Hei pitkästä aikaa!

Meni taas reilu kuusi viikkoa saaressa tosi mukavasti. Nyt piti tulla kissavahdiksi viikonlopuksi kun Ville on reissussa. Eipä ole pojasta "kotivahdiksi", pikkupihamme on kuin villi viidakko:

* voikukkaa ja puuntaimia on runsaasti

* ohdake tai mikälie takiainen on tunkenut itsensä lattialautojen välistä

* nurmea ei ole vaan piiitkää heinää tms., johan sinne kissakin eksyy

* nämä pitäisi olla jotain angervoja, jotka kukkivat vuoron perään, siis melkein koko kesän olis jotain väriä mutta eihän nää ole edes kasvaneet (kuva on väärinpäin, sorry)

* etupihan hortensia kukkii oikein tosissaan, vaan ovat notkollaan ja maata viistävät. Tarttee ehtiä joku tuki niille tehdä -   jostain ja jotenkin.

Päivä kului ostoksilla. Huh huh mikä melu ja hälinä stadissa, kaupoissa, metrossa ja bussissa on!

Ostin otsalampun, vaikka ei pitänyt milloinkaan enää sellaista hankkia kun ensimmäinen ei koskaan toiminut kunnolla. Kaunis sieniveitsi piti myös saada, monen monta vuotta olen sellaisella karvalakkimallilla sieniä poiminut ja putsannut. Ja pitihän mun saada LED-aurinkokenno-valo kun Kaikilla Muillakin on, mutta tällaistsa lyhtymallista ei oo vielä näkynyt muilla.

Kaikenlaista muutakin tarpeellista oli kassi pullollaan, pääasiassa tietysti ruokaa kun kauppalaiva ei enää kulje ja kuukauden meinaan vielä saaressa majailla.

Patja selän alle ja pressu pään päälle, eli teltan katolle ja tästä riittää sadekatostakin. Patjan osto tuli tarpeelliseksi kun sain Arrulta sängyn, sellaisen retkihetekan. On se näin "vanhan" jo aika siirtyäkin ilmapatjalta vähän korkeammalle nukkumaan, on ylösnousukin sitten helpompaa;)

 Eilen illalla, ja yöllä, yritin Googlella löytää patja- ja pressukauppaa, siis niin, että olisin vaan mennyt kauppoihin ja ostanut tarvitsemani. Ei onnistunut millään, patjoja ja pressuja löytyi mutta ei sellaista kun tarpeeni oli.

Ekaks menin Kaasuvaloon ostamaan pari butaanipulloa kaasulamppua varten, sitä täytyy jo muutama tunti iltaisin pitää päällä. Sitt Hagiksen Etolaan. Juu, oli siellä patjoja mutta mikä hinta! Familon-merkki tietysti maksaa mutta en ollut osannut edes unta nähdä, että vaahtomuovipatja maksaisi 170 euroa. Huh huh, en ostanut.

Sitt hurautin metrolla Itikseen ja kirppikselle, jossa ei ollut yhden yhtä patjaa. Jysk oli sitt seuraava kauppa ja siellähän patjoja oli vaikka kuinka. Sopivan kokoinen olis maksanu 70 euroa mutta se oli alennuksessa ja hintaa 40 euroa. Säästin siis hurjasti. Sitt viereiseen Prismaan ja pressukin löytyi, sekä se otsalamppu ja paljon ruokaa, namia ja tietysti tupakkaa (hyi hyi).

Tässä vaiheessa tavaramäärä oli jo niin valtava, että mietin mitens tästä kotiin oikein pääseen. Ihana Tintti on luvannut kuskata mua kun tarvis on. Jep, mutta puhelin oli eri paikassa kuin mä ja niin apujoukko jäi soittamatta. Olisin rohkeasti pyytänyt vielä koukkaamaan Bilteman kautta pari pikapuristinta ostamaan:)

Prisman eteen tuli tilattu taksi ja kysyin kuskilta josko hän voisi tilata mullekin taksin. Ei voi, ei ole sellaisia laitteita, joilla saisi yhteyden keskukseen! Just joo! Siinä hetkessä menetin taas kerran uskoni asiakaspalveluun ja sisuuntuneena raahauduin metrolle, ja bussille, ja kotiin. Taas tuli ajamattomasta taksimatkasta paljon säästöä!

Kotona huomasin heti, että bussikortti ei ole tullut kotiin asti. Bussimatka sujuikin rattoisasti tutun miehen (*) kanssa jutellessa, eihän siinä sitt voi huomata jos kortti putoaa, (*vilkutus* Anittan suuntaan, hih.) Soitto HKL:ään ja sain tiedon ko. bussin aikataulusta. Siispä pysäkille ja ajallaan sama bussi tuli ja kas ihmettä: bussikortti oli tuotu kuljettajalle. Molemmat oltiin iloisia ja soitin sitt vielä HKL:n ystävälliselle naiselle (hitsi ku nimi unohtui) ja kerroin kortin löytyneen, iloinen oli hänkin. Usko asiakaspalveluun palautui.

Ja vielä vähän säästöä kun Cittarista sai kolme kahvipakettia kympillä! Joo, ostin lohtujäätelöä: Carte Dorin Minttu-suklaahippujädeä. Sen voimalla tässä nyt kirjoitan, oli pitkä ja rasittava päivä enkä viime yönä nukkunut hyvin, muutaman tunnin vain.

Vähän parturoin puutarhaa, ja sain hortensiankin tuettua. Kynityltähän tuo näyttää mutta on huomattavasti siistimpi. Jyskin iso kassi tuli täyteen heinää yms. ja vielä pieni muovikassi täyttyi aidan vierellä rehottaneesta hiirenvirnasta.

Joku säätö on tainnut "jotenkin itsekseen muuttua" kun on epäselviä kuvia. Kassi kyll kerran putos ja kamera kolahti niin että . . . .

Oon pessyt pyykkiä, silittänyt, hakenut kellarista teltan vanhat verhot jotka tulee nyt taas käyttöön. Oon paistanut pihvin+keittänyt perunat+tehnyt kermamuhennettuja saaren kanttarelleja ja syönytkin tämän herkkuaterian. Kissojen vessoja en kyll enää jaksa ruveta pesemään, sorry katit.

Nyt ette saaneet saaritarinoita mutta en vaan nyt jaksa enää miettiä mitä kirjoittaa ja missä järjestyksesssä.

HeissuliVei taas ja tavataan syyskuun puolessa välissä!

Mukavaa ja satoisaa loppukesää kaikille

toivottaa KristiinaS

PS Paljon kiitoksia kaikista kommenteistanne edellisiin kirjoituksiin.

PPS Mä käytän puhelinta oikeasti niin vähän, että saan laskun vain noin kaksi kertaa vuodessa! Ne laskuttaa vasta ku 25 euroa on maksettavana! Eikä mulla edes ole mitään ilmaisia perhepuhelu- tms. sopimuksia. Niih. 

Merta paisteessa ja tuulessa

Tämä on hauska paikka, siinä aallot tulevat molemmista suunnista ja kilpailevat kumpi ehtii ensin. Lopulta ne pärskähtävät yhteen ja pisarat roiskuvat korkealle.

Seuraavat kuvat ovat sitten siitä tosi kovasta tuulesta juhannusviikolla. Ehkä joskus olen nähny,t mutta harvoin, kun aallot lyövät ihan ylös isolle kalliolle asti, yleensä siihen yltää vain aallot rippeet. Tuuli oli kova mutta mitään vahinkoa ei saarella sattunut, teltatkin sitkeästi taistelivat ja pysyivät pystyssä. Pitkälle rantaniityllekin aallot nousivat. Lokit metsästivät saalista kaatuvista aalloista, pieniä kaloja saaliikseen aina saavat.

Pauhu oli mahtava.

Päätän päivitykset tältä erää tähän. Palaan linjoille JoSkUs;)

KS

Kukkia

Kaikkia kevään ja keväkesän kukkia en nyt kuvannut kun nebtuli viime vuonna kuvattua.

Ihanan rantalemmikkiniitty on Laguunin pohjukassa, aivan sinisenään ja vienon vienon tuoksu.

Kurjenmiekka

Kalliokielo

Tässä maisemassa vanha mies vietti monta kesää, poistui ikuiseen saareen talven aikana. Muistokukat on tuotu kallionkoloon. Kaunista.

KS

Saaressa neulottua (1)

Toukokuussa lähtiessäni otin riittävästi lankaa ja tarvikkeita mukaan. Jotain on valmiiksi tullut ja jotain on vielä tekeillä ja eiköhän vielä jotain tule aloitettuakin - ja loppuun tehtyä;)
Ihan ensimmäiseksi ja oikein tarpeeseen valmistui itselle pipo Turn a Square, lanka Rowan Summer Tweed.

Mikkelin lapaset, koko lapsen, lanka Any

Puuvillasukat valmistuivat toukouussa, nämä oli aloitettu jo kotona. Itselle ja lankana Rellana.

Suuri Käsityölehdessä on ohjesarja kotikissoista. Tässä yhden osat odottavat täytettä.

Tunnustan: olen ostanut Tallinnasta akryylivoittoista pätkävärjättyä lankaa! (70 % akr 30% villa) Katia Marathon Print. Neuloin siitä Pinaattitunikan mutta oi voi, olipas oikea makkarankuori! Onneksi Erjalla oli Sini-teini vierailemassa ja hän sai tästä oivan tunikan. Tuntui tyttö kovasti pitävän siitä.

Keskeneräisiä neuleita

Toppi itselle, lanka: OnLine BINGO. Tämän kanssa kävi vanhanaikaisesti: pyöröneule oli aloituksessa mennyt kierteelle! Olin neulonut jo toisen puolen ennenkuin huomasin asian. Helmilangalla ompelin ja ompelin ja vielä ompelin, sitten otin sakset käteen ja Naks! siitä vaan rohkeasti neule poikki. Hyvin kävi: ommel piti, ja sain jatkettua neulettani.

Aloitin tämän ns. virkkausaloituksella ja neuloin ensin yläosat. Aloitusreunasta virkkauksen purku, silmukat puikolle ja jatkuu alaspäin niin pitkään kuin lankaa riittää. Ihan itse olen silmukat laskenut ja mallin keksinyt = joskus varmaan olkaimet olen helmineuleella tehnyt ja sitä nyt apinoin.

 Villapusero itselle, lanka Any, ja taas ihan itse lasketut silmukat ja perusraglan on tulossa. 

Vielä kiitos kopasta, Lila! Taas sitä kehuttiin, retroväritys tuntuu olevan monelle mieluinen.

 Villapusero, joka on eräänlainen "tilaustyö" = yksi osti langat, toinen neuloo ja kolmas saa sen yllärinä. Ohje on Novitan Kalastajaneule. Väri on kaunis harmaa, toivottavasti aikanaan kelpaa vaikka punainen olis ehkä pitänyt olla.

KS

Korjattu tulisija ja Kirppis

Etelän keittokatos sai Juhannuksen alla uuden keittolevyn. Vanha oli jo ruostunut ja murtunut eikä pysynyt paikallaan. Jostain kumman syystä grillaajat ottavat koko levyn pois, laittavat tilalle ritilän ja grillaavat avotulella!? Jos välttämättä haluaa avotulta niin siihen riittää kun ottaa vain renkaan pois, se on riittävän suuri aukko makkaralle tms. Juhannuksesta tulisija selvisi suhteellisen hyvin, jollain vain oli ollut pinkkiä maalia mukanaan ja sillä on tahrittu muurausta. Huvinsa kullakin. . .
Valmiina korjattavaksi . . .

. . . työtä tehdään . . .

. . . ensimmäinen tuli.  Kuvassa näkyvä suuri ja nokinen pannu on aina lieden perällä ja siitä tarvitseva saa lämmintä vettä.

* * *
Kuten KIP-päivä niin myös Kirppis järjestettiin nyt toisen kerran. Kirppikselle voivat saareilijat tuoda tarpeettomat tavaransa. Kaikenlaista oli taas saatu kasaan, pesty ja puhdistettu. KIITOS ahkerille käsille:)

Mä ostin Cokis-liivin! On lämmin ja kuulemma just mun oloinen, heh.

KS

Saaressa KIPpailltiin ja aluksia vieraili

Viime kesänä aloitettiin ja nyt jatkettiin niin eiköhän tämä ole kohta perinne, että Kaunissaaressakin vietetään KIP-päivää. Sää suosi ja paikalla oli muutama neuloja olemassa ja useita kävi katsomassa ja kyselemässä. LeaP:kin olisi ihan kaupungista asti tullut mutta kun KIP-tapahtuma olisi ollut jo loppunut vuoroveneen saapuessa niin hän siirsi tulonsa toiseen kertaan. Lauantaisin on kaikenlaista menoa saaressa niin neulonta-aika on aika rajallinen; vuorovene tulee, kauppalaivakin on samoihin aikoihin ja yhdeltä alkaa naisten saunavuoro.

* * *

No mutta kun kävelin tuosta Huvilalle niin tiellä tuli vastaan tutunnäköinen mies, ja lapsia ja perässä nainen. Tämä seurue olikin sitten Lilan perhe, joka oli tullut kalliorannalle omalla veneellään. Olipas kiva yllätys. Lilan kanssa neulottiin ja juotiin kaffet. Lapsille ja miähälle tuli nälkä ja eväsmakkarat grillattiin. Jospa Leakin olis vaan tullut niin meillähän olis ollu hieno oma Kippaus.

Lähdössä . . .

. . . ankkuri ylös . . .

. . . ja sinne ne hävis . . .

. . . suuntana Söderskärin majakkasaaret, kuvia sieltä on Lilan blogissa.

KIITOS vierailustanne!
* * *

Muitakin vieraita aluksia saaren tuntumassa oli: Puolustusvoimien sotaharjoitus toi aluksen pariksi yöksi puksuttamaan saaren eteen. Ja kävi niitä sotilaita ihan maissakin mutta se oli kyllä jo touokuussa merisotakoulun harjoitukset. Oli se hurjan näköistä kun soltut kiväärit kainalossa kulki saarella ja toiset oli mukamas piilossa;)

* * *

Sitten oli tämä purjealus, jonka nimeä en nyt millään muista. Huviretkellä se oli. Tullessaan rysäytti laituriin niin, että juuri edellisellä viikolla korjattu törmäysparru laituristamme hajosi: paksu parru murtui räks päks! Lähtiessään sillä jäi kiinnitysköysi pollariin lenkille kiinni niin, että se piti laivasta katkaista jotta saivat köyden vedettyä irti ja laivaan. Huh huh, olikohan ne merimiehiä vaiko erimiehiä?

KS