Martes
Tänään tein pienen reissun junalla, tai se ei ole oikea juna eikä raitiovaunu vaan jotain siltä väliltä. Raide on kapea ja vehje kulkee dieselillä, ainakin hajusta päätellen. Vaunu oli siisti ja uudenaikainen. Jokaisella asemalla asemamies lähettää junan matkaan pillinvihellyksellä. Asemamiehille annettiin junasta myös ilmeisesti postia tms. sinisiä pusseja ja nyssäköitä. Menomatkan konduktööri oli tarkkasilmäinen: näki, että olen ensi kertaa kyydissä ja neuvoi painamaan pysähtymisnappia. En olis tuota tiennyt ja juna ei pysähdy jos ei ole asiaa pysähtyä.
Matka alkoi Teuladan asemalta
Asemarakennus edestä ja takaa
Matkalla raiteita on vain yksi, junat kohtaavat asemilla. Tätä väliä juna kulkee vain kerran tunnissa niin kohtaamisia ei tule vissiin kuin kahdessa paikassa.
Lipun osto automaatista sujui hyvin, koneesta voi valita myös enlanninkielen. Matka hinta määräytyy matkustettavien vyöhykkeiden mukaan. Minun matka 3.35 /suunta.
Juna jatkaa matkaansa Benidormiin, jossa junaa vaihtamalla pääsee esim. Alicanteen.
Minä jäin pois junasta asemalla L´Alfas del Pi
Nämä söpöläiset lepäilivät auringonpaisteessa asemalaiturilla
Netistä olin katsonut reittioppaasta kadut ja matkan, 1.5 km piti oleman lankakaupalle ja kyllähän tämä taajamakyltti tulikin vastaan ihan oikeassa ajassa. Kävelytie ja kaupungin kadut ovat kaakelilla (?) päällystetyt. Saattavat olla liukkaat vesikelillä.
Tässä se sitten on, suoraan sinne löysin eksymättä mihinkään. La Merceria de Conchi , linkissä olevat kuvat ja teksti taitavat luvata sen "10 hyvää" mutta petyin pahasti! Lankoja oli vain just mainoksen kuvassa näkyvä hyllyllinen ja niistäkin lokeroista moni oli tyhjä. Se ylempi kuva on nauhaseinästä ja niitä tosiaan oli. Myös vetoketjuja, nappeja yms. tilpehööriä mutta ei esim. puikkoja.
Tästä kaupasta tiedon saaminenkin oli, sanoisinko, hieman hankalaa, ei ainakaan mitenkään bisnes-tyylistä. Nettisurffaillen lopulta löysin KATIAn sivun, jossa pitää ensin valita maanosa, sitten maa, ja sitten kaupunki mistä haluat myymälätiedon, ja sitten annat nimesi ja e-meili osoitteen, ja "kliks". Sitten tuli e-meiliin kaupan osoite. Kun halusin tiedon toisesta kaupungista, niin sama ruljanssi uudestaan. Vähänks on kiventakana. Eikä kaupassa ole varmaan puoliakaan Katian valikoimasta.
Regian lankaständissä olikin Katian akryylilankoja! Ei mitään Regian lankoja missään.
Tilkkuilukankaita oli jonkin verran mutta kun tuossa kadulla olevassa kyltissäkin on mainittuna Patchwork, niin voisi kuvitella kankaita olevan ihan valittavaksi asti. Hinnat oli varmaankin samat kuin Suomessa, ei ne ainakaan edullisia olleet.
Kirjontalankoja, DMC, oli montaa vahvuutta yms. mutta mitään ristipisto- tai kanavatöitä ei näkynyt. Tai siis oli muutaman ruokalappu- ja pyyheliina-pakkaus. Siinä sekin sitten oli. :(
Kaupungissa oli kaupoissa kylttejä: puhumme englantia ja hollantia! Oli myös norjalainen kirjakauppa ja Skandinavian ... joku lakitoimisto vai mikäs se nyt olikaan... sekä saksalainen leipomo-kahvila. Haloo... missäs maassa mä oikein olen;)
Vähän kiertelin kaupunkia, kovin oli ylämäkeä mutta näkymät hienot. Sivukadut olivat autioita.
Kiertoliittymään oli laitettu tällainen seimiasetelma, ihan kiva. Taitavat olla sellaisia pajutöitä, ainakin jotain risun näköistä tuo oli.
Matkalla takaisin asemalle napsin vielä muutamia kuvia, tässä näkyy Benidormin pilvenpiirtäjiä, ne on tosi korkeita siellä.
Appelsiinipuita ihan tienvieressä
Asemalla olikin sitten vastassa toinen niistä kissoista, jotka tullessa jo tapasin. Niille oli laitettu ruokaa maahan, kissanraksuja. Syötyään tämä tuli vierelleni penkille makoilemaan. Sillä taitaa olla pentuja tulossa, pikkusen pullotti;) Ja tuli se mustakin kissa mutta juna oli jo tulossa = ei kuvaa enää.
Vaikka lankakauppa oli pettymys, niin matka oli oikein kiva. Kannatti mennä junalla, 45 minuuttia suuntaansa. Siinä kerkesi nähdä maisemia.
Matkalla oli jokunen tunneli, pari aika pitkääkin. Yksi just junan mentävä silta oli niiiiin korkealla, että rotkossa olevat isot puut näyttivät aikas pieniltä. Matkalla näkyi paljon appelsiini- ja sitruunapuita, oliiveja kerättiin verkon kanssa, kuivia jokien ja purojen uomia. Metsien puut ovat mäntyjä, eivät sellaisia pitkiä huiskeita tupsupäivisä kuten Suomessa vaan lyhyempiä ja rungossa on oksia koko matkalla, kuten kuusissa. Ja tietysti paljon korkeita vuoria. Ne on kyllä hienoja, pitäisi olla joku putkellinen kamera, että niistä saisi kunnollisia kuvia.
Eikös sieltä Suomesta ole kukaan tulossa seuraksi? Olishan se kiva retkeillä seuran kanssa:)
KS
