Saaressa KIPpailltiin ja aluksia vieraili

Viime kesänä aloitettiin ja nyt jatkettiin niin eiköhän tämä ole kohta perinne, että Kaunissaaressakin vietetään KIP-päivää. Sää suosi ja paikalla oli muutama neuloja olemassa ja useita kävi katsomassa ja kyselemässä. LeaP:kin olisi ihan kaupungista asti tullut mutta kun KIP-tapahtuma olisi ollut jo loppunut vuoroveneen saapuessa niin hän siirsi tulonsa toiseen kertaan. Lauantaisin on kaikenlaista menoa saaressa niin neulonta-aika on aika rajallinen; vuorovene tulee, kauppalaivakin on samoihin aikoihin ja yhdeltä alkaa naisten saunavuoro.

* * *

No mutta kun kävelin tuosta Huvilalle niin tiellä tuli vastaan tutunnäköinen mies, ja lapsia ja perässä nainen. Tämä seurue olikin sitten Lilan perhe, joka oli tullut kalliorannalle omalla veneellään. Olipas kiva yllätys. Lilan kanssa neulottiin ja juotiin kaffet. Lapsille ja miähälle tuli nälkä ja eväsmakkarat grillattiin. Jospa Leakin olis vaan tullut niin meillähän olis ollu hieno oma Kippaus.

Lähdössä . . .

. . . ankkuri ylös . . .

. . . ja sinne ne hävis . . .

. . . suuntana Söderskärin majakkasaaret, kuvia sieltä on Lilan blogissa.

KIITOS vierailustanne!
* * *

Muitakin vieraita aluksia saaren tuntumassa oli: Puolustusvoimien sotaharjoitus toi aluksen pariksi yöksi puksuttamaan saaren eteen. Ja kävi niitä sotilaita ihan maissakin mutta se oli kyllä jo touokuussa merisotakoulun harjoitukset. Oli se hurjan näköistä kun soltut kiväärit kainalossa kulki saarella ja toiset oli mukamas piilossa;)

* * *

Sitten oli tämä purjealus, jonka nimeä en nyt millään muista. Huviretkellä se oli. Tullessaan rysäytti laituriin niin, että juuri edellisellä viikolla korjattu törmäysparru laituristamme hajosi: paksu parru murtui räks päks! Lähtiessään sillä jäi kiinnitysköysi pollariin lenkille kiinni niin, että se piti laivasta katkaista jotta saivat köyden vedettyä irti ja laivaan. Huh huh, olikohan ne merimiehiä vaiko erimiehiä?

KS

Riippumatto ja viritelmiäni

Biltemasta ostin edullisen riippumaton. Ja kyllä kannatti, on se vaan niiiiin mukava mietiskelypaikka!

* * *

Viime kesänähän sain systeriltä hellan ja tein sille sadehupun. Nyt oli vuorossa sadeseinä tai siis tuollainen terassinjatke.

Yhtenä sateisena päivänä tuossa sateensuojassa istuessani puhdistin uuninluukun vanhalla, hyväksi havaitulla konstilla: sokeripalalla! Ja hyvin lähti puhtaaksi, ihan siitä voisi peilata itseään. Huomatkaa kaunis vesipannu ja virkattu Lakupekka;) Ja onhan se tonttukin taas kuvassa.

* * *

Hiekkapusseja kirjoitin ommelleeni ja lupasin niistä kuvia kun ovat käytössä. Tässä ne nyt on ihanalla hienolla rantahiekalla täytettyinä. Toimivat erinomaisesti, ehkä en näin hyvää tulosta odottanutkaan. Kovassa tuulessakin pitivät pintansa ja paikkansa vaikka terassikaton narutkin niitä nykivät. Noh okei, siinä hurrrjan kovassa tuulessa hieman liikkuivat mutta eivät päästäneet muovia altansa kuten kivet olisivat tehneet. Nää on aika painavat ja asettuvat/muotouvat alustaansa.

* * *

Kuusenkerkät on aina niin kauniin vihreitä!

KS

Juhannus ja saaressa virkattua

Juhannus oli ja meni ihan OK. Olishan se kiva ku olis juhannusheila kun ei sitä ollut helluntainakaan mutta ei ollut muuta kun uskollinen tonttu, juhannuskukat ja kahvi.

Laituri koristeltiin koivuilla . . .

. . . ja kokko sytytettiin.

* * *

Virkattua

Pitihän se Lakupekka patalappu kokeilla. Pikkusen ohjetta täytyi tarkkaan lukea mutta selvisinhän siitä. Kiva tämä on mutta vähän hankala virkattava+ommeltava, ajatus oli tehdä monta mutta taitaa jäädä muutamaan.

Minttu-myssy Regian puuvillasta. Alminasta kukkaro oman mielen mukaan, jossa on frivolite-perhosia sekä korttikotelo em. kukkarossa pidettäväksi.

* * *

Nyt mä menen taas tänne käsityöläilemaan ja toivottavasti myös uimaan (vesi on vielä ollut liian kylmää)!

Kirjoituksia tulee vielä jokusen päivän ajan ja sitten taas seuraavalla mannerkäynnillä jatkan. Blogeja en ehtinyt selata saatika kommentoida mutta kaikki olette lämmöllä mielessäni.

HEISSULI-VEI!

KS

Saaren tietyöt

Toukokuun lopulla syksyllä aloitetut ja aikaisin keväällä jatketut tietyöt viimeisteltiin. Uusi tie on tehty etelän ja lännen välille. Oikein onnistuneesti se on metsän keskelle tehtykin, mukavasti kiemurtelee eikä metsässä näy työnjälkiä muuten kuin haketta siellä täällä. Hake ei haittaa, sehän häipyy sut pian, sekalaiset oksakasat olisivat rumia. Ensin tielle laitettiin karkeampaa soraa/sepeliä ja päälle hienompaa tuhkahiekkaa vai mitä se nyt onkaan. Muutaman sateen jälkeen se on jo asettunut eikä pölyä enää. Kaikenlaisia koneita ajeli eestaas:

Vanha, hyvin palvellut silta ei kestänyt isoja ja painavia työkoneita vaan otti ja sortui.

Uudet putket alle ja taas pääsi puron vesi juoksemaan mereen.

KS

Hei! Olen mantereella!

Vuosaaren rantamaisemaa

Kaikille lukijoille kesäterveiset Sipoon Kaunissaaresta!

Kuusi viikkoa ja rapiat olin yhteen menoon mantereella käymättä! Enkä olis nytkään tullut mutta pakko oli tulla lataamaan puhelin ja kameran akut sekä ostamaan kaasua lamppuuni. Olen vain yhden yön ja keskiviikkona iltapäiväpaatilla taas menen ja tulen sitten taas joskus. Kirjoitan sen minkä kerkiän ja laitan kuvia (ilman kauniin värisiä reunuksia, ei tässä nyt jouda kuvien kanssa touhuamaan). Kuviin näyttää tulleen  vanha päiväys, haitanneeko tuo.

Ihan ekaks kuva osasta tavaroitani, joita kottikärryillä Marian kanssa leiriiini kuljetimme. Olin numeroinut kaikki kassti, jotta varmasti ensimmäisenä leiriin tuli ne tärkeimmät kassit. Illalla nukkumaan mennessä sitten huomasin, että vaatekassi olikin vielä laivarannassa odottamassa kärrykyytiä! Eihän se kassi ollut mitään alkupään numeroa saanut, kun siinähän oli pääasiassa kesävaatteita yms. Onneksi juuri se ilta ja yö oli just just lämmin niin tarkenin hyvässä pussissani nukkua farkuilla ja roudaamisesta kosteassa puserossa.

Marialle Iso Kiitos avusta. Kokemuksella saatiin teltta hienosti pystyyn ja Mariakin oman pikkutelttansa. Ensimmäisen illan kohokohta oli se kun sain ihmetystäni herättäneen Marian kantamuksen. Hän nimittäin tuli paatille ison Ikean kassin kanssa ja oli salaperäinen.

Ikea kassista tuli styrox-kylmälaatikko lahjanaruun kiedottuna! Mitä ihmettä tää nyt on?? Kansi auki ja AH ja Voih: se oli täynnä kaikenlaisia herkkuja. Oikea herkkukorien kuningatar!

KIITOS KIITOS Maria, Anu ja Tintti!

Ihanat neuleystävät olivat keksineet yhdessä kasata tämän lahjan. Tällä paketilla kestin kylmät ja tuulet, niin se lämmitti mieltäni, ja lämmittää edelleen. Siinä oli keksejä, kaurapuuropusseja, tonnikaloja,, kahvia, suklaata, kynttilä (nyt on jo poltettu), hapankorppuja (erityisen hyvää laatua), ynnä muuta ynnä muuta ynnä muuta. Ja MUSTIKKAKEITTOAINEKSET! Anu oli laittanut rasiaan kuivattuja mustikoita ja perunajauhoja sekä aivan ihanan saatekirjeen kuinka aineksista soppa saadaan aikaiseksi (sokeri oli omasta takaa kuten Anu olettikin). Kirjehän on nyt saaressa niin saatte sen tekstin sitten joskus syksyllä. Niin, ja olihan paketissakin kortti, kuvassa lankakerät kuinkas muuten.

 

Anulta oli myös nämä töppöset, jotka ovat olleet ahkerasti käytössä. Kuvausiltana on näköjään ollut erityisen viileätä kun on säärystimetkin jalassa;)

 

Seuraavana päivänä kasattiin pöytä ja tuolit, jotka sain Veeltä. Ne näkyvät aiemmassa kuvassa, eli lahjalaatikko kuvattiin vasta seuraavana päivänä kun illalla oli jo sen verran pimeätä.

KIITOS Vee! Näitä on kehuttu.

Hieman päänvaivaa aiheutti tuolin kasaaminen; miten ihmeessä jalat oikein tulee ja mikä tämä osa on? Noh, Maria selvitti jujun ja loppu sujui leikiten. Jonakin seuraavista päivistä tein jalkoihin "tassut" etteivät vallan maan uumeniin painu.

 

Joissakin kuvissa saattaa vilahdella tonttuja. Ne ovat Saarivaareja, Telttatonttuja, Metsätonttuja ja mitä milloinkin tarpeen mukaan, kaikenlaista tehtävää tontuilla saaressa on. KIITOS kaikille joulunaikoihin tonttupostia laittaineille;) Yksi on vakiopaikalla telttavahtina seinällä oven vieressä. Nämä majailevat yleensä sisällä:

KS

Vikkelisukat Pohjanmaalta

Salossa käydessämme ostin Susun lankapuoti Anjalinista Sukka-Puffa lankaa Marian lempivärissä. Neuloin niistä hänelle sukat kiitokseksi avusta kesäleirini pystyttämisessä.

Tässä on oikea väri, vikkelikin näkyy ja saumaraita jotenkuten. Kun pohjekavennukset tehdään ylivetäen ja 2 o. yht., niin kirjassa sanotaan näin hauskasti: "Näin neuloen kavennukset kallistuvat saumaraidasta poispäin ja ovat ilo silmälle". Niih;)

Käänsin kuvan ja mittasuhteista tuli vähän hassut.

Lanka: Sukka-Puffa, 100 g:n kerästä jäi just parsinlankanyssäkkä

Puikko: Addi-pyörö 2.5

Malli: Seepra-sarjan Suomalainen sukkakirja Vikkelisukat Pohjanmaalta

Kuvausavustaja Emppu ensin nuuhki sukat ja todettuaan ne käypäsiksi asettui aurinkoon lepäilemään ja vahtimaan sukkia.

KÄPYPITSIÄ neulalla

Muutaman kokeilun Frivolite-neuloillani olen ehtinyt tekemään. Kyllä se on kivaa ja nopsaa. Näissä on kyll virheitä yms. mutta kyllä se siitä alkaa luonnistua.

 

Mukavaa toukokuun loppua kaikille ja onnistuneita koulujen päättäjäisjuhlia!

KS