Sunnuntaina aloitin matkanvaraamisen katsomalla säätiedotuksen! Maanantaina näytti aurinko paistavan, ja sitten torstaina, mutta se on jo loppuviikkoa eikä sopinut suunnitelmaan. Tiistai olisi ollut sopiva mutta valitsin aurinko-päivän. Ja hyvä olikin, nyt tiistaina täällä sataa räntää ja vettä vuorotellen.
Maanantaina Tallinnassa mittari näytti parhaimmillaan 14+ astetta eikä edes tuullut kuten siellä niin usein viima käy.
Olin yksin liikkeellä! Olihan se ihan kiva haahuilla siellä ja täällä mutta kyllä seurassa on kivampaa, varsinkin kun matkaseura on aina ollut mukavaa porukkaa. Aika tuli jossain vaiheessa jopa vähän pitkäksikin, eli kyllä tuossa 6 tunnissa, minkä laiva on maissa, ehtii vallan hyvin näkemään ja kokemaan kaikenlaista. Porukassa se kulkeminen vaan on hitaampaa ja usein tuleekin kiirus satamaan.
Yleensähän me mennään taksilla Karnaluksiin, nyt kävelin ja se oli tosi puuduttavaa kun matkalla ei oikeastaan ole mitään nähtävää. Olihan mulla kyllä tämä savupiipun arvoitus tutkittavana;) Satamasta näkyy tuollainen punavalkoinen savupiippu siellä suunnassa missä Karnaluks on. Usein olen sitä miettinyt, että missähän se oikeasti sijaitsee. Tässä kuvassa melkein keskellä, tuolla kaukaisuudessa.
Tsuumattuna vähän lähemmäksi. Tuo kulmikasmöhkäle on vanha talo, jonka päälle on rakennettu kummallinen lasipalikka, ruma kuin mikä.
Ja siellähän se piippu sitten on, jossain Karnan lähettyvillä, ehkä linja-autoaseman vieressä tai niillä main. Kuvassa on kangaskaupan talo, joka on siinä Hermannin ja Tartun risteyksessä.
Stadissakin olen "kaivonkansia" kuvannut ja tässä on kokoelmaan nyt yksi kansi eli muistolaatta Tallinnasta, ja hauskakin se on.
* 1931. A Valmis selles majas esimine Eesti animafilm "Kutsu juku seiklusi" *
Satama-altaan reunalla viuhuivat siimat ja altaassa kuhisivat onnettomat sintit, joita nämä pyydyksiinsä yrittivät saada.
Tuo keltainen matala rakennus on NordeCentrum, jossa on se Vävars-kangaskauppa. Nyt kun tarkemmin hahmotin kauppakeskuksen, niin kangaskauppa on Rimin kassoja vastapäätä.
Sitten ollaankin jo Länsi-Satamassa, Stadissa.
Tallinnan satamassa oli sotalaiva, aika ränsistyneen näköinen, jenkkilippu ahterissa. Yleensä tämmöiset on viimeisen päälle puunattuja ja näyttäviä mutta tämä ei tosiaankaan ollut edustuskunnossa. Helsinkiin tultaessa samainen laiva olikin sitten jo täällä. Netistä selvisi, että se on
epävirallisella laivastovierailulla, hmm .... ettei olisi tiirailemassa kaasuputkihommia ...?
Jätkäsaari on yhtä jättiläisen työmaata nykyään. Oi niitä aikoja, kun täällä on ensin pieniä nostureita, jotka lapsen silmissä olivat valtavia. Sitten tuli suurempia ja suurempia nostureita, niin suuria, ettei niiden koko pystynyt edes hahmottamaan.
Tässä näkyy osa siitä loputtoman pitkästä tuubista, joka joudutaan kulkemaan kun matkustetaan tuolla vihreällä laivalla jonka ahteri näkyy kuvan laidassa. Kantamuksien kanssa tuo tuubikävely on tuskien taival.
Tämä betonimöhkäle, talokisin sanottu, on ainoa mitä vanhasta satamasta jää jäljelle. Ilmeisesti siihen tulee jotain urheilullista toimintaa.
Savupiiput, kirkontornit ynnä muut mastot ja majakat tekevät kaupungista kaupungin ja elävän näköisen. Mutta yksittäiset tornitalot eivät kuvaan sovi. Ei tänne, tähän kaupunkiin.
Edullisia ostoksiakin tein, taidan laittaa niistä kuvia hintojen kera, huomenna, ehkä.
KS
