tämä kuva oli jo tuolla Tallinnan tuliaisissa. Ostin siis Austermann Ciao-lankaa pesukukkia varten. Langan koostumus: 55% puuvilla 45% polyamid.

Virkkasin kukan kutosen koukulla. Kukasta tuli ihan OK ja kaunis. Pesukukan ohje on täällä.

Mutta käytännössä se ei toiminutkaan. Suihkusaippuani, Dove Cream Oil, vaahtosi vain nimeksi. Pesukukka ei pysynyt "ryppyisessä" muodossaan vaan se ikäänkuin aukesi tällaiseksi sileäksi pinnaksi. Se oli siis kuin olisi tavallista pesulappua käyttänyt.

Se tuntui kyllä hyvältä ja pehmeältä mutta siitä puuttui juuri se pikkuisen karkea tunne, josta iho tuntee, että sitä puhdistetaan;) Pitäisikö sitä yrittää jotenkin "sitoa" muotoonsa?

Onko kennelläkään kokemusta tällaisesta? Mikä lanka toimii käytössä? Pitäisikö kokeilla pienemmällä koukulla? Yms. vinkkejä vastaanotan mielelläni.



EDIT:

Kiitos kommenteista, lisääkin saa antaa.

Tein sekoitelangasta, koska ohjeen suunnittelija oli sitä mieltä, että sellainen olisi paras. Pelkkä puuvilla on aika hidas kuivumaan, tämähän on aika paksu kokonaisuus.

Kokonaan keinokuituista en halua tehdä, niitä saa kaupasta, kuten Marsu mainitsee kaupan kukkasten olevan. Ne on kyllä hyviä ja kivoja käytössä. Hamppu ja pellava vois olla kokeilemisen arvoisia lankoja.

Pesukintaita olen tehnyt aiempina vuosina joululahjaksi, Ullan ohjeella, kalalangasta. Halusin siis jotain uutta tänä vuonna. Taijan linkissä on uusi kinnasmalli, sitäkin voisi kokeilla hampulla, pellavalla tms. uudella kuidulla.

KS

Puunpahka

Pahka on puun epämuodostuma tai sairaus, kertoo Wikipedia. Useammastakin pahkasta otin kuvia mutta vain nämä onnistuivat. Komeita ja kauniita katsella.

Sisaruspulla

Rupikonna vaiko peikonpoikanen

Menninkäinen haukkaa suklaapalloa, nam.

KS

Sunnuntaina sienessä

Koittakaa ny viel tää sienijuttu kestää, mä lupaan etten ainakaan vähään aikaan sienistä skrivaa.

Sunnuntai oli vika päivä ku botski skujas saareen. Aamulla mennessä botskissa ei ollu mitää vikaa mutt ku oli himareissun aika niin botskii ei kuulunu. Se oli hajonnut ja ne tuli hakeen meidät toisella romulla. Yli tunnin oli myöhässä. Sen ajan olis voinu vaikk tsekkaa oisko pihlajanmarjat ollu poimittavia mutt ku en hogannut lappua miss kerrottiin ett botski on myöhäss nii mä vaan tsittasin kaijalla ja kudoin sukkaa.

Suppiksii oli nii paljo ett pysty valkkaan minkä poimi: toi on ok, toi on ruma/kuiva/liian pieni/liian iso jne. Kuiviiki oli, ilmeisesti saaress ei ollu satanu viikkoon, kaikki karviksetki oli ihan kuivii.

Täss on mun saalis: suppiksia 2.5 kiloa, torvisieniä pari-kolme litraa, puol litraa kanttiksii, samanverran haapasieniä ja muutama herrrkullinen lampaankääpä. Käävät paistettiin heti ja suppiksista tehtiin soosia jälkkäriks.

Torvisienet on jo kuivattu ja pussitettu. Täss fotos on suppiksii menossa mun "pöhöttimeen" = kuivurin lempinimi. Mä revin suppikset puoliks nii ne kuivuu suitsait. Ite plokatut sienet on siit kliffoi ettei niis oo roskii. Mä tsiigaan ain jo metsäss ett ne on puhtait ja siistei. Kerran Ville osti joltain duunikaiffarilta suppiksii, sen kundi oli ne plokannu ja ne oli nii roskasia ett meinas tulla mutsii ikävä ku niitä siivos.

Eilisest piirakanteosta jäi purjoo ja paprikaa nii mä kuivasin nekin.

Tuoll ekas saalisfotos näkyy nää posat, täss näkyy kui paljo viell on kuivattavaa, nii nää posat ei sitt oo mitään pesuposia uusiokäytöss. Mä oon ihan ite duunannu nää just tätä varten: sienien plokkausposia. Ja mä sanon ett ne skulas hyvin. Niis on tommonen spesiaalivirityskahva ett posen suu aukee ku siitt vähä nostaa posaa, ei tarvi käsin kopeloida kun on kädet täynnä kamaa mikä pitää saada ineen. Ja sitt siin on kumilenksu mill saa posansuun kiinni ku se on täynnä saalista.

Ja sitt se on kanss hyvä ku noi joutuu venaan vuoroaan "pöhöttimeen" päästäkseen nii ne on terassilla viilees ja voi hyvin kun toi on ilmava posa. Ne on vähä kuivunuki venaillessaan.

Tämmösen poro-kanttis-suppis-piirakan mä duunasin eilen iltapalaks. Joo, oli se hyvä muuten mutt ohjees ei sanottu ett kerma-muna-tuorejuusto mössöön ois laitettu jotain mausteita nii se oli vähän mauton. Noh, vähä suolaa päälle nii kyll sitä söi. Mutt kyll mä ens kerrall teen ihan tutun ohjeen mukaan nii tietää mitä saa uunista ulos.

KS