Umpu sukat glitterinä

Jo lokakuussa oon tän langat ostanu LEM PopUp myynnistä Vallilassa. Tuossa näkyy myös punaista, ne sukathan on valmistuneen jo viime vuonna. Näitä vihreitä oon tehnyt tosi kauan kun tuli kaikkea muuta tehtävää väliin. Mutta nyt, nyt ne on valmiit käyttöön. Mä tykkään näistä ja väri on just kaunis metsän vihreä. Kuvissa ei missään oo oikea sävy, vihreä on muutenkin vaikea väri vangittavaksi ja valoa en saanut sinnepäinkään sopivaksi. Mutta näillä kuvilla nyt mennään.

Lanka: Lanitium ex Machina, Glitter sock, 70/25/5 sw merino/nylon/stellina, 85 grammaa
Puikko: 2.25 HiyaHiya pyöröpuikko
Malli: Umpu by Emma Karvinen

Kerran tehty Virpille 8/2018:

 

Takana on mallinkin mukaan vain yksi kuvio, ja mulla on siellä nyt enemmän joustinta kun lisäsin muutaman silmukan ettei oo tiukka varsi.
Edessä kolme kuviota.

Turhuuksien turhuus:

Sulkijaläppä konvehtirasiassa!

Kun rasia on kerran avattu niin mä ainakin oon ymmärtänyt, että se syödään tyhjäksi! Ei siinä mitään tuollaista suljinta tarvita, niih;)

Ja just ku pääsin kehumasta Jouluruusun kauneutta niin yks kaks se repsahti. Kas kas, se olikin aivan kirvojen peitossa!! Mä yks ilta ihmettelin ku kädellä tepasteli vihreä kirva mutta ei tullu sit mieleen tarkistaa mistä se oli tullut. Kyllähä tosta terassilta voi tulla vaikka mitä. - Yks ilta luulin, että Korkeasaaresta on karannut joku tiikeri tms. ku ulkoa kuului kovaa raapimista ja syvää, kumeaa murinaa. -  Mutta ne (kirvast siis) oli sit tän kukan mullasta tulleet, sieltä niitä nimittäin yrittä vieläki ilmoille tulla. Tanakele, kaikkea tämä lämmin ilmasto teettää, pyh. Kukassa oli jo hyvällä alulla uudet kukkavanat nuppuineen, yksi kirva tarkentui kuvaan.
KS

Hibernia mitts - kämmekkäät

Jouluruusu alkaa olemaan kauneimmillaan, tai saattaa se vieläkin kaunistua. Tästä kaunokaisesta on ollut pitkään iloa.

Hibernia kämmekkäät valmistuivat todella nopeasti = paksu lanka ja paksut puikot:)

Lanka: Airikkalan tilan 100% suomenlampaanvilla, 58 grammaa
Puikot: resorit 3.5, muu osa 4.0 HiyaHiya pyöröpuikko, peukalo 4.0 sukkapuikot
Ohje: Hibernia by Susanna Winter  (tällä mallilla on myös lapaset, pipo ja panta)

Nämä on just sopivan väljät, jotta mun ulkoilusormikkaat mahtuu alle. Alkuaan ne oli saarisormikkaat mutta kun saari on jäänyt  niin . ..

Koska näiden ei tarvitse ole siloiset ja tasaiset niin en lainkaan kastele tai muotoile. Näissä kun on kivasti vielä lampaanrasvaa jäljellä niin ei sitä kannata pois huuhdella, pitää sitten paremmin kosteutta ulkoillessa.

Joulupossuja voi nyt alkaa syömään kun muut herkut on loppu ja joulukin jo ohitettu.

Kukkakauppiaalta sain joulun alla Ritarinkukan, josta oli toinen vana mennyt poikki eikä siis ollut enää myyntikelpoinen. Nyt se on avannut kukkansa, siis kesti kauan avautua, mutta kaunista kannatti odottaa.
KS

Yö Kopparnäsissä

Uusi vuosi alkoikin tosi mukavasti: metsäretkellä! Retkiystäväni Maria kekkasi, että lähdetäänpäs retkelle kun sää on niin lauha eikä sateita ole luvassa.
Keskiviikkona sitten ajeltiin Stadista länteen kohteenamme Kopparnäsin ulkoilualue. Siellä on myös Metsähallituksen suojelualuetta mutta tämä alue kuuluu UUVI:lle eli Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle. Sillä onkin kaikki parhaat rannikkopaikat, suosittelen tutustumaan tarjontaan.
Tullessa päivä alkoi hiljalleen hämärtyä.

Valitsimme Östervikin tulipaikan yöpymisemme tukikohdaksi. Mä yövyin riippumatolla ja Maria pienellä teltallaan.

Huomaa heijastavat tarpin narut, sain ne vuosi sitten lahjaksi Marialta.

Aamuvalossa olivat majapaikat tämän näköiset. Onhan tuo telttamajoite siistimmän näköinen kuin mun riippumatto+tarppi ja tavarat maassa. Ei ne kyllä tuolleen levällään olleet paitsi tässä nyt on jo pakkaus alkanut;)

Tuloteet ja suklaamuffinsit nautittiin rantakalliolla. Siinä sai seurata auringon laskeutumista ja kuinka hienoksi se taivaan punersi. Joka hetki maalaus muutti muotoaan.

Myös kuu kulki reittiään, välillä 'ohuen yläpilven' takana, ja pimeydessä puun oksien seassa;)

Ilta kului huomaamatta tuleen tuijottaen. Tai noh, sen huomasi kun tuli hiipui, niin liikuntaa tuli puita lisäten tulen nuoltavaksi. Täällä olikin erinomainen puuvarasto: suuri klapisäkki täytti puukatoksen. Tuo on todella kätevä tapa tuoda puuta paikkaan, jossa sitä ei ole lainkaan paikalta saatavissa. Toisella lähellä olevalla katoksella näytti olevan parikin säkillistä puuta. Koivua!

Tulisija oli myös hyvä. Siinä on kääntyvä ritilä, jonka korkeuttakin voi säätää sen mukaan mitä on kokattavana. Eikä tuolta tuli pääsee karkaamaan.
Pieni miinus on se, että tulisijan huuva on just sellaisella korkeudella, että kun kumartuu laittamaan puita niin otsa kopsataa sen reunaan. Mulla on nyt pieni kuhmu ja arka kohta otsassa, muutaman päivän muistona retkestä ja että elämässä sattuu ja tapahtuu;)

Paikka oli myös huomattavan siisti. Ja syykin selvisi aamulla: jo yhdeksän jälkeen paikalle tuli siistijämies, joka tyhjensi tuhka-alustan, lakaisi lattian, keräsi muutaman ympäristöön eksyneen roskan yms. Kaiketi tarkisti myös WC:t koska ne olivat siistit eilen sekä nyt aamulla. Paikalla oli kuitenkin paljon porukkaa eilen tullessamme, ja tänään poislähtiessä taas tuli koko ajan porukkaa ulkoilemaan ja grillilounasta syömään.

Aamun aurinko nousi hiljakseen naapurisaaren takaa.

Rävbergetin korkealta maisemakalliolta on komeat näköalat! Wau, mikä mesta. Muinaishautoja täällä on useita.

Kallion pienet koivut olivat kauniin värisiä, onkohan tämä joku erikoinen lajike?

Pajussa oli kauniit hopeankiiltävät kissat.

Ja 'pönötyskuva';) Täällä on paljon kivoja mäntyjä, joissa olisi hyvä kiipeillä. Paikka on aikoinaan palanut kokonaan joten puusto on vielä nuorta.

Oli todella, todella kiva aloittaa uusi vuosi ja vuosikymmen tällaisella retkellä ja näin upeassa paikassa. Kyllä tänne on tultava kesälläkin. Kiitos Maria!
KS

Uuteen vuoteen neuloen

Tästä langasta Usko kissakin tykkää ihan hurrrjasti. Vyyhti oli pidettävä visusti tassujen pääsemättömissä. Näin valvotusti se sai hetken nauttia ihanasta lampaan tuoksusta ja vähän puskea vyyhtiä.

Lanka on keritty, puikkojen kaapelit oikaistu ja ohje printattu.

Hibernia mitts by Susanna Winter. KAL eli yhteisneulonta (Knit along). Tällä kerralla ei siis 'M' eli mysteeri vaan ohje on kokonaisuudessaan jo käsillä. Sarjaan kuuluu myös pipo, panta ja lapaset mutta mulle riittää nämä kämmekkäät. Lankakin on niihin just passeli.

FIDAsta löysin jo ennen joulua Helsinki vaakunaryijyn! Olin saanut joulu/synderahaa niin ostin sillä tämän. Mä oon niiiiin etsinyt näitä ryijyjä, ja lähinnä just tätä Helsinkiä, mutta ei oo löytynyt.
Ohjeita näihin ei oo missään. Näitähän oli koko sarja lääni - vai oliko maakunta - vaakunoita ja ahkerasti niitä tehtiin 1950-60 luvuilla. Mun Irma täti oli tehnyt koko sarjan ja se oli hänellä kotona esillä. Sieltä varmaan on jäänyt päähän valokuvamuisto näistä. Jos ohje olis löytyny niin olisin tietysti itse tän tehnyt.
Jos jollain on ohjeista tietoa niin mielelläni niistä kuulisin. Googlekin on harvinaisen tietämätön tästä asiasta.

Hyvää ja rauhaisaa vuoden vaihdetta kaikille!

toivottavat
KristiinaS & Usko The Cat